Paljon onnea Lopen Lukio!
Tänään minulla oli ilo saada pitää juhlapuhe oman kotikunnan lukion juhlassa. Lopen Lukio viettää tänä vuonna kolmikymppisiään ja tänään oli sitten isomman juhlapäivän aika lukion nykyisten nuorten, mutta myös alumnien johdolla. Lukiollemme olikin rakennettu hieno lukiopäivä, missä juhlaväki pääsi verestämään muistojaan omilta lukiovuosiltaan, mutta myös tapaamaan entisiä ja nykyisiäkin lukiomme opettajia ja opiskelijoitakin.
Itse en ehtinyt vielä kotikunnan lukioon opiskelemaan, sillä oma lukio urani alkoi jo muutamaa vuotta aiemmin ja me painoimme valolakit päähämme keväällä 1994 Riihimäen Lukiosta. Riihimäen Lukio muuten juhlii nyt samaan aikaan 120-vuotista historiaansa. Juhlavuotta siis lukiokoulutuksessa oikein enemmänkin.
Lukiokoulutuksen historia maassamme juontaa juurensa aina 1800-luvun alkupuolelle, kun yleissivistävää opetusta polkuna yliopistoihin antoivat kaupunkien kymnaasit ja Turun triviaalikoulu. Itseasiassa maamme ensimmäinen lukio oli perustettu jo vuonna 1641 Viipuriin. Viipuri oli myös ensimmäinen paikka, jossa toimi tyttökoulu vuodesta 1788 lähtien. Turussa ei kymnaasia ollut, sillä siellä se oli muuttunut jo vuonna 1640 maamme ensimmäiseksi yliopistoksi. Lukiokoulutuksen syntyyn vaikutti Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston vuonna 1852 tekemä uudistus, jossa yliopistoon pääsyn ehdoksi oli asetettu ylioppilastutkinto. Tähän tutkintoon saivat osallistua kymnaasien eli lukioiden opiskelijat. Vuoden 1872 koulujärjestyksessä otettiin sitten askel lähemmäksi sitä muotoa, minkälaisia lukiomme on nykyään, kun kouluista tuli yhtenäisiä kahdeksanvuotisia lyseoita, jotka olivat valtion poikakouluja. Yleisnimeksi lyseoille, tyttölyseoille ja yhteiskouluille muodostui oppikoulu. Tänään lukio on varsin joustava koulutus, vaikka sen tarkoitus on itseasiassa edelleen se sama kuin silloin 200 vuotta sittenkin.
No, kotikuntani Loppi sai sitten oman lukionsa vasta 1995 ja hyvän saikin. Lukiomme on rankattu monet kerrat aina Hämeen parhaaksi ja myös useasti myös koko maamme parhaimmistoon. Piskuinen ja huippulaadukas yleislukio, missä jokainen nuori on arvokas oma yksilönsä ja hänet otetaan juuri sellaisena. Iso kiitos siis tänään lukiomme kaikille opettajille ja henkilökunnalle näiden kolmen ensimmäisen vuosikymmenen aikana.
Omassa juhlapuheessani muistelin tänään hieman lukiomme alkuaikoja. Itsehän tulin Lopen kunnan päätöksentekoon mukaan heti sitten vuoden 1996 kuntavaalien kautta ja saman tien sivistyslautakunnan varapuheenjohtajaksi. Lopen Lukion alkutaival oli siis vahvasti silloin esillä ja myös kokouksissamme pöydällä. Kymmenen vuotta myöhemmin sitten opettajan hommasta siirryin eduskuntaan ja sielläkin
paikkani oli alkuun sivistysvaliokunta. Jälleen pöydälläni oli laajasti myös lukioasiat, mutta nyt valtakunnan tasolla. Hienoja muistoja tuolta valtakunnan politiikan omilta alkuajoilta tuli myös tänään pintaan.
Upean lukion juhlapäivän olivat rakentaneet lukiomme opettajat rehtoreiden Erika Kauppi-Nykäsen ja Anja Mäkelän johdolla. Lukiostamme on 30 vuoden aikana valkolakin päähänsä saanut noin 650 nuorta ja tänään heistä yli 160 oli paikalla viettämässä päivää omassa vanhassa opinahjossaan ja sitten vielä virallisessa juhlassa Elmolassa. Ja tokihan me jatkoillekin vielä Loppi-Hoviin menimme. Iso kiitos!
Lämpimät onnittelut siis vielä täälläkin kotikunnan hienolle lukiolle ja kiitos kutsusta tulla puhumaan ja mukaan juhliinne. Tuo juhlapuheeni löytyy täältä kirjoitetussa muodossa Kynästä-sivulta.
Nyt jo lauantai illassa. Hyvä päivä tämä.