Vanha hyvin toiminut suden kannanhoidollinen metsästys joutui valitusten torpedoimassa joitain vuosia sitten. Kannanhoidollinen metsästyshän oli toiminut hyvin. Suurpetojen kannat sen myötä kasvoivat vastuullisesti eli ilman, että ne aiheuttivat petovihaa tai -pelkoa. Vastuullisella ja hyvin hoidetulla kannanhoidollisella metsästyksellä pystyttiin myös pitämään sudet ihmisarkoina ja isolta osin poissa pihoista, asuinalueilta ja taajamista. Sudet kuuluivat karhujen ja ilvesten tapaan Suomen metsiin ja siellä ne saivatkin elää ja kannat myös vahvistua.
Taisi olla muuan Petteri Orpo viimeinen maatalousministeri, jonka kaudella suden kannanhoidollinen metsästys vielä onnistui? Viime vuosina kaikki luvat joutuivat jatkuvien muutamien aktiivien valitusten kouriin ja suupetokannat kääntyivät osittain jopa hallitsemattomaan kasvuun. Kuvia ja viestejä pihoissa pyörivistä susista alkoi tulla yhä enemmän ja myös kotieläin vahingot yleistyivät. Viime eduskuntavaalien jälkeen keväällä 2023 Säätytalolla hallitusneuvotteluissa sovimme, että asia pitää jollain vastuullisella ja järkevällä tavalla nyt ratkaista. Hallitusohjelmaan kirjasimme, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan viime kädessä lainsäädännöllä. Myös EU:ssa susiongelmaan oli herätty vahinkojen kasvaessa. EU:n ministerineuvosto hyväksyikin viime kesänä suden suojeluaseman alentamisen luontodirektiivissä täysin suojellusta lajista suojelluksi lajiksi ja tämän myötä suden metsästäminen ei vaadi jatkossa poikkeusluvitusta.
Lainsäädäntötyö siis aloitettiin, kun uusistakin kannanhoidollisista luvista valitettiin. Samaan aikaan susikanta oli kuitenkin kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2017 lähtien. Tuoreen Luken eli Luonnonvarakeskuksen kanta-arviot kertoivat, että susikanta on kasvanut Suomessa merkittävästi. Viime vuoden marraskuun susien yksilömääräksi koko Suomessa arvioitiin 530. Kasvua edellisvuodesta oli peräti 46 prosenttia. Maaliskuun kanta-arvioissa susien määrän kasvu näkyi myös selvästi. Maaliskuussa 2020 susia oli 203, vuotta myöhemmin 243, sitten 279 ja 285 ja viime maaliskuussa 2025 peräti 394. Luken arvion mukaan susikanta olisi nyt marraskuussa ollut noin 557 yksilöä. Kannan koko vaihtelee siis vuoden mittaan huomattavasti. Luken mukaan maaliskuussa 2025 oli yhteensä todennäköisimmin noin 76 parien ja perhelaumojen susireviiriä rajareviirit mukaan lukien. Vuoden takaisesta perhelaumojen määrä kasvoi tuolloin noin kolmanneksen. Luke käyttää susikanta-arvioissaan perustana Tassu-järjestelmään kirjattuja susihavaintoja, mutta myös DNA-seurantaa sekä tietoja tunnetusta kuolleisuudesta ja tutkimustietoa.
Kannan nopea ja hallitsematon kasvu aiheuttikin sitten ison määrän erilaisia ongelmia. Kotieläintilat olivat jatkuvissa haasteissa mm. lammastarhoihin iskeneiden susien kanssa, mutta myös kotieläimet mm. koirat joutuivat kasvavalla vauhdilla susien saaliiksi. Susien ihmisarkuus myös heikkeni ja susia alkoi näkyä asuinalueilla ja pihapiireissä alati kasvavalla tahdilla. Ja yksi esimerkiksi susien käytöksestä oli meillä Lopella tämän vuoden syksyllä tapahtunut tilanne missä susi hyökkäsi koiraansa sylissä pitäneen ihmisen päälle. Tällaiset tapahtumat aiheuttivat sitä, että lasten eskari- ja koulumatkoja
ryhdyttiin hoitamaan taksein jne.
Tilanteen ratkaisemiseksi hallitusohjelmamme mukaisesti pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus esitti sitten lakimuutoksia metsästyslakiin niin, että suden kannanhoidollinen metsästys on jatkossa mahdollista kiintiömetsästyksenä. Suden ympärivuotinen rauhoitus poistettiin. Nyt hyväksytyn muutetun metsästyslain mukaan suden ympärivuotisesta rauhoituksesta siis luovuttiin ja samalla mahdollistettiin myös karhun ja ilveksen rauhoituksesta poikkeaminen alueellisen kiintiömetsästyksen keinoin. Suden kannanhoidollisesta metsästyksestä ei voi enää jatkossa valittaa. Eduskunta hyväksyi metsästyslain muutoksen 16. joulukuuta laajalla kannatuksella yli hallitus-oppositio -rajan Hallituksen esitys sai tuen myös SDP:n ja Keskustan eduskuntaryhmiltä. Eduskunta täysistunnossaan äänestyksessä hyväksyikin metsästyslain muutoksen äänin 135–35. Äänestyksestä oli poissa 28 kansanedustajaa ja yksi kansanedustajaa äänesti tyhjää. Päätöksessä velvoitettiin samalla, että hallitus valmistelee karhun ja ilveksen kiintiömetsästyksen erillisenä esityksenä hyvän lainvalmistelun sääntöjen mukaisesti riittävine kuulemisaikoineen. Karhun osalta asetus on tarkoitus saada valmiiksi tulevan kevään aikana.
