”Kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä”.
Näin sanotaan maamme perustuslaissa. Vaade kuitenkin koskee juridisella tasolla vain kansanedustajien toimintaa itse eduskunnassa, sen ulkopuolella kansanedustajia koskee rikoslaki. Mutta mitä kaikki, minusta tärkeimpään lakiimme kirjattu vaade on niin vahva, että sen tulee vähintäänkin henkisesti koskea meidän kaikkea toimintaa.
Muistan kuinka Eduskunnan kirjaston johtava asiantuntija Timo Turja aiheesta aikanaan luennoin ja kertoi kuinka maamme historiasta löytyykin lukuisia tapauksia, joissa kansanedustaja on tuomittu niin kunnianloukkauksesta tai jopa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Nuoren vasta itsenäistyneen Suomen historiassa 1920-luvulla tapauksia oli myös maanpetoksesta ja siihen yllyttämisestä. Meiltä siis puuttuu vastaava pykälä mikä taasen viranhaltijoilla ja mm. poliisilla on liittyen myös heidän toimintaansa vapaa-ajalla. Kansanedustajille onkin haluttu varmistaa korostetun vahva puheoikeus ja sananvapaus.
Kansanedustajilla onkin laajat oikeudet toimia omassa edustajantehtävässään, mutta itse ajattelen samalla niin, että tällainen poikkeuksellisen vahva oikeus luo myös poikkeuksellisen vahvan vastuun. Itse koen, että myös tässä oikeus ja vastuu kulkevat käsi kädessä.
Perustuslaissamme todetaankin, että…
29 § Kansanedustajan riippumattomuus; Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.
Näitä kysymyksiä on eduskunnassa pohdittu minunkin urani aikana useita kertoja ja erilaisissa tilanteissa. Sosiaalinen media toi vielä tähän omat huomionsa, vaikka siellä toimitaankin eduskunnan ulkopuolella. Ja oma kysymyksensä on sitten se miten me yleisesti toimimme. Itse ajattelen tätä ennen muuta oikeuden ja siihen liittyvän vastuun kautta.
Eduskunnan tämän vuoden loppu sai medioissa Suomessa eniten palstatilaa juuri kansanedustajien käytökseen ja käyttäytymiseen liittyen. Täysin aiheellisesti puututtiin kahden kollegan toimintaan vaikka se tapahtuikin sosiaalisessa mediassa. Toiminta mikä oli omiaan loukkaamaan ja loukkasi toisia kanssaihmisiä oli luonnollisesti paheksuttavaa ja tuomittavaa. Kansanedustajat pyysivätkin toimintaansa anteeksi ja sitä, että sillä olivat toisia ihmisiä loukanneet. Näin pitikin toimia.
Jatkokysymys onkin, että annammeko anteeksi? Eräs kollegani sanoi, että anteeksiantamisen tärkeyden voi ymmärtää vain sellainen, joka on joskus itse vakavalla tavalla elämässään erehtynyt tai tehnyt väärin, mutta on anteeksi pyytäessään myös anteeksi saanut.
Ensimmäisen kiven heittäjiä aina riittää.
Itse ajattelen, että anteeksi on velvollisuus ja oikeuskin pyytää ja toivottavasti myös oikeus saada. Teoillaan voi sitten osoittaa, että onko ollut anteeksiannon arvoinen ja ottanut myös opiksi. Paperi mikä kerran rypistyy on toki vaikea saada enää uudelleen sileäksi, mutta senkin kanssa voi opiksi ottaneena elää.
Virheettömiä ei meistä taida kukaan olla? En ainakaan minä. Mutta virheistä on tärkeä myös oppia ja ottaa opiksi.
Armollisuuttakin tämä maailma huutaa.
…
Lauantain aikainen aamu. Eilen eduskunta siis äänesti viimeiset äänestykset ja myös tämän viikon jälkeen hallituksen luottamuksesta. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus nauttii edelleen eduskunnan luottamusta ja näin yksi vuosi jälleen Arkadianmäellä valmis.
