”Suomalaisilla on nyt rahaa kuin vanhoina hyvinä aikoina”,
Näin Helsingin Sanomat uutisoi tänään ostovoimaa käsittelevän uutisensa. Sanna Marinin vihervasemmistohallituksen aikainen ostovoimakuoppa ja reaaliansioiden monttu on nyt siis vihdoin korjaantunut. Vuodesta 2022 alkaen suomalaisten ostovoima otti takapakkia peräti 14 vuotta. HS:n keräämät tilastot kertovat, että suomalaisten ostovoimakuoppa on nyt lähes kurottu umpeen ja ”erityisesti naisten ostovoima on kasvanut kohisten ja on nyt parempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen”.
Marinin hallituskauden jälkeen on nyt siis palattu vihdoin vanhoihin hyviin aikoihin.
HS:n mukaan työssä käyvien suomalaisten tilanne on nyt käytännössä lähes tulkoon palannut aikaan ennen pitkää kurjistumiskierrettä. ”Aikaan, jolloin kaikki oli hyvin, rahaa riitti ja asuntokauppa kävi kuumana”.
Suomalaisten ostovoima on siis palannut lähes samalla tasolla mitä se oli ennen vuotta 2022. Naisten ostovoima on siis jo ylittänyt vuoden 2021 huipputason. Palkat ovat siis parantuneet ja inflaatio on pysynyt maltillisena. Merkille pantavaa on sekin, että tilanne on saatu korjaantumaan vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu.
Hesari muistuttaakin, että vähän sellaisesta synkästä ilmapiiristä tai epäilevästä ilmapiiristä huolimatta tilastot kertovat nyt toista. Ostovoima on siis parantanut jopa odotuksia nopeammin ja täysimääräisesti kuoppa tullee kurotuksi umpeen alkuvuoden aikana.
Samaan aikaan on totta kai huomattava, että kaikkien kukkarossa ei tilanne kuitenkaan näytä tältä, sillä mm. korkea työttömyys on heikentänyt osan toimeentuloa. Eniten palkat ovat nousseet julkisella sektorilla, kun mm. ”hoitoalan houkuttelevuutta on pyritty lisäämään palkkoja nostamalla”. Viime vuonna julkisen puolet palkat nousivat keskimäärin 4,5 prosenttia, hyvinvointialueilla jopa 6,7 prosenttia, kun yksityisellä puolella nousi oli 3,1 prosenttia. Eniten palkat nousivat siis sosiaali- ja terveydenhoitoalalla. Nasten ostovoimaa on parantanut isommat palkankorotukset.
HS:n jutussa nykyistä korjausliikettä kuvataan jopa historialliseksi. Ostovoiman romahdus oli nimittäin aiempia kriisejä syvempi, mutta taasen palautuminen edelliskertoja nopeampi. Jutussa oli käyty läpi talouden tapahtumia aina 1970-luvun öljykriisistä lähtien, jolloin romahduksesta toipuminen vei seitsemän vuotta ja ”inflaation laukka jatkui pitkään”.
HS kysyi myös asiantuntijoilta, mikä voisi pilata hyvän kehityksen? Ja vastaus oli selvä, että ”inflaation lähteminen uuteen laukkaan”. Viime vuonna kuluttajahinnat nousivat vain 0,3 prosenttia ja arviot ovat sellaisia, että hyvä kehitys myös jatkuisi. Toki oman kysymysmerkkinsä tähän tuovat ”maailmalla kytevät sodat” ja ”öljyn hinnan nousu”.
Samaan aikaan tänään Taloustaito uutisoi, että…
Vienti vetää jo, ja Suomen talous elpyy
Ja uutisen mukaan ”tilastojen takana pilkottaa kuitenkin valoa, sillä jo viime vuoden puolella työllisyys lisääntyi teollisuudessa” ja ”Nyt työllisyyden odotetaan vähitellen edelleen paranevan, kun meille tärkeät vientimarkkinat Yhdysvalloissa sekä euroalueella, etenkin Saksassa, virkistyvät.”
Ja jo viime viikollahan Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan 10.2.2026, että ”Suomen talous alkoi oikeasti elpyä viime vuoden lopulla” ja ”kauppojen ovet alkoivat käydä”.
Itse juttelin Italiassa erään suomalaisen yrittäjän kanssa, joka kertoi, että tammikuussa myynti kasvoi heidän ketjussa jopa 20 prosenttia. Hyviä merkkejä eikä vain merkkejä, vaan aitoa kasvua.
Pääkirjoituksessaan Hesari muistutti myös siitä, kuinka ”Kaupan liitto kertoi maanantaina, että vähittäiskauppa alkoi kasvaa syksyllä. Yksityinen sektori lisää jo työvoimaa. Ostovoima on kohentunut syksyllä. Säästöjäkin on reippaasti.”
Katsotaan millainen kevät tästä tulee. Nyt ainakin oraat näyttävät enemmän kuin hyviltä.
…
Tänään päivä alkoi tiukkaan duunin parissa. Kokouksia ja tapaamisia ja yksi yritysvierailu. Kävin entisellä Ekokemillä eli nykyisellä NG Nordicilla Riihimäellä. Siellä on tullut vuosien aikana käytyä kymmeniä ja kymmeniä kertoja ja jälleen kerran. Nyt pöydällä isot ongelmat jätteenpoltosta syntyvän kaukolämmön kanssa. Meillä Suomessa hullu tilanne, missä jätteen poltosta syntyvää lämpöä ei tulkitakaan hukkalämmöksi. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa tulkinta on siis päinvastainen. EU-sääntely siis mahdollistaa monien muiden Euroopan maiden tapaan tämän tulkinnan ja nyt meillä erilainen tulkinta ajaa ahdinkoon järkevää hukkalämmön käyttöä, mikä pahimmillaan tarkoittaa sitä, että tätä hukkalämpöä ei esimerkiksi Riihimäellä, Hyvinkäällä eikä myöskään Vantaalla pian enää hyödynnetä, vaan se lasketaan taivaan tuuliin.
Miten se aikanaan talvipakkasilla pipottimille timoille sanottinkaan? Oliko, se, että järki hoi, äly älä jätä?
Korjaus on kuitenkin hyvinkin yksinkertainen eli muutos tarvitaan vain alkuperätakuulakiin siten, että jätteenpoltosta syntyvä lämpö katsotaan yksiselitteisesti hukkalämmöksi.
Erittäin hyvä visiitti vanhalle Ekokemille – sehän se meille täällä Riksun seudulla aina on 🙂 Ja kun sieltä liikkeelle lähdin niin pitihän se Iiro Viinaselle samalla soitella. Iiron merkitys oli aikanaan iso, kun tätä kokonaisuutta suunniteltiin.
NG Nordicilta sitten RTA-Yhtiölle ja siellä palaveria Lopen Ampumaurheilukeskuksen uuden tien rakentamisesta ja vähän radankin jatkokehittämisestä mm. tämän sporting-radan osalta. Nyt taas jo kotikoneella ja työt jatkuvat.