Vanheta on pakko, mutta kenenkään ei pidä joutua pelkäämään sitä
Suomi vanhenee nopeasti. Yhä useampi meistä elää hyvinkin vanhaksi ja tarvitsee jossain vaiheessa ympärivuorokautista hoivaa. On monesti sanottu, että yhteiskunnan tilanteesta kertoo parhaiten se, miten se hoitaa vanhuksensa. Ja myös yhteiskunnan sivistystä mitataan sillä, miten se huolehtii heikoimmistaan.
Kun vanhustenhoito on hyvällä tasolla, voidaan yleensä todeta, että yhteiskuntamme hoitaa tehtävänsä ja vastuunsa oikealla tavalla.
Tutkimusten mukaan vanhustenhoitomme on edelleen pääosin hyvää, mutta huoletkin ovat todellisia. Hyvä vanhustenhoito ei pääse otsikoihin, kuten taasen laiminlyönnit ja kuolemantapaukset hoivakodeissa ja ne herättävät aiheellisesti pelkoa. Maaseudun Tulevaisuuden (25.2.2026) mukaan kaksi kolmesta ei luota vanhustenhoidon turvallisuuteen. Se on vakava hätähuuto.
Vanhustenhoito onkin puhuttanut pitkään hallituksista riippumatta. Hoivakoti, kun on monelle viimeinen koti. Nykyisin näistä palveluista vastaavat itsenäiset hyvinvointialueet ja vanhustenhoitoomme liittyy paljon erittäin laadukasta hoitotyötä, mutta samaan aikaan pahimmillaan jopa konkreettisia ongelmia ja laiminlyöntejäkin. Vaikka isoin osa ikäihmisistämme saakin hyvää ja arvostavaa hoitoa, niin tosiasia on sekin, että vanhustenhoitomme on kovan paineen alla. Yli 50 000 ikääntynyttä on jo nyt palveluasumisen piirissä, ja heistä yli 90 prosenttia ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Myös heillä arjen tulisi olla mielekästä ja omannäköistä koostuen turvallisuuden tunteesta, mutta myös mahdollisuudesta vaikuttaa omaan arkeen ja hoitoon.
Läheskään kaikki ikäihmiset eivät myöskään muuta hoivakotiin. Usein omassa kodissa sinnitellään oman puolison auttamana tai omaishoitajan tukemana ja monesti liiankin heikkokuntoisena. Omaishoidon merkitystä ja myös sen resurssoinnin tärkeyttä ei voi liikaa korostaa.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on myös antanut hyvinvointialuille useita huomautuksia siitä, että hoivapaikkaa ei ole saatu lain edellyttämässä ajassa, vaikka hoivapaikkoja olisi ollut alueella vapaana. Kaikki resurssit onkin nyt syytä ottaa käyttöön. THL:n kyselyn mukaan vuonna 2024 maamme parhaat asiakasarviot saaneista hoivakodeista yhdeksän kymmenestä oli yrityksen tai järjestön pyörittämiä. Hyvinvointialueiden kannattaakin myös näitä laadukkaita paikkoja käyttää ja täyttää.
Ja kyllä, hyvä hoiva edellyttää riittävän hoitajamäärän. Nykyinenkin laki lähtee edelleen siitä, ettei hoitajamitoitusta saa kategorisesti laskea 0,6 tasolle, vaan hoitajamitoituksen on oltava korkeampi, jos asukkaan tarpeet sitä edellyttävät.
Ja aivan perustavaa laatua oleva palvelulupaus pitää jatkossakin olla se, että jokaisella on elämäntilanteesta tai varallisuudesta riippumatta yhdenvertainen mahdollisuus päästä hyvään hoitoon ja hoivaan, kun sitä tarvitsee.
Soten tärkein korjaus onkin varmistaa, ettei tässä maassa yhdenkään tarvitse pelätä vanhenemista.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
valtiovarainvaliokunnan vastaava