Eduskunnan päätöksen jälkeen tasavallan presidentti Alexander Stubb vahvistu lain presidentin esittelyssä maanantaina 22. joulukuuta ja tänään Valtioneuvoston asetukset ovat hyväksyttävänä valtioneuvoston yleisistunnossa. Metsästyksen käynnistyminen siis edellytti vielä metsästyslain muutosten jälkeen muutoksia tänään vahvistettaviin valtioneuvoston asetuksiin.
Lisäksi Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli asetusehdotuksen suden metsästysalueiksi ja niitä koskeviksi kiintiöiksi metsästysvuodelle 2025–2026. Suden kiintiömetsästys on tarkoitus toteuttaa nyt 16 alueellisen kiintiön puitteissa ja pyynti kohdennetaan MMM:n asetuksessa säädettävillä alueittaisilla kiintiöillä. Asetuksella säädetään aluekohtaiset rajoitukset alueesta ja susien määrästä. Kiintiön kokonaismääräksi on esitetty 100 sutta. Esitetystä 100 yksilön kiintiöstä 26 yksilöä on kohdistettu koirasusialueille. Koirasusien metsästys onkin tärkeä osa luonnon monimuotoisuuden ja Suomen susikannan suojelua. Reviirikohtaisilla aluerajauksilla pyynti kohdennetaan ensisijaisesti kokonaisiin laumoihin. Laumakohtainen pyynti on arvioiden mukaan ennakoitavaa ja vaikuttavaa, ja sen vaikutukset susikantaan ovat hyvin arvioitavissa. Samanlaista mallia on käytetty Ruotsissa vuosien ajan, ja sieltä saadut kokemukset tukevat menetelmän toimivuutta susikannan hallinnassa.
Tänään siis asetukset valtioneuvoston hyväksyttävänä ja ylihuomenna pitäisi kaiken olla kunnossa susien metsästyksen aloittamiseksi kiintiömetsästyksenä.
Itse pidän ratkaisua ainoa oikeana ja välttämättömänä. Aiemmin hyvin toiminut ja vastuullisesti hoidettu kannanhoidollinen metsästys, kun tehtiin jatkuvin valituksin mahdottomaksi, niin ihmisten turvallisuuden varmistamiseksi ja takaamiseksi oli joku ratkaisu pakko löytää. Ja hyvä, että se ministeriössä laajan valmistelutyön pohjalta lopulta löydettiin ja eduskunnasta asialle myös niin laaja kannatus yli hallitus-oppositio -rajan, että uskon tämän jatkuvan myös tulevaisuudessa.
….
Kello 18.23
Iltapäivällä asetukset vahvistettiin. Kello 14 jälkeen Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti, että ”suden metsästystä koskevat asetukset on hyväksytty valtioneuvostossa sekä maa- ja metsätalousministeriössä. Päätökset merkitsevät sitä, että suden metsästys järjestetään kuluvalla metsästyskaudella 1.1. –10.2.2026.
Asetukset kestävän suden metsästyksen järjestämiseksi on hyväksytty. Metsästyslaissa suden ympärivuotinen rauhoitus poistuu. Suden vuosittaiseksi rauhoitusajaksi valtioneuvoston asetuksessa säädettiin helmikuun 11. päivän ja marraskuun 30. päivän välinen aika.
Asetukset tulevat metsästyslain muutosten ohella voimaan 1.1.2026. Suden metsästys järjestetään täten kuluvana metsästyskautena 1.1. –10.2.2026.
Valtioneuvoston asetuksilla mahdollistetaan alueellisiin kiintiöihin perustuva suden metsästys. Asetuksilla säädetään myös suden kiintiömetsästyksen käytännön järjestelyistä metsästyksen kestävyyden turvaamiseksi.
Lausuntokierroksen jälkeen metsästysasetuksen 23 §:ää muutettiin siten, että suden kiintiömetsästyksessä ilmoitukset tehdään riistanhoitoyhdistysten sijasta Suomen riistakeskukselle.
Kuluvan metsästysvuoden metsästysalueista ja aluekohtaisista kiintiöistä säädetään maa- ja metsätalousministeriön susiasetuksessa. Sen mukaan metsästyslaissa tarkoitetun alueellisen kiintiön perusteella saaliiksi saatujen susien määrä saa olla yhteensä enintään 100 yksilöä poronhoitoalueen ulkopuolella.”
Suden metsästyskiintiö jakautuu ehdotuksessa alueellisesti seuraavasti. Suluissa mainitaan pääasiallinen peruste kiintiölle. Klikkaa pääkuva isommaksi. Tarkka kartta-aineisto on päätöksen liitteenä. Katso alueellisen metsästyskiintiön kartta tästä:
1) Pahkavaara 5 (metsäpeura)
2) Vuosanka 6 (metsäpeura)
3) Nivala 4 (lähisukulaisuus)
4) Kaskinen-Närpiö 8 (koirasudet, vahingot)
5) Peurainneva 6 (koirasudet)
6) Lauhanvuori 6 (metsäpeura, vahingot)
7) Eurajoki 6 (vahingot)
8) Rekikoski 6 (turvallisuus, vahingot)
9) Köyliö 3 (turvallisuus)
10) Humppila 8 (turvallisuus, vahingot)
11) Kustavi 7 (turvallisuus, vahingot)
12) Aura-Paimio 13 (turvallisuus, vahingot)
13) Kytäjä 2 (koirasudet, turvallisuus)
14) Nurmijärvi 6 (turvallisuus)
15) Tohmajärvi-Kitee 4 (vahingot, turvallisuus)
16) Kaakkois-Suomi 10 (koirasudet)