Kuluvan syksyn aikana olemme työstäneet parlamentaarista ratkaisua maamme yhteisen velkaongelman kuriin saamiseksi. Perussuomalaisten Jani Mäkelän (ps.) johdolla käydyt neuvottelut ovat olleet välttämättömyys. Maamme velkaantuminen on jo lähes kroonista ja myös EU hengittää jo niskaamme.
Puolueet, vasemmistoliittoa ottamatta, sitoutuivatkin eilen ns. velkajarruun. Sovimme yhteisistä säännöistä maamme julkisen velan pienentämiseksi. Velkajarrulla asetamme yhteiset rahoitusasematavoitteet tuleville hallituskausille, joilla velkasuhde lasketaan nykyisestä noin 88 prosentista ensin EU:n edellyttämään 60 prosenttiin ja pitkällä aikavälillä 40 prosenttiin. Tässä yhdistyvät siis EU:n 
finanssipolitiikan säännöt ja tiukemmat kansalliset rajoitukset. Kansallisena lisänä lakiin kirjaamme siis ehdon siitä, ettei julkisen talouden alijäämä saa milloinkaan ylittää 2,5 % bkt:stä.
Velkajarrulla eduskuntapuolueet sopivat jatkossa ennen eduskuntavaaleja, kuinka paljon julkista taloutta tulee aina edessä olevalla vaalikaudella tasapainottaa. Päätös siitä, kuinka suuri valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien alijäämä saa enimmillään olla asetetaan myös ylivaalikautisesti aina kahdeksan vuoden ajalle.
Velkajarrun myötä puolueet sopisivat ensi kertaa nyt helmikuussa tavoitteet hallituskaudelle 2027–2031. Tämänhetkisten ennusteiden perusteella seuraavan hallituksen tulee tasapainottaa julkista taloutta runsaat 6 mrd. euroa ja sitä seuraavankin vielä vajaat 5 mrd. Tämä on kova, mutta ei tekemätön asia ja nyt myös yhteinen päätös. Ratkaisut keinoista, yhdessä sovittuun pääsemiseksi, jäävät aina kulloisenkin hallituksen itse valittaviksi ja päätettäviksi.
Mutta tärkeintä on se, että yhdessä sovittu velkajarru suojaa meidän yhteisiä varoja ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kestävyyttä tulevaisuuteen. Velalle rakennettu hyvinvointiyhteiskunta on nimittäin heikoin juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan.
Uuteen aamuun myös tuore HS:n gallup. Kaksi huomiota siitä, SDP:n korkeasuosio on nyt laskussa ja samaan aikaan perussuomalaiset aikalailla tukevassa nousussa. Tässä voi vielä tapahtua monenlaista ennen kevättä 2027.
….
Kello 21.08
Tänään julki tieto siitä, että Suomi osallistuu lopulta kuitenkin Naton niin kutsuttuun PURL eli Prioritised Ukraine Requirements List -asealoitteeseen. Hankkeessa on siis kyse siitä, että Euroopan Nato-maat ostavat nyt kriittistä puolustusmateriaalia Yhdysvalloilta ja se toimiseetaan sitten Ukrainalle. Tämä malli kun esiteltiin, niin minulle oli itse jo silloin selvää, että Suomen tulee olla tässä mukana. Toin sen myös silloin julki, mutta ratkaisu oli silloin lopulta toinen. Nyt olen tyytyväinen, että mukaan lähdöstä tehtiin kuitenkin päätös, sillä minusta on myös ensiarvoisen tärkeää, että etulinjan maana me olemme mukana auttamassa, kun toinen apua tarvitsee. PURL:llä siis varmistetaan pitkäjänteinen ja kattava aseapu Ukrainalle. Kunkin apupaketin koko on noin 500 miljoonaa dollaria.
Kuten jo heinäkuun 15. päivänä kesällä X:ssä totesin, niin ”malli antaa aivan uudenlaiset mahdollisuudet tuelle, kun tässä mukana USA:n taustatuki ja puolustusteollisuus. Tärkeää samaan aikaan jatkaa myös kotimaisen puolustusteollisuuden hyödyntämistä Ukraina tuessa. Kaikki tuki ja apu nyt tarpeen.”
Mutta parempi nyt kun ei milloinkaan ja jälleen apumme on Ukrainalle vahvempaa.
Slava Ukraini!
Tänään eduskunnassa tiukka kokouspäivä ja myös välikysymyskeskustelu. Kovin ponnettomaksi jäi kepun ja liikepuolueen välikysymys ja näytti siltä, että muu oppositio ei oikein keskustan toimista nyt syttynyt. Mutta kuten jo eduskunnassa totesin, niin nyt on tärkeintä etsiä ratkaisuja yhdessä, sillä jokainen – yksikin työtön – on liikaa henkilökohtaisella tasolla. Ja ei me periksi anneta. Lisää työllisyystoimia tarvitaan ja niitä tehdään.