Uusi vuosi tuo lisää haasteita
Viimeisen viikon lopulla saimme myös lisätietoa maamme talouden tilanteesta peilaten EU:n vaateisiin. Valtiovarainministeriö kertoi, että nykyisen hallituksen tullee vielä tehdä miljardiluokan lisäsäästöt ensi vuoden aikana EU:n alijäämämenettelyn vuoksi. Samaan aikaan myös 2027 eduskuntavaalien jälkeen aloittavan seuraavan hallituksen sopeuttamisvaade on tarkentumassa noin 7-12 miljardiin euroon. Tehtävä on massiivinen ja vaikea.
Nopeasti ja yllättäen muuttunut tilanne johtuu F35-hävittäjien hankinta-ajoituksen tarkentumisesta. Hankinta-asiakirjat allekirjoitetaankin vasta ensi vuonna ja näin ne näkyvät maamme alijäämässäkin ensi vuonna tämän vuoden sijaan. Lisäsopeutustarve olisi näin ollen noin 1,4 miljardia euroa. Tehdäänkö tämä kokonaisuudessaan on poliittisen arvioinnin paikka, mutta itse ajattelen niin, että alijäämämenettelyn suosituksia ei voida kokonaan sivuuttaa.
Joka tapauksessa tulevan hallituksen tulee jatkaa tätä työtä ja tehtävää jää kaikissa tilanteissa sille enemmän kuin tarpeeksi. Arviot pohjautuvat Taloudelliseen katsaukseen, jonka ministeriö julkisti torstaina 18. joulukuuta 2025.
Viikollahan Valtiovarainministeriö kertoi, että maamme talous on toipunut tänä vuonna odotettua heikommin. Julkisen talouden alijäämä on syvä ja velkasuhde kasvaa. Vuositasolla bruttokansantuote eli bkt kasvaa tänä vuonna vain hiuksen hienosti 0,2 prosenttia, mutta talouden odotetaan kuitenkin toipuvan ensi vuodesta alkaen. Bkt kasvaisi alkavana vuonna arvion mukaan 1,1 prosenttia ja sitten 1,7 prosenttia vuonna 2027 ja 1,6 prosenttia vuonna 2028.
VM:n arvion mukaan maamme talouden ”kasvua hidastaa kotimaisen kysynnän puute”. Tulojen kasvusta eli myös ostovoiman selvästä paranemisesta huolimatta kotitalouksien kulutus ei ole kasvanut. Ilmassa on siis epävarmuutta ja varmasti myös epäluottamusta siihen miten omakin talous kehittyy. Esimerkiksi rakentamisen toipuminen odottaa asuntomarkkinoiden selkeämpää piristymistä ja työmarkkinoihin, geopoliittiseen tilanteeseen ja julkisen talouden sopeuttamistarpeisiin liittyvät epävarmuudet ovat heikentäneet kuluttajien luottamusta poikkeuksellisen pitkäkestoisesti ja saaneet lykkäämään hankintapäätöksiä, arvioi valtiovarainministeriö.
VM:n osastopäällikkö Mikko Spolander totesikin, että ”Taantuma on pitkittynyt, ja kasvun käynnistyttyäkin työllisyys kasvaa aiemmin arvioitua hitaammin. Kun bkt:tä kertyy vähemmän, julkisen talouden alijäämät syvenevät ja velka kasvaa nopeammin kuin aiemmin arvioimme”.
Kotitalouksien kulutus toipuu, ja investoinnit lisääntyvät selvästi
Tuoreimman arvion mukaan ”kotitalouksien ostovoiman kasvu nopeutuu vuonna 2026, kun työllisyys paranee, palkankorotukset jatkuvat ja ansiotuloverotus kevenee. Myös inflaatio on maltillista ja hitaampaa kuin euroalueella keskimäärin. Kotitalouksien kulutusta vauhdittaa myös se, että säästäminen palautuu lähemmäs normaalia tasoa.”
