Puolueet historialliseen sopuun velkaantumisen kuriin saamisesta
Kuluvan syksyn aikana olemme työstäneet parlamentaarista ratkaisua maamme yhteisen velkaongelman kuriin saamiseksi. Perussuomalaisten Jani Mäkelän (ps.) johdolla käydyt neuvottelut ovat olleet välttämättömyys. Maamme velkaantuminen on jo lähes kroonista ja myös EU hengittää jo niskaamme.
Puolueet, vasemmistoliittoa ottamatta, sitoutuivatkin nyt ns. velkajarruun. Sovimme yhteisistä säännöistä maamme julkisen velan pienentämiseksi. Velkajarrulla asetamme yhteiset rahoitusasematavoitteet tuleville hallituskausille, joilla velkasuhde lasketaan 
nykyisestä noin 88 prosentista ensin EU:n edellyttämään 60 prosenttiin ja pitkällä aikavälillä 40 prosenttiin. Tässä yhdistyvät siis EU:n finanssipolitiikan säännöt ja tiukemmat kansalliset rajoitukset. Kansallisena lisänä lakiin kirjaamme siis ehdon siitä, ettei julkisen talouden alijäämä saa milloinkaan ylittää 2,5 % bkt:stä.
Velkajarrulla eduskuntapuolueet sopivat jatkossa ennen eduskuntavaaleja, kuinka paljon julkista taloutta tulee aina edessä olevalla vaalikaudella tasapainottaa. Päätös siitä, kuinka suuri valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien alijäämä saa enimmillään olla asetetaan myös ylivaalikautisesti aina kahdeksan vuoden ajalle.
Velkajarrun myötä puolueet sopisivat ensi kertaa nyt helmikuussa tavoitteet hallituskaudelle 2027–2031. Tämänhetkisten ennusteiden perusteella seuraavan hallituksen tulee tasapainottaa julkista taloutta runsaat 6 mrd. euroa ja sitä seuraavankin vielä vajaat 5 mrd. Tämä on kova, mutta ei tekemätön asia ja nyt myös yhteinen päätös. Ratkaisut keinoista, yhdessä sovittuun pääsemiseksi, jäävät aina kulloisenkin hallituksen itse valittaviksi ja päätettäviksi.
Mutta tärkeintä on se, että yhdessä sovittu velkajarru suojaa meidän yhteisiä varoja ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kestävyyttä tulevaisuuteen. Velalle rakennettu hyvinvointiyhteiskunta on nimittäin heikoin juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan.
Timo Heinonen
kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan vastaava (kok)