Suomen MM-ralli, frisbeegolfin MM-kisat, nuorten kiipeilyn MM-kisat…
Elokuun ensimmäinen viikonloppu tarjosi mm. nämä kansainväliset arvokilpailut Suomessa. Eilen jo kirjoitin Suomen MM-rallista ja täydellisestä suomalaishallinnosta Secto Rally Finlandissa. 74. kerran järjestetyt Jyväskylän Suurajot sujuivat loistavasti ja kilpailun reitti ja kaikki muukin oli tehty tarkasti jokainen yksityiskohta suunnitellen. Ja tietenkin kaiken kruunasi sitten Sorateiden Grand Prix voittajien Kalle Rovanperän ja Jonne Halttusen kruunajaiset Ouninpohjan Kakaristossa. Suomalaismenestys oli muutenkin erinomaista, kun Rautio Motorsportin Roope Korhonen voitti WRC2-luokan ja erinomaiset kilpailut ajoivat myös mm. Sami Pajari Rally1:ssä ollen viides ja kakkosluokan kakkoseksi sekunninkymmenysten taistelussa taipunut Jari-Matti Latvala.
Väkeä Jyskälä keräsi hyvin ja eilen Ouninpohjan päätöspäivässäkin väkeä oli kiitettävästi, vaikkakaan ei aivan sitä mitä ainakin itse sinne odottelin? Upeimman pätkän sijoittaminen kilpailun päätöspäivälle oli monessa mielessä erinomainen veto, mutta ehkä enemmän Ouninpohjassa olisi ollut ralliväkeä, jos pätkä olisi ajettu lauantaina? Tai sitten fiksusta juttu olikin juuri tästä syystä sunnuntaina ja kaikki meni hyvin.
Tällaisen MM-rallin järjestely on valtava urakka ja oli hienoa nähdä miten taas jokainen yksityiskohta oli tarkkaan mietitty ja tehty. Itse olin kilpailua seuraamassa penkalla Ouninpohjan pätkän alkupäässä ja voin sanoa, että 10+ tavalla oli sielläkin järjestelyt tehty. Pätkän ja koko rallin läpivieminen vaatii valtavan määrän talkoolaisia ja tekijöitä niin erikoiskokeiden sulkutehtäviin, järjestyksen valvontaa, liikenteenohjaukseen ja myös itse erikoiskokeen tekniseen tekemiseen ajanotosta lähtien. Tälle väelle ei voi kuin nostaa kypärää ja sanoa, että KIITOS, että teette!
Samaan aikaan mielenkiinnolla valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajankin ominaisuudessa seurasin Tampereella ja Nokialla järjestettyjen frisbeegolfin MM-kilpailuiden tekoa ja sujumista. Ensi kertaa Yhdysvaltojen ulkopuolelle tuoduissa lajin MM-kisoissa järjestelyt oli viety nyt Suomessa aivan uudelle tasolle ja rima on nyt sitten viritetty aivan toisella tavalla. Kilpailujen järjestäjänä toimi Disc Golf World Championship, ja kilpailut heitettiin Tampereen frisbeegolfkeskuksella (The Monster) ja Nokia DiscGolfParkissa (The Beast). Frisbeegolfin MM-kisat 2025 olivatkin lajin kaikkien aikojen suurin frisbeegolftapahtuma Euroopassa ja paikalle odotettiin yli 25 000 katsojaa eri puolilta maailmaa. Kisoissa nähtiin väylillä kaiken kaikkiaan yli 200 maailman parasta frisbeegolfaria. Ja myös menestystä suomalaisyleisö sai, kun suomalaisheittäjät voittivat kisoista kolmea mitalia. Naisissa Iida Lehtomäki otti hopeaa ja Henna Blomroos pronssia. Avoimessa luokassa Niklas Anttila ylsi pronssille.
Ja samana viikonloppuna ensi kertaa ikinä Suomessa järjestettiin myös kiipeilyn MM-kilpailut. Itse olin kiipeilyä seuraamassa mm. Pariisin olympialaisissa ja voin sanoa, että tällä lajilla on huikea noste ja varmasti kova tulevaisuus. Nyt Helsinki sai isännöidä nuorten Boulder-, lead- ja speed-kilpailujen MM-taistoja kahdessa tapahtumapaikassa eli KiipeilyAreena Ristikossa ja Helsingin Kiipeilykeskuksessa. KiipeilyAreena Ristikko on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista kiipeilysaleista ja siellä kisattiin leadin ja speedin mestaruudet ja boulder sitten Helsingin Kiipeilykeskuksen kokonaan uudella kisaseinällä. Kisoihin osallistui yli 600 urheilijaa 57 maasta ja monet kilpailijoista osallistui siis useampaankin eri kiipeilyn lajiin. Kisat olivat suurelta osin Helsingissä loppuumyydyt eli se kertoo siitä missä tämän huikea laji nyt liitää.
