Juhannus jälleen takana. Keskikesän juhlaa vietimme täällä Loppijärven rannassa nyt Pekkalassa jo 21. kertaa. Koolla siis perheemme kanssa sukulaisia, kummilapsia ja ystäviä. Taisi parhaillaan väkimäärä nousta jokusen yli kolmenkymmenen. Sellaisia ne Pekkalat jussit ovat olleet joka kerta ja perinne jatkuu.
Aikanaan, kun tämän Pekkalan pelastin, niin päätin, että tästä tulee paikka missä minä viihdyn, tuleva perheeni viihtyy, mutta myös paikka missä ystävät ja muutkin saavat olla ja viihtyä. Juhannuksista muodostui heti lähes tulkoon Pekkalan paluun avajaiset, sillä kesäkuussa 2004 mökkimme edellis 
elokuussa alkanut remontti valmistui. Tai ehkä näin jälkikäteen täytyy sanoa, että sen ensivaihe. Tekemistä täällä on riittänyt kaikkina vuosina ja onhan se yksi tällaisten paikkojen ihanuuskin.
Saa tehdä ja olla, olla ja tehdä.
Joka vuosi Pekkala on saanut aina jotain uuttakin. Joskus kesäkammari Suhoskan, joskus lasiterassin, joskus saaristolaissavustimen ja tänä suvena Peräkammarin. Ja joka vuosi myös useampia puita – muistojen ja ystävien puita – niin tänäkin suvena. Pekkalasta on kehittynyt pikkuhiljaa näköisemme paikka, missä viihdymme ja asumme jo lähes puolet vuodesta, kun mukaan laskee kevään, kesän ja alkusyksyn päälle myös joulut ja pääsiäiset.
Mutta juhannus on ollut aina se Pekkalan ykkönen. Niin se oli tänäkin vuonna. Sauna oli kuumana ympäri vuorokauden torstaista sunnuntaille ja myös grillit ja muut. Järvellä ystävämme Santeri Nousiainen ja serkkuni Tero Heikkilä hauskuuttivat lapsia ja nuoria moottorivenein ja olihan vesillä totta kai myös legendaarinen Pekkalan Saunalautta Jooseppikin. Ja eihän Pekkalan juhannus olisi mitään ilman visiittiä vastarannallakin eli Laukkasille olemme jo vuosien ajan tehneet aina juhannusaaton lautta- ja veneretken. Niin teimme tänäkin vuonna. Kiitos kutsusta Jarmo ja Jaana.
Tänä vuonna saimme myös Pekkalaan juhannusvieraiksi naapurikylästä Järventakaa Levoniemen Jonnan ja Ollin. Olipas kiva saada heidät myös pitkään pihanurmen illaspöytään ja myös järvelle ja Laukkasille yömyssyillekin. Ystäviä tässä maailmassa ei ole koskaan liikaa.
Nyt Pekkala on siivottu. Yhdessä, tavan mukaan. Nuotiopaikalla Jarno teki wokkipannulla kesän parasta pyttipannua uusista perunoista ja peurankinkun jämistä. Ja nyt katselen järvelle. Mieli lepää – sielukin.
Mun koti on siellä missä mun sydän on.
Pekkalan Juhannusta vietetään nyt Loppijärven rannassa jo 21. kertaa. Ja tietenkin legendaarinen Saunalautta Jooseppi on aalloilla mukana.
Huomenna paluu Helsinkiin. Onneksi vain päiväksi. Eduskunnassa vielä työt jatkuvat. Itärajan tilanne on vakava ja meidän on saatavat nyt lisää keinoja maamme koskemattomuuden turvaamiseksi. Juuri tulleet tiedot etelänaapurista Virosta kertovat, että siellä myös ollaan lähestymässä tilannetta, että maan Venäjän vastainen raja joudutaan sulkemaan kokonaan. Venäjä ei muutu. Ilkeydet jatkuvat ja pahuudet. Kaikkeen on varauduttava.