Eilen pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus sopi vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmasta. Vaalikauden tullessa puoliväliin oli aika puolivälinriihen ja nyt tehtyjen päätösten ytimessä ovat maamme talouskasvun edellytysten vahvistaminen sekä maamme ja jokaisen suomalaisen turvallisuus. Samalla huolehdimme julkisen talouden kestävyydestä, sillä nyt päätetty historiallinen kasvupaketti rahoitetaan vastuullisesti muita julkisen talouden tuloja lisäävillä ja menoja vähentävillä toimilla. Emme siis kevennä veroja emmekä tee lisäpanostuksia velaksi. Tämä erottaa meidät edellisestä vasemmistohallituksesta, missä kaikki ongelmat ratkottiin lisävelkarahalla ja myös pienimmätkin riidat miljoonilla ja suuremmat miljardeilla. Se oli hullua aikaa se.
© Katja Säilä, valtioneuvoston kanslia
No mikä nyt on tilanne. On varmasti rehellistä myöntää, että rytminmuutosta tarvittiin. Hallitusohjelmamme mukaisesti teimme vaalikauden ensimmäisen puolikkaan aikana massiiviset menosopeutukset ja myös suuren määrän rakenteellisia uudistuksia. Listalla oli mm. paikallisen sopimisen laajentaminen kaikille työpaikoille ja työelämän sujuvoittaminen ja monet muut. Näistä päätöksistä päätösperusteisesti oli lupa odottaa ja on edelleen lupa odottaa vajaata 100 000 uutta työpaikkaa. Mutta on totta, että haasteellisessa suhdanteessa ja mm. Saksan kasvun sakatessa, Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa ja Trumpin America First -politiikan ja kauppasodan ja tullimyllykän keskellä ei näitä työpaikkoja ole syntynyt. Shokit ovat olleet rajuja ja talouttamme ja orastavaa talouskasvua lamaannuttavaa. Siksi tarvitsimme nyt rytminvaihdosta ja sitä lähdimme puolivälin riihestä hakemaan. Pääministeri Petteri Orpo otti tämän omaksi tehtäväkseen ja kutsui Risto Murron työryhmineen kasvutoimia etsimään ja näin nyt myös toimimme. Puolivälin riihestä tuli kasvuriihi. Rytminvaihdoksen riihi.
Kärkenä voisi todeta, että kehysriihen päätöksillä…
- Työn verotusta kevennetään noin miljardilla eurolla painottaen pieni- ja keskituloisiin.
- Yrittämistä vauhditetaan alentamalla yhteisöverokanta 18 prosenttiin.
- Puolustusmenoja nostetaan 3,6 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.
- Sisäisen turvallisuuden resursseja parannetaan merkittävästi.
Kuten eilen jo riihen tiedotteessa todettiin, niin epävarma maailmantilanne pidättelee orastavaa talouskasvua. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, ja Venäjä muodostaa niin Suomelle kuin koko Euroopalle pitkäkestoisen turvallisuusuhan. Riski kauppasodasta sumentaa talouden näkymiä. Kestävä talous turvaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palvelut. Siksi puoliväliriihessä päätimme merkittävästä kasvupaketista, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteenamme on, että Suomi pärjää entistä paremmin kovassa kilvassa uusista investoinneista. Investoinnit tuovat Suomeen työtä ja hyvinvointia.
Olemme on jo aiemmin tekemillämme päätöksillä lisännyt Suomen houkuttelevuutta investointiympäristönä. Uudistukset työmarkkinoille, mittavat panostukset tutkimukseen ja kehitykseen sekä varmaan ja puhtaaseen energiaan täydentyvät nyt kasvutoimilla, jotka vahvistavat erityisesti työn, yrittämisen ja investointien edellytyksiä. Nyt hallituksen johdolla rakensimme kokonaisuuden hyödyntäen muun muassa Risto Murron johtaman kasvutyöryhmän raporttia.
Parannemme työnteon kannustimia ja vahvistamme suomalaisten ostovoimaa keventämällä ansiotuloverotusta noin 1,1 miljardilla eurolla. Kevennykset toteutetaan oikeudenmukaisesti niin, että merkittävä osa veronkevennyksistä painottuu pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin. Lisäksi kasvatamme työtulovähennyksen lapsikorotusta ja lievennämme eläketulon lisäveroa. Alennamme myös ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet 52 prosenttiin. Tämä lisää työn kannusteita ja ostovoimaa.
Parannamme myös yritysten toimintaedellytyksiä alentamalla yhteisöverokantaa kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin.
Pääministeri Petteri Orpo totesikin hyvin eilen riihen tiedotustilaisuudessa, että…
”Suomalainen hyvinvointi turvataan vain työllä ja yrittämisellä. Teemme nyt ratkaisuja, jotka parantavat työn kannustavuutta ja suomalaisten ostovoimaa tuntuvasti, ja joilla saamme talouskasvua liikkeelle. Jo aiemmin ja nyt tehtyjen kasvutoimien kokonaisuudella varmistamme, että Suomi pystyy entistä paremmin kilpailemaan investoinneista”.
Talouskasvu ja kilpailukyky edellyttävät myös osaamisen vahvistamista. Siksi nostamme korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuutta kohti 50 prosenttia ikäluokasta hallitusohjelman mukaisesti. Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään, ja uudet aloituspaikat kohdennetaan talouskasvua tukeviin tutkintoihin.
Puoliväliriihessä päätimme myös panostuksista niin sisäiseen kuin ulkoiseen turvallisuuteen. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti nostamme puolustusmenojen tason vähintään 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Kehyskaudella tämä tarkoittaa puolustuksen rahoituksen vahvistamista noin 3,6 miljardilla eurolla. Samalla vahvistamme sisäistä turvallisuutta. Poliisin, suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen rahoitusta vahvistetaan.
Koko Suomen elinvoimasta huolehtiminen on osa turvallisuutta. Puoliväliriihessä teimme panostuksia myös itäisen ja pohjoisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi.
Työnteon kannustimia parannetaan ja ostovoimaa vahvistetaan
Puoliväliriihessä linjatuilla toimilla tuetaan vahvaa ja vakaata talouskasvua. Vahvempi talouskasvu hillitsee julkisen talouden velkaantumista, lisää velkakestävyyttä ja helpottaa väestön ikääntymisestä aiheutuvien menopaineiden sekä turvallisuuden kannalta välttämättömän puolustusmenojen kasvun rahoittamista pidemmällä aikavälillä.
Työnteon kannustimia parannetaan ja ostovoimaa vahvistetaan keventämällä pieni- ja keskituloisten työn verotusta (525 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 650 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen). Lisäksi ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet alennetaan 52 prosenttiin. Samalla ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään tekemättä niillä tulotasoilla, joille ylempien marginaaliverojen alentaminen kohdistuu (yhteisvaikutus 335 miljoonaa euroa verotusta keventävä vuodesta 2026 alkaen). Ylimpien marginaaliverojen alentaminen toteutetaan poistamalla työtulovähennyksen poistuma ja muokkaamalla valtion tuloveroasteikkoa. Tässä yhteydessä asteikkoon tehtävien muutosten eläketulon verotusta kiristävää vaikutusta pienennetään lieventämällä eläketulon lisäveroa (80 miljoonaa euroa vuodesta 2026 alkaen).
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen (145 miljoonaa euroa). Alennettuun verokantaan kuuluvat muun muassa ruoka, ravintolamyynti, rehut ja myös lääkkeet.