Myönteinen viesti on sekin, että ”investoinneissa pohja on ohitettu. Asuntorakentaminen toipuu hitaasti, mutta pidemmällä aikavälillä on tarvetta selvästi nykyistä vilkkaamalle rakentamiselle. Tuotannollisia investointeja vauhdittaa erityisesti energiasiirtymä, joka lisää investointeja sekä sähkön tuotannossa, siirrossa ja sähköä käyttävässä tuotannossa. Lisäksi puolustusinvestoinnit kasvavat merkittävästi ensi vuodesta alkaen”.
”Maailmankaupan näkymät ovat yllättävänkin myönteiset epävarmuudesta huolimatta. Suomen vienti kasvaa maailmankaupan kysynnän tahtiin. Kasvun ajuriksi ulkomaankaupasta ei kuitenkaan ole, sillä myös tuonti kasvaa erityisesti investointien myötä.”
Työttömyys on kasvanut nopeasti viimeisen vuoden aikana. Kasvu johtuu työvoiman määrän lisääntymisestä, ei enää työllisyyden vähenemisestä. Työvoiman määrää kasvattavat maahanmuutto ja hallituksen työllisyystoimet. Työllisyys on viime kuukausina jopa hieman kasvanut, ja kasvun odotetaan vahvistuvan ensi vuonna. Työllisyys kasvaa vuosina 2026–2028 keskimäärin vajaan prosentin vuosivauhtia, kun talous vahvistuu. Työttömyysaste laskee vuoden 2025 9,6 prosentista 8,5 prosenttiin vuonna 2028.
”Julkisyhteisöjen tilanne on ollut heikko koronapandemiasta lähtien, eikä talouden suhdanne ole tuonut merkittävää helpotusta tilanteeseen tänäkään vuonna. Heikosta suhdanteesta huolimatta julkisyhteisöjen alijäämä pienenee tänä vuonna 3,9 prosenttiin suhteessa bkt:hen, kun hallituksen sopeutustoimet alkavat vaikuttaa.
Vuonna 2026 julkisyhteisöjen alijäämä kasvaa 4,5 prosenttiin, sillä aiemmin vuodelle 2025 odotetut hävittäjähankinnat kirjataan alijäämään vasta tuolloin. Vuonna 2027 alijäämä pienenee 4,0 prosenttiin, koska talouden suhdanne vahvistuu ja puolustushankintojen kasvu hidastuu. Pitkällä aikavälillä alijäämä pysyy syvänä: puolustus- ja korkomenojen kasvu sekä maltillinen talouskehitys pitävät sen yli 3,5 prosentissa suhteessa bkt:hen vielä vuonna 2030.
Syvät alijäämät, verkkainen talouskasvu sekä muun muassa korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvien käteisvakuuksien tarpeen kasvu nostavat julkisen velan tänä vuonna yli 89 prosentin suhteessa bkt:hen. Velkasuhteen ennustetaan kohoavan 91,6 prosenttiin vuonna 2026 ja 92,4 prosenttiin vuonna 2027. Velkasuhteen kasvu jatkuu koko vuoteen 2030 ulottuvan ennustejakson ajan, ja vuonna 2030 velka on jo yli 96 prosenttia suhteessa bkt:hen.
Suomen julkisen talouden haasteet eivät johdu pelkästään pitkittyneestä matalasuhdanteesta, vaan ongelmien juurisyy on talouden ja julkisen talouden rakenteissa”.
Näin siis arvioi valtiovarainministeriö viikolla. Tehtävää siis riittää, mutta tekemättäkään ei enää voi olla.
….
Kello 22.53 ja jouluvalmisteluiden päivä takana. Hämeenlinnassa vähän kivijalkakauppaostoksilla ja sitten vähän paketointia ja sen semmoista. Joulua kohden menemme.