Kauppalehti listasi joulun alla kymmenen lukua tai faktaa, jotka paljastavat maamme talouden valopilkut. Kauppalehti kirjoitti 22.12.2025, että ”Pörssi on lämmennyt reippaasti, ja kilpailukyvystä saatiin vahva viesti. Vuoden pimein hetki on nyt ohitettu” ja tämän kunniaksi lehti kokosi 10 rohkaisevaa lukua Suomen taloudesta.
Vaikean suhdanteen ja taloustilanteen keskellä on siis koko ajan enemmän myös valoisampia signaaleja. Näyttää siis siltä, että kevään tapaan tässä mennään kohti valoisampia aikoja.
Mutta mitä kaikkea Kauppalehti nosti positiivisten viestiensä listalle? Kurkataanpa niitä.
Ensimmäinen oli otsikoitu: ”2,0 prosentin kasvu”. Maamme talouden kasvun vahvempaa viriämistä on siis odotettu ja nytkin ennusteissa on edelleen hajontaa. Mutta KL nostaa esille OP Pohjolan ennusteen lokakuulta missä pankki ennusti peräti kahden prosentin talouskasvua ensi vuodelle.
Toisena merkkinä listalla on se, että maassamme on 25 000 työllistä enemmän. Vaikka siis työttömyysluvut ovatkin olleet kovia, niin jotain myönteistä täälläkin. Kauppalehti muistutti lisäksi, että ”yksi selittävä tekijä korkeille työttömyysluvuille on nyt työvoiman tarjonnan kasvu”. Mutta Tilastokeskuksen työvoimatutkimus kertoo saamaan aikaan, että lokakuussa 15–74-vuotiaita työllisiä oli 25 000 enemmän kuin vuosi sitten. Samaan aikaan työikäisten keskuudessa työllisyysasteen trendiluku oli 76,0 prosenttia.
Kolmantena listalla oli reaalipalkkojen kehitys ja nettopalkan ostovoima. Alkavana vuonna Veronmaksajien keskusliiton mukaan nettopalkkojen ostovoima paranee jo kolmatta vuotta peräjälkeen. Ostovoima kasvaa jopa 2,2 prosentilla ensi vuonna, kun mukaan otetaan reaalipalkan kahden prosentin kasvu ja palkkaverotuksen keventäminen Keskituloisen (4058e/kk) ostovoimassa kasvua on peräti tuo 2,2 prosenttia. Ostovoiman kasvu on siis merkittävää ja näin kurotaan umpeen kuuden vuoden ostovoimakuoppa lopultakin. Edellisen pääministeri Sanna Marinin (sd) vasemmistohallituksen kaudellahan ostovoima käytännössä syöksyi ja jäi sitten kyntämään vuosiksi pohjalukemiin. Ensi vuonna ostovoima lopulta saavuttaa edellisen huippuvuoden 2020 tason.
Neljäskin fakta kertoo, että plussalla ollaan – nyt 0,9 prosenttia. Kyse on tällöin ns. vaihtotaseesta. Vaihtotaso siis kuvaan kansantalouden ulkomaisten liiketoimien tasapainoa. ”Jos vaihtotase on ylijäämäinen, kansantalous saa ulkomaisista liiketoimistaan menojaan enemmän tuloja. Tällöin kansantalouden ulkomainen nettovelka pienenee.” Kauppalehdelle vaihtotasetta kommentoinut Etlan vanhempi tutkija Ville Kaitila muistuttikin, että ”vaihtotaseen ylijäämä on ollut melko harvinaista Suomelle viime vuosina”.
Vaihtotaseen nousu plussalle suhteessa bruttokansantuotteeseen tarkoittaa siis sitä, että kansantalouden tasolla Suomen kansantalous ei velkaannu ulkomaille. Tässä näkyy mm. hyvät onnistumiset laivakaupoissa, mutta Kaitilan mukaan jatkossa luvuissa alaspäin näkyy kuitenkin se, että kotitalouksien ostovoiman vahvistuminen tullee näkymään kulutuksessa mikä taasen lisää tuontia.
Viides kohta kertoo taasen 1,4 prosentin parannuksesta. Tällöin puhutaan kustannuskilpailukyvystä. Kustannuskilpailukyky parani viime vuonna merkittävästi ja vielä tänäkin vuonna tuolla 1,4 prosentilla nimellisten yksikkötyökustannusten kautta laskettuna. Maamme kilpailukyky on siis nyt historiallisen vahvaa. Tässä on muuttuvia tekijöitä kuitenkin monia ja esimerkiksi palkkamaltti noussee keskeiseen asemaan.