Lisäksi työtulovähennyksen lapsikorotusta kasvatetaan (100 miljoonaa euroa vuodesta 2026 alkaen). Yritysten avainhenkilöiden lähdevero alennetaan 25 prosenttiin ja toteutetaan verokannustin kansalaisille, jotka muuttavat takaisin Suomeen (yhteensä 12 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 14 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen).
Investointien kasvua ja yrittäjyyttä tuetaan alentamalla yhteisöverokantaa 2 prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin vuoden 2027 alussa (yhteisöveroa keventävä vaikutus 830 miljoonaa euroa). Tappioiden vähennysoikeutta pidennetään 25 vuoteen. Valmistellaan selvityshenkilö Jukka Rantalan selvityksen valmistuttua YEL-järjestelmään muutoksia siten, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan.
Lisäksi perintöveron alarajaa korotetaan 20 000 eurosta 30 000 euroon ja lahjaveron alarajaa 5 000 eurosta 7 500 euroon vuonna 2026 (vaikutus yhteensä 67 miljoonaa euroa).
Myös perintöveron maksuajalta maksettavaa korkoa alennetaan vuodesta 2026 alkaen (vuotuinen vaikutus noin 20 miljoonaa euroa). Lisäksi suurten puhtaan siirtymän investointien tukemista jatketaan verohyvityksellä, jonka vaikutus on 60 miljoonaa euroa vuodesta 2029 alkaen.
Kasvutoimet rahoitetaan menosäästöillä ja veronkorotuksilla
Samaan aikaan pidämme kuitenkin kiinni tavoitteestamme vakauttaa julkisen talouden velkasuhteen kasvu hallituskauden aikana. Olemme myös sitoutuneet noudattamaan valtiontalouden menoja koskevaa kehysmenettelyä ja hallitusohjelman mukaista kehyspäätöstä. Vastuullinen taloudenpito edellyttää, että kasvua tukevista toimista aiheutuvia verotulomenetyksiä kompensoidaan muilla julkisen talouden tuloja lisäävillä ja menoja säästävillä toimilla. Menosäästöillä varmistetaan myös valtion menokehysten noudattaminen.
Valtionhallinnon tuottavuutta lisätään muun muassa digitalisaatiota ja tekoälyä hyödyntämällä, normeja ja prosesseja keventämällä ja tehtäviä vähentämällä sekä tehostamalla palveluiden hankintaa (säästö 130 miljoonaa euroa). Hallitus päättää vielä myöhemmin konkreettisista toimenpiteistä ja säästön jakaantumisesta hallinnonaloittain valtiovarainministeriön johtaman ja sektoriministeriöistä koostuvan työryhmän esitysten perusteella kesäkuussa 2025.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin toteutetaan noin 2 prosentin eli 75 miljoonan euron säästö. Se toteutetaan vähentämällä vuonna 2026 kuntien peruspalveluiden valtionosuusrahoitusta prosenttiperusteisesti niin, että muutos ei kasvata kuntien suhteellisia eroja valtionosuuksissa. Pysyvä säästö toteutetaan vuodesta 2027 alkaen niin, että se huomioidaan kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä. Vähennys toteutetaan siten, että lakisääteiset palvelut pystytään turvaamaan.
Valtion eläkerahaston (VER) riskinottokykyä kasvatetaan TyEL-rahastojen tapaan ja vuosittaista tuloutusta budjetista maksettavien eläkemenojen katteeksi kasvatetaan 66 miljoonalla eurolla.
Kehitysyhteistyön rahoitusta vähennetään 50 miljoonaa euroa vuodessa siten, että säästö ei kohdennu kotimaisille kansalaisjärjestöille. Ukrainan humanitaarista tukea lisätään 10 miljoonaa euroa vuosittain kehyskaudella. Myös humanitaariseen katastrofiapuun kohdennetaan 10 miljoonan euron lisäys vuodesta 2026 alkaen.
Korkeakoulujen perusrahoitusta vähennetään 30 miljoonalla eurolla vuonna 2026, 20 miljoonalla eurolla vuonna 2027 ja 15 miljoonalla eurolla vuodesta 2028 alkaen. Ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa otetaan käyttöön lukukausimaksut EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.
Valtion rahoitusta evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkoille vähennetään kertaluontoisesti 10 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2026 ja 2027 aiempien veropäätösten kasvatettua kirkollisveron tuottoa.
Yritystukiin kohdistetaan 12 miljoonan euron vähennys vuodesta 2026 alkaen siten, ettei vähennys kohdistu T&K- ja AV-alan tukeen.
Lisäksi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoitukseen kohdennetaan 10 miljoonan euron leikkaus. Kansaneläkelaitoksen tiedonsaantioikeutta laajennetaan sosiaaliturvan väärinkäytön vähentämiseksi. Säästövaikutuksen arvioidaan olevan 5 miljoonaa euroa.
Valtioneuvoston jäsenten palkkioita lasketaan 5 prosenttia vuoden 2026 alusta.
Kasvutoimien rahoittamiseksi tehtävien veronkorotusten periaatteena on, että ne haittaavat talouskasvua mahdollisimman vähän. Monia toimia kohdennetaan välillisiin veroihin; alkoholivero indeksoidaan, minkä lisäksi nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden tupakkaveroa sekä virvoitusjuomaveroa ja kaivosmineraaliveroa korotetaan. Näiden muutosten seurauksena vuotuiset verotulot kasvavat 220 miljoonaa euroa vuoden 2029 tasolla. Lisäksi jäteveron veropohjaa laajennetaan vuodesta 2027 alkaen, minkä arvioidaan kasvattavan verotuottoa 10 miljoonalla eurolla.
Veropohjaa tiivistetään poistamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus vuodesta 2026 alkaen. Poistaminen toteutetaan symmetrisesti sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuihin. Tämä kasvattaa verotuloja yhteensä 190 miljoonaa euroa. Lisäksi verotusta yksinkertaistetaan poistamalla kaavamainen työhuonevähennys ja työsuhdepolkupyörien verovapaa etu, joiden verotuottovaikutus on 70 miljoonaa euroa vuoden 2026 tasolla.
Osinkoverotuksen minimointiin tähtäävien osakevaihtojärjestelyjen epätarkoituksenmukainen hyödyntäminen verotuksessa estetään. Uudistuksen arvioidaan korottavan verotuloja 30 miljoonaa euroa. Verohallinnon vertailutietotarkastuksia koskevaa sääntelyä kehitetään siten, että täsmennetään tietosuojan vertailutietotarkastukselle asettamia vaatimuksia sekä säädetään Verohallinnolle kuuluvien henkilötietojen käsittelyyn liittyvien suojatoimenpiteiden toteuttamisesta. Sääntelymuutosten johdosta vertailutietotarkastusten arvioidaan tehostuvan siten, että verotulot kasvaisivat arviolta 100 miljoonaa euroa.
Puoliväliriihessä linjattiin myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle aiemmin päätetyistä 75 miljoonan euron säästöistä. Säästö laskettiin 65 miljoonaan euroon. Säästöt kohdennetaan siten, että hallinnonalan kaikkien sektoreiden toimintaedellytykset kyetään turvaamaan. Sopeutukset kohdentuvat korkeakoulutukseen (52,7 miljoonaa euroa), rakentamisen investointiavustuksiin (4 miljoonaa euroa) sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotuksiin (7 miljoonaa euroa). Näitä maksuja ei ole korotettu vuoden 2016 jälkeen. Lisäksi säästöjä kohdennetaan jatkuvan oppimisen erillisavustukseen (1,3 miljoonaa euroa). Suunniteltua pienempänä toteutunut hyvinvointialueille kohdistuva säästö todistusten ja lausuntojen antamisesta kohtuullistettiin 10 miljoonalla eurolla.