Tässä vain siis muutama esimerkki siitä millainen urheilumaa me olemme ja miten kovassa iskussa vaikka välillä mediaa seuratessa tuntuu siltä, että Suomessa ei huippu-urheilua ole laisinkaan.
Nyt sitten seuraava ison koitinkivi on urakka saada maahamme vuoden 2030 yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut. Helsinki on isännöinyt yleisurheilun EM-kisoja aiemmin vuosina 1971, 1994 ja 2012 ja nyt sitten tavoitteena kesän 2030 kisat. Viime viikolla SUL jätti yleisurheilun vuoden 2030 EM-kisojen virallisen hakukirjan Euroopan yleisurheiluliitolle. Helsingin kanssa EM-kilpailuista kilpailevat nyt vielä Bryssel ja Zürich eli aivan läpihuutojuttu ei kisojen saaminen Olympiastadionille tule olemaan. Itse olen ollut tätä hakua tukemassa jo pidemmän aikaa ja täytyy sanoa, että upeaa työtä ja määrätietoista työtä on hakukoneisto tehnyt EM-haun projektipäällikkö Harri Halmeen sekä SUL:n toimitusjohtaja Harri Aallon ja puheenjohtaja Riikka Pakarisen johdolla. Iso urakka ja toivottavasti palaset nyt napsahtelevat paikalleen.
On arvioitu, että toteutuessaan yleisurheilun 2030 EM-kilpailut toisivat Helsinkiin jopa 64 miljoonaa euroa. Ja vastaavasti vuoden 2024 Suomen MM-ralli toi Jyväskylän seudulle ja Keski-Suomeen reilu 20 miljoonan euron taloudellisen panoksen, josta suoraa matkailutuloa oli 15,2 miljoonaa euroa. Nämä suurtapahtumat siis ovat myös taloudellisesti aikamoisia vetureita maallemme ja alueillemme, vaikka ne haku- ja toteuttamisvaiheessa luonnollisesti myös vaativat yhteiskunnankin varoja ja osallistumista. Tätä työtä tasoittaaksemme sovimmekin kevään valtion kehysriihessä työkaluista tällaisten tapahtumien tukemiseksi ja saamiseksi Suomeen.
Kuva: McKlein Secto Rally Finland
Itse olen Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana sitoutunut enemmän kuin vahvasti näihin ja muihinkin arvokisahakuihin. Itse näen näiden merkityksen niin suurena myös meidän harraste- ja lasten ja nuorten liikunnan ja urheilunkin vinkkelistä. Odotan jo innolla mm. seuraavia salibandyn MM-kisoja Tampereelle ja Turkuun jne. Ja olen varma, että moni meidän nuori urheilija myös katsoo mielellään kohti kotimaassa järjestettäviä arvokisoja ja on asettanut omia tavoitteitaan myös näitä silmällä pitäen.
Eilen siis päätökseen Secto Rally Finland. Ensi vuonna sitten Jyskälässä juhlavuosi, kun kisa ajetaan 75. kerran, mutta sitä ennen ehtii tapahtua monenlaista.
Elokuun 4. valkeni täällä Kanta-Hämeessä kauniina. Aamukahvit edelleen terassilla ja järvi
kauneimmillaan. Tai ainahan se on kauneimmillaan – neljän vuoden ajan rytmityksessäkin. Nyt taitaa ainakin yli 30 asteen hellepäivät olla ainakin toistaiseksi takana? Ilmatieteenlaitos kertoi, että peräkkäisten 30 °C ylittävien päivien jakso Suomessa on päättynyt. Jakso oli kaiken kaikkiaan 22 päivää pitkä ja näin siis mittaushistorian pisin vuodesta 1961 alkavissa tilastoissa. Sää jatkuu kuitenkin edelleen kesäisen lämpimänä, paikoin helteisenä, mutta epävakaisena.
Vielä on kesää jäljellä.