Ulkomaille suuntautuneen viennin arvo nousi kuluvan vuoden tammi-lokakuussa peräti 3,8 prosenttia. Tullin tavaroiden ulkomaankupan ennakkotilastot siis kertovat kuudennessa kohdassa myös positiivista viestiä. Samaan aikaan tuonnin arvo laski 0,1 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan. Maamme viennin tilannetta kuvataankin kohtuullisen hyväksi ja tämän vuoden talouden valopilkuksi.
Seuraavakin myönteinen asia osuu kotitalouksiin. Kauppalehti muistuttaa, että ”sähköenergia oli Suomessa viime vuonna Energiateollisuuden mukaan Euroopan talousalueella kolmanneksi halvinta, kun verrataan pääkaupunkien hinta-alueita” ja tänä vuonna tilastoihin kirjataan Suomesta koko Euroopan talousalueen halvin sähkönhinta. Artikkelissa muistutetaan, että ”halpa sähkön hinta tukee Suomen talouden ja teollisuuden kilpailukykyä”.
Kahdeksas kohta paljastaa luvun 6,3 miljardia euroa. Se on summa minkä nykyinen pääministeri Petteri Orpon (kok) keskustaoikeistolainen hallitus on päättänyt panostaa turvallisuuteen. Ensi vuodelle ennustetusta bruttokansantuotteesta puolustusmenojen osuus on ennätyksellinen 2,5 prosenttia. Panostuksia tehdään myös muissa Euroopan maissa ja puolustusinvestointien kasvu voikin Kauppalehden mukaan tuoda osaltaan lisävauhtia talouskasvuun Euroopassa.
Ja kaksi viimeistä myönteistä signaalia kertovat eläkkeistä ja pörssinoususta. Yhdeksäs kohta muistuttaa työmarkkinakeskusjärjestöjen saavuttamasta neuvottelutuloksesta seuraavasta työeläkeuudistuksesta. Muutoksella tavoitellaan parempaa sijoitustuottoa ja Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan uusi ehdotettu eläkeuudistus vahvistaa eläkkeiden rahoitusta. ”Eläketurvakeskuksen mukaan maksutasolla arvioituna uudistuskokonaisuuden vaikutus on keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikköä työeläkevakuutusmaksua alentava.” ja ”Linjausten mukaan eläkkeiden määräytyminen ja ikärajat pysyvät ennallaan.”
Kympin täyteen positiivisia viestejä tekee pörssin 25 prosentin kurssinousu. Helsingin pörssi on poikkeuksellisesti pärjännyt hyvin muihin maailman pörsseihin verrattuna ja kurssinousu on ollut päättyvä vuonna erittäin vahvaa. Kauppalehti huomioi, että Helsingin pörssi on päihittänyt jopa maailman suurimpien tekoäly-yhtiöiden vauhdittaman Yhdysvaltain S&P 500 -indeksin. Ei huono.
Kauppalehti kirjaa ylös, että Helsingin pörssin yleisindeksi on noussut viiden vuoden takaisesta reilut 10 prosenttia ja kolmen vuoden takaisesta reilut 11 prosenttia. ”Viimeinen vuosi antaa maireamman kuvan. Vuodentakaisesta Helsingin pörssin yleisindeksi on noussut reilut 25 prosenttia ja osingot huomioiva tuottoindeksi noin 31 prosenttia.”
Ja artikkelinsa lopussa Kauppalehti vielä muistuttaa, että ”Tavallisen sijoittajan kannalta on ollut riemukasta sekin, että vuoden kovimpien pörssinousijoiden joukosta löytyy useita laajasti omistettuja kansanosakkeita: Wärtsilän, Konecranesin, Nordean, Sammon ja Mandatumin komean nousun lisäksi nähtiin vahva paluu Nesteeltä ja Nokialta.”
Hyviä uutisia talven ja vuoden synkimpään aikaan. Eli kyllä valoa kohden mennään ja toivottavasti hyvät signaalit vahvistuvat ja saavat uusia seurakseen.
….
Pimein aika sai tänään sitten vähän valoa myös lumesta. Aikamoisella myrskyllä näyttää nyt lumi tulevan, mutta toivottavasti pysyvämpää jo. Kello 23.00 ja huomista kohden.