Toimintaympäristön muutos edellyttää kasvavia panostuksia puolustukseen ja turvallisuuteen
Aiemmin 1.4.2025 pääministeri Petteri Orpon hallitus päätti, että Suomi nostaa puolustusmäärärahojen tason vähintään 3 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2029 mennessä. Puolustukseen kohdennettavat menot mitoitetaan uhkaperusteisesti ja tarvelähtöisesti Euroopan turvallisuustilanne ja Venäjän muodostama sotilaallinen uhka huomioiden. Aiemmin päätettyyn tasoon nähden tämä tarkoittaa puolustusmenojen kasvua 0,6 miljardilla eurolla vuoden 2028 tasolla ja 3,0 miljardilla eurolla vuoden 2029 tasolla. Vuosien 2026–2027 osalta määrärahamitoitus on turvattu jo aiemmin tehdyillä merkittävillä puolustusmenojen lisäyspäätöksillä ja niiden myötä hankintoihin käytettävissä olevilla määrärahoilla. Osana hallituksen investointiohjelmaa vuodelle 2027 kohdennetaan kertaluontoinen 50 miljoonan euron lisäys puolustusmateriaalihankintoihin.
Määrärahojen lisäykset mahdollistavat maavoimien kehittämisen aloittamisen ja Naton puolustussuunnittelun (NDPP) määrittämien kriittisten tavoitteiden edistämisen. Maavoimat hankkii uusia järjestelmiä sekä modernisoi käytössä olevaa kalustoa. Nato-jäsenyyteen liittyen Puolustusvoimien joukkorakennetta kehitetään siten, että henkilöstölisäyksiin osoitetaan lisämäärärahaa 18,5 miljoonaa euroa vuodelle 2028 ja 37 miljoonaa euroa vuodelle 2029. Naton läsnäolon vahvistamiseen Suomessa kohdennetaan lisämäärärahoja yhteensä 72,5 miljoonaa euroa jakautuen vuosille 2026–2029.
Puolustusalan kauppa perustuu pitkälti hallintojen väliseen yhteistyöhön ja kotimaisen osaamisen mahdollisuuksien edistämiseen kansainvälisenä kärkiosaamisena. Tähän liittyen käynnistetään G2G-myyntimallin (Government to Government) poikkihallinnollinen valmistelu.
Turvallisuusympäristön muutos, tunnistetut riskit ja suorituskykyvaatimukset edellyttävät myös turvallisuusviranomaisten resurssien varmistamista. Huolehdimme päätöksillämme sisäisestä turvallisuudesta ja varautumisesta kohdistamalla lisäresursseja poliisin, Rajavartiolaitoksen sekä suojelupoliisin suorituskyvyn nostoon ja strategisen suorituskyvyn turvaamiseen. Edellä mainittujen sisäisen turvallisuuden viranomaisten resursointia lisätään uusien päätöksien myötä yhteensä keskimäärin noin 43 miljoonalla eurolla vuodessa vuosina 2026–2029. Näiden panostusten lisäksi väestönsuojelun kehittämistä vahvistetaan yhteensä noin 14,1 miljoonalla eurolla vuosina 2028–2029.
Lisäyksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitukseen
Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta (T&K-rahoitus) annetun lain mukaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan valtion talousarvioissa tarkoitettujen valtuuksien ja määrärahojen yhteismäärää nostetaan 1,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Julkisen talouden suunnitelmassa panostukset T&K-toimintaan ovat yhteensä lähes 3,2 miljardia euroa vuonna 2026 ja runsaat 3,4 miljardia euroa vuonna 2027.
Nyt päätetyt rahoituksen lisäykset ovat 63 miljoonaa euroa vuonna 2026, 159 miljoonaa euroa vuonna 2027 ja 104 miljoonaa euroa vuonna 2028 ja 97 miljoonaa vuonna 2029.
Olemme jo aiemmin päättäneet merkittävistä T&K-rahoituksen kohdennuksista tuleville vuosille. Merkittävimmät rahoituksen lisäykset kohdentuvat yritysten T&K-toiminnan vauhdittamiseen. Business Finlandin T&K-toimintaan kohdennettu valtuus nousee yli 100 miljoonalla eurolla vuonna 2026 yhteensä noin 735 miljoonaan euroon ja edelleen noin 890 miljoonaan euroon vuonna 2027. Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus nousee 527 miljoonaan euroon 2026 ja edelleen 587 miljoonaan euroon vuonna 2027. Hallitus on myös varannut LUMI-AI-supertietokoneeseen yhteensä 250 miljoonaa euroa vuosille 2025–2028.
Business Finlandin T&K-valtuudesta kohdennetaan 10 miljoonaa euroa vuosittain ruoantuotannon uusien arvoketjujen kehittämiseen vuosina 2026–2029. Lisäksi energiasiirtymän T&K-toiminnan vauhdittamiseen kohdennetaan Business Finlandin T&K-valtuudesta ja Suomen Akatemian valtuudesta yhteensä 40 miljoonaa euroa vuosina 2026–2029.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen T&K-toimintaan kohdennettua valtionrahoitusta lisätään. Yliopistojen tutkimuksen vahvistamiseen kohdistetaan 20 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 39 miljoonaa vuodesta 2027 eteenpäin. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamiseen kohdistetaan 10 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 15 miljoonaa euroa vuodesta 2027 eteenpäin.
Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n T&K-toimintaan kohdennetaan lisärahoitusta. Lisäyksellä vahvistetaan turvallisen ja suorituskykyisen suurteholaskennan ja datanhallinnan toimintaympäristön saatavuus myös poikkeustilanteissa. Sillä varmistetaan myös, että data-aineistot ja tekoälymallit säilyvät tilanteen niin vaatiessa Suomessa.
Elinvoimakeskusten käynnistyessä otetaan käyttöön rahoitusmekanismi, jolla edistetään pk-yritysten tavoitteellista T&K-toimintaa. Elinvoimakeskuksille esitetään yhteensä 30 miljoonan euron valtuuksia vuosille 2026–2028 kolmivuotiseen kokeiluun, jolla vauhditetaan pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) vapaaehtoisiin ohjelmiin kohdennetaan 7 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 20 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen. Rahoitus palautuu suomalaisille yrityksille ja tutkimusorganisaatioille mahdollistaen näiden pääsyn kansainvälisiin arvoketjuihin. Lisäksi GTK Mintecin mineraalialan koetehdaskokonaisuuden loppuun saattamiseksi esitetään 37 miljoonan euron valtuutta vuodelle 2027.
EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen korkeakouluille ja valtion tutkimuslaitoksille osoitetaan lisäystä 5 miljoonaa euroa vuodesta 2027 lähtien jo aiemmin päätetyn 60 miljoonan euron lisäksi.
Tukea Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaisuuteen
Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien toimeenpano käynnistyy. Ohjelmilla tuetaan alueiden kasvua ja elinvoimaa. Hallitus panostaa maakuntien liikenneyhteyksiin. Osana investointiohjelman rahoitusta Savon radan nopeuttamiseen ja kapasiteetin kasvattamiseen osoitetaan 42 miljoonan euron valtuus sekä vastaavat määrärahat vuosille 2026–2029. Turvaamme maakuntalentojen jatkumisen alkuvuoteen 2028 saakka.
Kuopioon perustetaan poikkihallinnollinen toksikologisen osaamisen keskus, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa ihmiseen haitallisesti vaikuttavien kemikaalien tutkiminen, toksikologisten riskiarviointien kehittäminen ja ylläpito sekä uusien toksikologien koulutukseen osallistuminen yhteistyössä yliopistojen kanssa.
Tuleviin elinvoimakeskuksiin perustetaan Itä-Suomen ja Pohjoisen Suomen maakunnalliset investointitiimit, joiden tavoitteena on luoda selkeä toimintamalli tunnistamaan ja edistämään alueen investointeja.
Lisäksi hallitus varautuu Metsähallituksen luontomatkailun toimenpidekokonaisuuden sekä 6G-osaamisen vahvistamisen ja kaupallistamisen rahoitukseen vuoden 2025 lisätalousarvioissa.
Toteutetaan alueellisena kokeiluna lakiin perustuva matkailijamaksu toteuttamisedellytysten selvittämisen jälkeen. Selvityksessä tulee huomioida oikeudelliset edellytykset ja sekä muut lainsäädännölliset sekä kuntataloudelliset kysymykset.
Investointiohjelmaa laajennetaan
Päätimme myös laajentaa hallitusohjelman mukaista noin 4 miljardin euron investointiohjelmaa yhteensä 300 miljoonalla eurolla. Laajennuksesta 100 miljoonaa euroa rahoitetaan valtion omaisuustuloilla ja kohdennetaan jo aiemmin päätettyjen hankkeiden kohonneiden kustannusarvioiden kattamiseen. Loput 200 miljoonaa euroa rahoitetaan kehyksen puitteissa ja kohdennetaan muun muassa seuraaviin infrainvestointeihin:
- Vt 27 Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta 14 miljoonaa euroa
- Raideleveysselvitys 20 miljoonaa euroa
- Kantatie 67 ja Vt 19 Kivisaari-Atria 11,0 miljoonaa euroa
- Vt 13 Savitaipale-Lemi 14,5 miljoonaa euroa
- Inkoon seudun investointien edellytysten vahvistaminen parantamalla Satamatien liittymää (2,8 miljoonaa euroa) ja Tähtelän liittymää (3,2 miljoonaa euroa).
- Kotkan akkuklusterin investointien edellytyksien vahvistaminen kohdentamalla 4,8 miljoonaa euroa tieliikenneinvestointiin Mt 357 Hurukselantiellä
- Vuohimäen eritasoliittymä 10 miljoonaa euroa
- Kt 51 Kelan risteys 3,0 miljoonaa euroa
- Lieksajoen silta 20 miljoonaa euroa
- Mt 455 ja 15323 Joroisten Famifarmin risteys 2,2 miljoonaa euroa
- Vt 9 liittymäjärjestely Suonenjoen keskustan kohdalla 3,3 miljoonaa euroa
- Kaavin Luikonlahden raakapuuterminaali 0,5 miljoonaa euroa
- Vt 25 osuus Meltola-Mustio 16,7 miljoonaa euroa
- Maantie 152 Hämeenlinnanväylä-Tuusulanväylä (Kehä IV) 9,7 miljoonaa euroa. HUOM! Tämä siis tärkeä jatko Lopelta Klaukkalan ohikulkutielle eli ns. Kehä IV aina Tuusulanväylälle asti.
Lisäksi osoitamme ehdollisena Helsinki-Garden -hankkeelle 35 miljoonaa euroa, Tampereen teatterin investoinnin tukemiseen 2,5 miljoonaa euroa, öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan 5,0 miljoonaa euroa, sekä maanpuolustuskoulutukseen 1,0 miljoonaa euroa.
Poimintoja
- Junaliikenne: Henkilöjunaliikenteen käynnistämiseen välillä Tampere-Rauma kohdistetaan 2,5 miljoonan euron määräraha vuodesta 2027 alkaen.
- Omais- ja perhehoito: Omaishoidon alinta palkkiotasoa nostetaan ja perhehoitajien asemaa vahvistetaan vuodesta 2026 alkaen (16 miljoonaa euroa).
- Saattohoito: Toteutetaan pikaisesti lain sanamuotojen tarkennus, jotta jokaiselle tulee lakisääteinen oikeus saattohoitoon.
- Kotitalousvähennys: Selvitetään mahdollisuutta laajentaa kotitalousvähennys kattamaan myös irtaimiston korjaukset.
- Koulutus ja nuoret: Hallitus tukee 8 miljoonalla eurolla opetuksen järjestäjien edellytyksiä vahvistaa suomi ja ruotsi toisena kielenä -oppimäärää koskevan opetuksen vaikuttavuutta ja varmistaa opetuksen kohdentamisen siitä hyötyville oppilaille.
Valmistavan opetuksen lisäopetukseen kohdennetaan 13,8 miljoonaa euroa vuodesta 2026 alkaen. Rahoituksella mahdollistetaan valmistavan opetuksen jatkuminen kahden lukuvuoden ajan tilanteissa, joissa se arvioidaan tarpeelliseksi oppilaan riittävien kielellisten valmiuksien varmistamiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee selvityksen mobiililaitteiden käyttöä kouluissa koskevien rajoitusten vaikutuksista Suomessa ja ulkomailla vuoden 2026 loppuun mennessä, sekä ryhtyy tarvittaessa jatkotoimenpiteisiin selvityksen pohjalta.
Harrastamisen Suomen malliin tehdään 5 miljoonan euron pysyvä tasokorotus, lisäksi nuorisotyön roolia osana kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää hyvinvointityötä vahvistetaan sekä lisätään nuorten osallisuustoimia kaikilla toimialoilla ja kaikissa ministeriöissä.
Selvitetään keinoja alle 29-vuotiaiden nuorten palkkaamisen helpottamiseksi. Malli tuodaan päätettäväksi kevään 2026 kehysriiheen. - Liikunta ja urheilu: Hallitus mahdollistaa monivuotisia tukia liikuntaa edistäville järjestöille. Selvitetään mahdollisuudet luoda lisää koulutus- ja työpaikkoja urheilijoille esimerkiksi puolustusvoimiin, poliisiin ja pelastustehtävissä tai Rajavartiolaitoksessa työskenteleville.
Ylimääräisen urheilijaeläkemäärärahan pysyvällä tasokorotuksella (100 000 euroa) mahdollistetaan urheilijaeläkkeet kaikille kriteerit täyttäville. - EU-urat: Suomen 30-vuotisen EU-jäsenyyden juhlavuoden kunniaksi käynnistetään ohjelma suomalaisten EU-virkaurien edistämiseksi.
- Passit: Pidennetään Suomen passien enimmäisvoimassaoloaikaa 10 vuoteen ottaen huomioon mahdolliset turvallisuustekijöistä aiheutuvat poikkeukset.
- Ilmasto: Maatalouden ja maankäyttösektorin ilmastotoimiin (metsätuhojen ennaltaehkäisy, metsälannoituksen edistäminen ja metsäpinta-alan laajentaminen) panostetaan yhteensä 14,9 miljoonaa euroa vuosien 2026 ja 2027 aikana.
- Maa- ja metsätalous: Hallitus edistää biokaasun tuotantoon investointeja. Kehitetään ratkaisuja tehokkaampaan ravinteiden kierrätykseen erityisesti Saaristomeren alueella, muun muassa jatkamalla ravinnekiertotuen toimeenpanoa ja laajentamalla se teknologianeutraaliksi. Hallitus käynnistää vapaaehtoisuuteen perustuvan peltomaan ravinnetietovarantokokeilun tehostaakseen Saaristomeren valuma-alueen ravinteiden kierrätystä.
- Yrityslähestymiskielto: Yrityslähestymiskiellon toteutus varmistetaan. Yritys voi jatkossa hakea lähestymiskieltoa yksilölle esimerkiksi jatkuvan häiriökäyttäytymisen vuoksi.
Hyvinvointialueiden rahoitus
Hyvinvointialueiden valtiolta saaman yleiskatteisen rahoituksen taso on noin 27,1 miljardia euroa vuonna 2026. Rahoituksen taso nousee edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna noin 1,2 miljardilla eurolla vuonna 2026. Nousua selittävät rahoituksen noin 900 miljoonan euron indeksitarkistus sekä rahoitukseen tehtävän jälkikäteistarkistuksen tarkentuminen sille tehdyn kehysvarauksen puitteissa. Lisäksi huomioidaan ennakoitu palvelutarpeen kasvu ja tehtävämuutokset.
Kehyskauden lopulla vuonna 2029 rahoituksen arvioidaan olevan noin 26,9 miljardia euroa vuoden 2026 hintatasossa eli ilman ennakoituja rahoituksen indeksikorotuksia. Rahoitukseen kahden vuoden viiveellä tehtävä jälkikäteistarkistus vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta vuosina 2026—2029 alueiden talouden vahvistumisen myötä. Rahoituksen tasoa alentavat myös osana julkisen talouden sopeutustoimia toteutettavat tehtävämuutokset. Rahoitusta kasvattaa puolestaan muun muassa arvioitu palvelutarpeen kasvu.
Kuntatalous
Julkisen talouden suunnitelmassa uusina huomioitujen hallituksen päätösten vaikutus on jonkin verran kuntataloutta heikentävä. Tämä johtuu erityisesti peruspalvelujen valtionosuuden 75 miljoonan euron leikkauksesta sekä vuoden 2025 talousarvion yhteydessä tehdystä päätöksestä, jonka myötä kuntien rahoitusosuus pakolaisten ja tilapäistä suojelua saavien perustoimeentulotuesta kasvoi. Kokonaisuudessaan hallituskauden aikaiset päätökset vahvistavat kuntataloutta vuosina 2026—2029.
Kuntien valtionapuihin osoitetaan noin 5,8 miljardia euroa vuonna 2026 ja kehyskauden lopussa vuonna 2029 noin 6,0 miljardia euroa. Suhteessa vuodentakaiseen julkisen talouden suunnitelmaan kuntien valtionapuja lisäävät nettomääräisesti voimassa olevasta lainsäädännöstä johtuvat tarkistukset. Lisäksi sote-uudistuksen omaisuusjärjestelyistä aiheutuviin kustannuksiin varaudutaan osoittamalla vuosille 2027–2029 yhteensä 150 miljoonaa euroa valtion korvauksiin kunnille.
Suomen talouden ja julkisen talouden tilanne
Suomen talous kääntyi vuoden 2024 aikana taantuman pohjalta kasvuun. Inflaation selvä hidastuminen ja korkojen lasku ovat parantaneet kotitalouksien ostovoimaa niin Suomessa kuin vientimarkkinoilla. Kulutuksen kasvua jarruttaa kuitenkin edelleen talouden epävarmuus.
Investointeja kasvattavat rakentamisen elpyminen, energiasiirtymä ja puolustukseen liittyvät hankinnat. Talouden kasvua varjostavat Yhdysvaltojen asettamat tullit, vastatullit sekä ylipäätään kauppa- ja geopolitiikan tuoma epävarmuus. Kehyskaudella talouden odotetaan kuitenkin kasvavan viime vuosia nopeammin, sillä taantuman myötä Suomen talouden tuotanto on selvästi potentiaalisen tuotannon alapuolella ja talous toipuu taantumasta kehyskauden aikana.
Julkisyhteisöjen alijäämä on kasvanut suureksi heikon suhdannetilanteen vuoksi. Julkisyhteisöjen menojen kasvu alkaa kuitenkin hidastua vuodesta 2025 alkaen, kun nopean inflaation menoja kasvattava vaikutus hiipuu ja hallituksen ja paikallishallinnon sopeutustoimet hillitsevät menojen kasvua. Verotulojen odotetaan kehyskaudella kasvavan viime vuosia nopeammin, kun talous toipuu taantumasta. Korkomenot ja puolustusmenot kuitenkin kasvavat reilusti, joten alijäämä pienenee verkkaisesti ja pysyy syvänä koko kehyskauden.
…..
Tässä siis vähän eilisen tiedotteemme pohjalta tehtyjä ratkaisuja ja ajattelin nostaa tähän vielä myös eilisen ns. Pöytäkirjamerkinnät
Hallituksen finanssipoliittiset tavoitteet
Maailmantalouden epävarmuus ja kauppasodan uhka varjostavat talouden näkymiä. Mikäli loppuun mennessä hallituksesta riippumattomista syistä. Hallituksen päättämillä kasvutoimilla pyritään vahvistamaan talouskasvua ja siten hillitsemään tulevien vuosien velkasuhteen kasvua. Hallituksen vastuullisen taloudenpidon mukaisesti kasvutoimien kompensoimiseksi päätettiin säästöistä, veropohjan tiivistämisestä ja haittaverojen korotuksista.
Hallitus on aiemmin päättänyt julkista taloutta 9 mrd. eurolla vahvistavasta kokonaisuudesta, jonka toimeenpanoon hallitus on sitoutunut. Ilman toimenpidekokonaisuutta Suomen julkinen velkasuhde olisi hallitsemattomalla kasvu-uralla, mikä olisi pienentänyt finanssipoliittista liikkumavaraa entisestään epävarmassa maailmantilanteessa. Hallitus on sitoutunut toimenpiteisiin velkasuhteen vakauttamiseksi hallituskauden loppuun mennessä.
Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus varmistaa päätettyjen sopeutustoimien etenemisen sovitussa aikataulussa. Hallitus seuraa tehostetusti hyvinvointialueille päätettyjen säästötoimien toimeenpanoa.
Oikeudenhoidon kustannusten hillitseminen
Oikeusavun resursseja on lisätty vuonna 2022 annetun oikeudenhoidon selonteon pohjalta. Samalla yksityisille oikeusavustajille maksettavat palkkiot ovat kasvaneet. Oikeusministeriössä on tekeillä selvitys yksityisten oikeusavustajien palkkioista, joka valmistuu vuoden 2025 aikana. Selvityksen perusteella on tarkoitus arvioida, millaisiin jatkotoimenpiteisiin yksityisten oikeusavustajien palkkioiden osalta on tarpeen ryhtyä. Oikeusministeriö selvittää myös muita toimenpiteitä menojen kasvun hillitsemiseksi ja menojen kattamiseksi kehyksen mukaisin määrärahoin. Oikeudenhoidon resursointia tarkastellaan vuoden 2026 talousarvioesityksen yhteydessä näiden selvitysten valmistuttua.
Lupamenettelyn resurssit
Hallitus varmistaa resurssit nopeiden lupaprosessien turvaamiseksi ja ensisijamenettelyn jatkamiseksi. Ympäristö-, lupa ja valvontaviranomaisen resursseja vahvistetaan nostamalla ympäristö- ja vesitalouslupien maksut maksuperustelain mukaisesti kustannusvastaaviksi vuoden 2026 alusta, mikä kasvattaa ympäristöluvituksen tulokertymää arviolta 3,5–4 milj. euroa ja vesitalousluvituksen tulokertymää noin 2 milj. euroa. Oikeudenhoidon resursseja on vahvistettu merkittävästi oikeudenhoidon selontekoon perustuen, jonka lisäksi lupakäsittelyihin on aiemmin osoitettu pysyvä 3 milj. euron lisärahoitus. Oikeusministeriö varmistaa näiden lisäresurssien puitteissa lupa-asioiden sujuvan käsittelyn. Kehitetään toimintatapoja, joilla varmistetaan luvitusta hakevien yritysten elinkelpoisuus ja vahvistetaan kuntien ja ELY- ja KEHA-keskusten osaamista hankkeiden arvioimisessa.
Huoltovarmuus
Hallitus varmistaa huoltovarmuuskeskuksen toiminnan laajuuden 2023 tasolla. Osana huoltovarmuuslain kokonaisuudistusta 2025 aikana, osana budjettiprosessia ratkaistaan talouden pitkän aikavälin tasapainotus uudelleen arvioimalla huoltovarmuusmaksun laajuutta ja tasoa. Siltaratkaisuna työ- ja elinkeinoministeriö varmistaa omistajaohjauksella huoltovarmuuskeskuksen toiminnan laajuuden 2023 tasolla mukaan lukien viljavarastojen säilyttäminen sekä kasvinjalostuksen hankinnat.
Salmonellarahasto
Hallitus valmistelee esityksen laiksi uudesta, valtion talousarvion ulkopuolisesta sika-alan salmonellavahinkorahastosta. Rahastosta maksettaisiin sikoja pitäville ja niitä kasvattaville toimijoille korvauksia kustannuksista ja menetyksistä, joita salmonellan esiintyminen sikaloissa aiheuttaa. Korvausten maksamiseen tarkoitetut rahaston varat kertyisivät mainituilta toimijoilta vuosittain perittävistä salmonellavahinkomaksuista. Hallitus siirtää rahaston alkupääomaksi lain voimaantulon perusteella, viimeistään vuonna 2027, kertaluonteisesti 10 milj. euroa, jotta rahasto olisi heti sen toiminnan alkuvaiheessa maksukykyinen rahaston maksettavaksi tuleviin, arvioituihin korvausvastuisiin nähden.
Maakuntalennot
Hallitus turvaa lentoliikennepalvelut maakuntalentoasemien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä. Hallitus kehittää Suomen sisäistä lentoliikennettä ensisijaisesti markkinaehtoisesti samalla turvaten huoltovarmuuden, vientiteollisuuden ja matkailun kannalta tärkeät lentoyhteydet. Hallitus turvaa maakuntalentojen jatkumisen alkuvuoteen 2028 saakka Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemi- Tornioon, Kokkola-Pietarsaareen, Savonlinnaan sekä Poriin. Lisäksi hallitus arvioi erikseen vuoden 2025 aikana päätöksen vaikutuksia Finavian rahoitukseen. Maksut aiheettomasta valituksesta hallintoprosessissa Aiheettomia valituksia pyritään karsimaan. Nostetaan hallinto-oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehtyjen aiheettomien valitusten maksuja.
Datatalouden tiekartta
Perustetaan työ toimialan kanssa datatalouden tiekartan laatimiseksi. Keskustellaan investointien näkymistä, energian riittävyydestä sekä sähköjärjestelmän kestävyydestä. Hallituksen tavoitteena on vauhdittaa korkean lisäarvon datatalouden investointeja ja tekoälyn kehittymistä. Hallituksen päämääränä on turvata kaikille investoinneille kilpailukykyinen ja ennustettava toimintaympäristö samalla, kun kuluttajalle turvataan edullinen ja riittävä energia.
Kiinteistöveron arvostamisuudistus
Hallitus toteuttaa kiinteistöveron arvostamisuudistuksen siten, että uudistus on kohtuullinen kiinteistöjen omistajille. Uusia kiinteistöverotuksen laskennallisia arvoja otetaan käyttöön portaittain siten, että maksettava kiinteistövero voi nousta enintään 20 % vuodessa kahdeksan vuoden ajan, mutta enintään siten, että lopullinen maksettavan veron määrä ei voi nousta yli kolminkertaiseksi.
Valtion taseen hyödyntäminen
Valtion eläkerahastosta siirretään vuosittain varoja valtion talousarviosta maksettavan eläkemenon katteeksi. Voimassa olevan lain mukaan talousarvioon siirrettävä määrä on kuluvana vuonna 41 % valtion eläkemenoista ja kasvaa vuosittain yhdellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2028 saakka, jolloin siirto on 45 %. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen vuosittaisen talousarviosiirron nostamisesta 1,2 prosenttiyksiköllä siten, että vuonna 2028 siirto on 46,2 % eläkemenosta. Lisäksi vuodelta 2027 Valtion eläkerahastosta tehtävää siirtoa lisätään kertaluonteisesti 18,7 prosenttiyksiköllä siten, että valtion talousarvioon siirrettävä määrä on yhteensä 63,9 % valtion vuotuisesta eläkemenosta. Eläkemenojen kattaminen lisäsiirrolla Valtion eläkerahastosta vähentää velanottotarvetta valtiolle vuonna 2027 n. 1 050 milj. euroa.
Perintö- ja lahjaveron alaraja
Perintöveron alarajaa nostetaan 30 000 euroon ja lahjaveron 7 500 euroon.
Kuntatalous
Hallitus vahvistaa hallitusohjelmahankkeiden kokonaisuudesta rakentuvien kuntatalousvaikutusten ohjauksen ja seurannan koordinointia sekä virka- että poliittisella tasolla. Hallitus sitoutuu jatkamaan norminpurkua kuntien tehtäväkentästä. Tähän liittyen hallitus huomioi kuntien olosuhteiden erilaisuuden ja tukee ja kehittää kuntien järjestämisyhteistyön lisäämistä. Tämän tueksi kuntien tehtävien eriyttämisestä tuotetaan selvityksiä, joiden pohjalta voidaan luoda suuntaviivoja kuntien ja niiden tehtävien kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. Hallitus hyödyntää työssä väestökehityksen vaikutuksia perusopetuksessa selvittävän työryhmän strategista näkemystä siitä, miten väestönkehityksen nykyisiin ja tuleviin haasteisiin vastataan perusopetuksen järjestämisessä. Hallitus kehittää kuntien arviointimenettelyä ja kuntien vapaaehtoisten liitosten kannustimia.
Kaksikielisten palveluiden saatavuus
Kielellisten oikeuksien toteutuminen ja kaksikielisten alueiden palveluiden saatavuus otetaan erityiseen tarkasteluun hyvinvointialueiden kanssa käytävissä ohjausneuvotteluissa vuonna 2025. Tehdään selvitys ruotsinkielisten palveluiden saatavuudesta hyvinvointialueilla.
Hyvinvointialueiden rahoitusmalli
Rahoitusmallin jatkokehittämisessä pidetään kiinni tarveperusteisuudesta pääperiaatteena.
Kirkkojen valtionavustukset
Hallitus laatii selvityksen valtion rahoituksen suhteesta evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuviin kustannuksiin sekä ortodoksisen kirkon valtionavustuksen perusteena oleviin kustannuksiin. Selvitys tehdään Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Valtiovarainministeriön yhteistyössä ja selvityksessä kuullaan evankelis-luterilaiskirkon ja ortodoksisen kirkon edustajia. Selvityksessä arvioidaan tarvetta lakimuutoksille.
Alue- ja paikallishallinnon rahoitusmallien alueellisten kokonaisvaikutusten arviointi
Valtionosuusuudistuksilla lisätään eri kunnissa asuvien ihmisten palvelujen yhdenvertaisuutta ja tasataan kuntien ja hyvinvointialueiden välisiä taloudellisia eroja. Hyvinvointialuerahoituksen uudistuksen ja valtionosuusuudistuksen yhteisvaikutuksista tehdään kokonaisarvio.
ETS2 hyvitysjärjestelmä
ETS2 hyvitysjärjestelmä valmistellaan ripeästi.
EU-urat
Suomen 30-vuotisen EU-jäsenyyden juhlavuoden kunniaksi käynnistetään ohjelma suomalaisten EU- virkaurien edistämiseksi.
Hevosala
Hevossektorin tarvitsemaa valtionavustusta vuosille 28–29 tarkastellaan keväällä 2026.
Investointiohjelma
Hallitus kohdentaa korjausvelan purkuun 120 miljoonaa. Tampereen ratapihan valtuutta nostetaan 20 miljoonalla. Pääradan kehittämistä jatketaan Riihimäki-Tampere kohtauspaikkojen ja pääradan peruskorjauksen käynnistämisellä 100 miljoonalla. Savonradan Kouvola-Kuopio välin nopeuden ja kapasiteetin nostoon kohdennetaan 42 miljoonaa. Pietarsaaren satamatie: Kt 68 Edsevö – Pietarsaari valtuutusta korotetaan 2 miljoonalla.
Seuraavat hankkeet kuuluvat hallituksen kiireellisesti edistettäviin suunnittelukohteisiin:
• Loviisan meriväylän syventäminen
• Uuden tieyhteyden rakentaminen Loviisan ydinvoimalalle (mt 1583 (Atomitie) välillä mt 170- Saaristotie)
• Vaasan satamaväylän syventäminen
• Vaasan satamaradan sähköistys
• Vt 8 Ytterjeppon eritasoristeys
• Vt 8 leventäminen välillä Bäckliden-Brännbacken
• Vestonmäen kohta, Toivakka
• Pääradan kehittäminen välillä Liminka-Oulu
Keliakiakorvaus
Valmistellaan yleistä keliakiakorvausta koskeva lainsäädäntö vuoden 2026 loppuun mennessä.
Kotitalousvähennys
Selvitetään mahdollisuutta laajentaa kotitalousvähennys kattamaan myös irtaimiston korjaukset.
Kotoutuminen ja maahanmuutto
Käynnistetään valmistelutyö mekanismien luomiseksi, jonka avulla hallitusohjelman mukainen 5–10 prosentin tavoite kotouttamisesta ruotsiksi saavutetaan. Mekanismit otetaan käyttöön resurssien puitteissa mahdollisimman pian, mutta viimeistään vuoden 2027 alusta. Viranomaisten tulee selkeämmin tiedottaa mahdollisuudesta kotoutua myös ruotsiksi. Maahanmuuttajien tulee saada valita, millä kielellä kotoutuu. Tehostetaan kiintiöpakolaisten kuntapaikkojen etsimistä myös ruotsinkielisistä kunnista. Hallitus varmistaa kotoutumisen mahdollisuuksia lisäämällä maahanmuuttajan omaa vastuuta kotoutumisestaan ja muuttamalla järjestelmää velvoittavaksi.
Lisätään mahdollisuuksia hyödyntää käännösteknologiaa tulkkauspalveluissa soveltuvin osin. Oleskelulupajärjestelmän turvallisuuden parantamiseksi ennakkovalvonnan laatua pyritään parantamaan. Toteutetaan kotihoidon tuen ns. Norjan malli tukemaan lasten ja vanhempien kotoutumista. Oikeus kotihoidon tukeen alkaa kolmen vuoden asumisajan jälkeen. Varhaiskasvatuksen kustannusten nousu korvataan kunnille.
Koulutus ja opiskelijat
Tehdään kansallinen kartoitus kielikylpyopettajien lisätarpeesta ja siihen perustuva suunnitelma tarpeen toteuttamisesta eri koulutusmuotoja hyödyntäen. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee selvityksen mobiililaitteiden käyttöä koskevien rajoitusten vaikutuksista Suomessa ja ulkomailla vuoden 2026 loppuun mennessä, sekä ryhtyy tarvittaessa jatkotoimenpiteisiin selvityksen pohjalta.
Käynnistetään selvitystyö erinomaisen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamiseksi osana korkeakoulututkintoa. Selvitys valmistuu kehysriiheen 2026 mennessä. Hallitus jatkaa opintotuen kokonaisuudistuksen valmistelua. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti tavoitteena on mahdollistaa ensisijaisesti täysipäiväinen opiskelu, turvata opiskeluaikainen toimeentulo, vahvistaa opintotuen kannustinelementtejä sekä tukea opintojen läpäisyä tavoiteajassa. Opintotuen uudistuksessa vahvistetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien opiskelijoiden asemaa, vähennetään alaikäisten velkaantumista ja turvataan perheellisten opiskelijoiden asemaa. Lisäksi järjestelmästä korjataan epäkohtia. Opintotuen kokonaisuudistuksen tulee olla kustannusneutraali.
Ulkomaisten opiskelijoiden toimeentulohaasteita ehkäistään nykyistä tehokkaammin ennalta yhdessä korkeakoulujen kanssa ja puututaan harhaanjohtavaan markkinointiin. Hallitus arvioi kolmansista maista tulevien opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä toimeentuloon, lupajärjestelmän väärinkäyttöön ja mahdollisiin turvallisuusuhkiin liittyvät haasteet ja lainsäädäntömuutostarpeet, jotta voidaan ehkäistä hyväksikäyttöä, ihmiskauppaa, haavoittuvaan asemaan joutumista (mm. toimeentulon haasteet) ja väärinkäytöksiä ja mahdollisia turvallisuusuhkia. Selvityksen pohjalta tarpeellisiksi arvioidut toimenpiteet linjataan ministerityöryhmässä ja viedään eteenpäin vuoden loppuun mennessä.
Liikunta ja urheilu
Muutetaan liikunta-asetusta siten, että yksivuotisten tukien ohella myös monivuotiset tuet mahdollistetaan. Huippu-urheilun edistämiseksi selvitetään mahdollisuudet luoda lisää koulutus- ja työpaikkoja urheilijoille esimerkiksi puolustusvoimiin, poliisiin, tulliin, rajavartiostoon sekä pelastusalalle, mukaan lukien kansainväliset parhaat käytännöt. Tavoitteena tulisi olla tuettujen urheilijoiden joukon laajentaminen. Tehtäviin hakeudutaan normaalien hakuprosessien kautta. Kehysriiheen mennessä määritellään ja arvioidaan myös konkreettiset toimet urheilijoiden sosioekonomisen aseman puutteiden korjaamiseksi tämän hallituskauden aikana.
Urheilun suurtapahtumien houkuttelemiseksi Suomeen tehdään systemaattista vaikuttamistoimintaa. Kehitämme rahoitusmallia tukeaksemme suurten urheilutapahtumien järjestämistä Suomessa.
Maa- ja metsätalous
Hallitus edistää investointeja biokaasun tuotantoon, joilla voidaan muuttaa orgaaninen jäte kestäväksi energiaksi ja samalla vähentää ravinnekuormitusta vesistöissämme. Biokaasun tuotanto edistää kiertotaloutta ja parantaa alueellista ravinnetasapainoa kierrättämällä ravinteita jätteestä ja lannasta. Kehitetään ratkaisuja tehokkaampaan ravinteiden kierrätykseen erityisesti Saaristomeren alueella, muun muassa jatkamalla ravinnekiertotuen toimeenpanoa ja laajentamalla se teknologianeutraaliksi. Valmistellaan ravinteiden kierrätyksen ja lannoitteiden huoltovarmuuden tiekartta. Hallitus käynnistää vapaaehtoisuuteen perustuvan peltomaan ravinnetietovarantokokeilun tehostaakseen Saaristomeren valuma-alueen ravinteiden kierrätystä.
Hallitus varmistaa, että alkutuottajan aseman ja ruokaturvan vahvistamisen kannalta kriittiset lainsäädäntöhankkeet etenevät ripeästi. Näitä ovat mm. elintarvikemarkkinalain kakkosvaihe, hankintalain kokonaisuudistus ja Finnvera- lainsäädännön uudistaminen maataloustuotannon rahoitusaseman parantamiseksi. Samoin hallitus varmistaa omistajaohjauksen keinoin, että kotimaisen ruuan osuus kasvaa julkisen sektorin hankinnoissa.
Biotalouden arvonlisän kasvua edistetään tukemalla elintarvikevientiä ja metsäbiotaloutta. Elintarvikevienti on pilottitoimiala Team Finland – uudistuksessa. Koko ruoka-alan arvoketjun kannattavuutta ja kotimaisuusastetta vahvistetaan ja luottamuksellisen tiedon suojan vahvistamista selvitetään osana lainsäädäntöprosessia. Biotalousektorin huoltovarmuus varmistetaan.
Selvitetään budjettiriiheen mennessä lisärahoitus Metsähallituksen Luontopalveluille uhanalaisten perinnebiotooppien hoidon edistämiseksi ostopalveluna viljelijöiltä.
Ministerien palkat
Valtioneuvoston jäsenten palkkioita lasketaan 5 prosenttia vuoden 2026 alusta.
Nuoret
Hallitus lisää nuorten osallisuustoimia kaikilla toimialoilla ja kaikissa ministeriöissä. Ministeriöt tekevät konkreettisia toimia nuorten osallisuuden vahvistamiseksi jo ohjelmatyön ja lakiuudistusten suunnitteluvaiheessa. Hallitus vahvistaa nuorisotyön roolia osana kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää hyvinvointityötä. Kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön kehittämistä tullaa jatkamaan korostaen kuntien nuorisotoimen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien sekä opiskeluhuollon välistä sujuvaa yhteistyötä. Selvitetään keinoja alle 29-vuotiaiden nuorten palkkaamisen helpottamiseksi. Malli tuodaan päätettäväksi kevään 2026 kehysriiheen.
Oikeuslaitos
Määritellään katto syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavista korvauksista.
Passit
Pidennetään Suomen passien enimmäisvoimassaoloaikaa 10 vuoteen ottaen huomioon mahdolliset turvallisuustekijöistä aiheutuvat poikkeukset.
Puolustus
Hallitus käynnistää valmistelun puolustusalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamiseksi sekä vienninedistämisen toimintamallin uudistamiseksi vastaamaan muuttuneen turvallisuusympäristön ja alan markkinoiden nopean kehityksen asettamia vaatimuksia.
Saaristo- ja laivaliikenne
Maantielauttojen ja -lossien sekä yhteysaluksien liikenne on turvattava myös muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Hallitusohjelman mukaan saaristoliikennettä ohjaavat säännökset ajanmukaistetaan. Hanke on edistettävä kiireellisesti osana väylälakien muutostarpeet-hanketta. Kompensoidaan hallitusohjelman mukaisesti Merenkurkun laivaliikenteen päästökauppakuluja, tukimuodossa tai investointituella. Asialle löydetään ratkaisu ennen vuodenvaihdetta 2025.
Saattohoito
Saattohoidon osalta toteutetaan pikaisesti lain sanamuotojen tarkennus, jotta jokaiselle tulee lakisääteinen oikeus saattohoitoon.
STEA
Selvitetään STEA-toimintamallin uudistaminen valtionapuviranomaisten yhtenäisen toimintamallin mukaiseksi. Selvitetään STEA:n siirtyminen osaksi STM:n organisaatiota, kuten on STM muiden valtionavustustehtävien ja muiden ministeriöiden alaisten valtionavustustehtävien osalta. Tavoite ei ole lisätä poliittista ohjausta, vaan tavoitteena on vahvistaa asiantuntija-arvion painoarvoa ja tehostaa hallintoa. Ruotsinkielisen järjestökentän erityispiirteet tulee huomioida selvityksessä.
Tekoäly
Nopeutetaan tekoälyn vaikuttavaa käyttöönottoa ja esimerkiksi pilottien skaalautuvuutta koko julkisessa hallinnossa edistämällä kehityksen vaatimia investointeja sekä tarvittaessa tukemalla osaamisen vahvistamista ja lainsäädäntötyötä, jotta tekoälyn tai automaation hyödyntämistä koskevia mahdollisia esteitä voidaan poistaa tehokkaasti.
Tieverkkoyhteydet
Linjataan koko Suomen tietoverkkoyhteyksistä ja niiden kehittämisestä TUUTTI-hankkeessa 2025–2026.
Työllisyys
Valmistellaan työllisyydenhoidon norminpurkukokeilu valituilla pilottialueilla (3 kpl).
Työmarkkinat
Hallitus sopi ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta luopumisesta ja korvaavista uusista toimenpiteistä.
Korvaavat toimenpiteet:
Säästövapaa
Jatkossa työnantaja päättäisi säästövapaan pitämisen ajankohdan kuten muidenkin vuosilomien kohdalla, ellei muuta sovita.
Työelämän tietosuojalaki
Selkeytetään työelämän tietosuojan sääntelyä. Selvitetään työelämän tietosuojalain muutostarpeet ja mahdollisuudet hallinnollista taakkaa aiheuttavan Suomi-lisän kumoamiseksi. Lisäksi hallitus päätti laskea henkilöstön hallintoedustuksen soveltamisraja 150:stä 100 työntekijän yrityksiin. Hallintoedustus tulee toteuttaa hallituksessa tai johtoryhmässä. Kehysriiheen mennessä on selvitetty universaalin ansiosidonnaisen mallin ja sekä työttömyysturvan lineaarimallin erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Selvitysten osalta ei toistaiseksi käynnistetä jatkovalmistelua.
Ulosotto
Etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun siten että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.
Yrityslähestymiskielto
Yrityslähestymiskiellon toteutus varmistetaan.
….
Kello 19.54. Tänään päivällä kokousten välissä sain vieraita Lahdesta ja illansuussa vielä Hämeen ja Päijät-Hämeen Yrittäjien tapaaminen täällä eduskunnassa. Nyt hetki vielä töitä työhuoneessa ja sitten kämpille.
Tänään myös pidimme Kokoomuksen eduskuntaryhmässä hiljaisen hetken pitkäaikaisen kansanedustajamme Kimmo Sasin muistolle. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo, ystävä Ben Zyskowicz ja ryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen pitivät kauniit muistopuheet.
Yksi velikulta on poissa.
Lepää rauhassa Kimmo.