Tämän päivän olin varannut kalenterissani urheilulle ja liikunnalle. Ei valitettavasti tällä kertaa hikipinnassa vaan kokoustuolia kuluttaen. Aamusta siis Helsinkiin ja Valtion Liikuntaneuvoston kokous. Esillä ajankohtaiset asiat mm. valmistelussa oleva urheilun ja liikunnan selonteko ja myös lyhyesti Kymiring-hanke ja tuoreet selvityksetkin toimien tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta.
Viime syksynä tehdyn Move!-mittausten tulokset julkistettiin tässä kuussa ja ne kertoivat edelleen, että koululaisten väliset erot fyysisessä toimintakyvyssä ovat suuria. Osa koululaisista sai mittauksista hyviä tuloksia ja osa sitten taas huolestuttavia. Tämä kahtiajako ja eriarvoistuminen, miksi minusta tätä voi hyvin sanoa, on edelleen suuri huolenaihe ja itse toivon, että jokaisessa kodissa, mutta myös kunnassa ja kunnissa tähän herättäisiin. Esimerkiksi Asikkalasta kannattaisi ottaa monen kunnan mallia ja olen omassa kotikunnassani Lopella missä valtuutettuna olen saanut pitkään toimia nostanut nyt itse tätä keskusteluun. Meillä nyt valtuustossa lopultakin hyvä liikunta- ja urheilumyönteinen henki ja ilmapiiri ja joulukuun valtuustossa juuri päätimme kolmesta isosta sporttihankkeesta. Urheilukenttämme peruskorjataan tulevana kesänä 650 000 eurolla liikkumaan innostavaksi ja sitten seuraavana vuonna rakennamme jalkapallolle tekonurmen ja sen perään rakennetaan uusi liikuntahalli mikä nyt laajenee urheilun monitoimihalliksi mihin saadaan salibandyn ja muun palloilun lisäksi ajanmukaiset tilat myös yleisurheilun juoksusuoran ja painin yms. sellaisen lisäksi. Hyvä samalla katsoa myös tilat kuntosalille ja tanssille/voimistelulle, sillä näiden vaikuttavuus on ihmisten peruskuntoon mitä suorin. Niin ja panostetaan meillä Lopella ensi kesänä myös 40 000 euroa jokaisen kyläkoulun pihojen kehittämiseen esimerkiksi lähiliikuntapelikentin tai vastaavin ja koulukeskuksen piha-alueelle tulee uutena Sporttiparkki. ????
Mutta miksi tällaista tehdään meillä Lopella ja pitää tehdä jatkossakin ja kaikkialla niin Moven faktojen kautta on erityisen selvää, että yhteinen suurin huolenaihe on poikien liikkuvuus. 30 prosenttia kahdeksasluokkalaisista pojista ei esimerkiksi pysty ojentamaan alaselkäänsä täysistunnassa.
Move!-mittaukset tehtiin nyt toista kertaa. Ja mukana 50 000 viidesluokkalaista ja 10 000 kasiluokkalaista. Mukana 2100 koulua. Ja totta kai näiden mittausten mielenkiintoisuus kasvaa joka kerta kun vertailusarjaa saadaan pidemmäksi. Esimerkiksi verrattuna ensimmäiseen syksyn 2016 mittauksiin alimman kolmanneksen osuus lisääntyi sekä tytöillä että pojilla 20 metrin viivajuoksussa, heitto-kiinniotto-yhdistelmässä, ylävartalon kohotuksessa ja vauhdittomassa 5-loikassa. Suomalaisten viidesluokkalaisten keskimääräinen kestävyyskunto on tällä hetkellä kansainvälistä keskitasoa. Onko tässä kuinka paljon sattumaa niin sen aika näyttää vai onko trendi oikeasti näin rajusti laskeva ja laskeva edelleen? Odotan mielenkiinnolla ja jopa kauhulla vuoden 2020 tammikuuta ja seuraavia tuloksia.
Riittävä liikkuminen on nimittäin välttämätöntä lasten ja nuorten fyysiselle toimintakyvylle. Tällä hetkellä vain kolmannes koululaisistamme liikkuu suositusten mukaisesti. Suositushan ei ole sen enempää kuin tunti päivässä. Tämä on herättänyt huolen heidän fyysisen toimintakykynsä tilasta, jolla on aikuisuuteen saakka yltäviä vaikutuksia. Lopulta nimittäin usein jo lapsena opittu tai oppimatta jäänyt liikunnallinen elämäntapa ja hyvä fyysinen toimintakyky kytkeytyvät myöhemmin mm. työssä jaksamiseen, mutta vaikuttavat myös kasvaviin terveyseroihin. Liikunta tukee lisäksi muistitoimintoja, ylläpitää mielenterveyttä ja vaikuttaa positiivisesti myös oppimiseen. Riittämätön liikunta aiheuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia. Joskus olen esimerkkinä käyttänyt ja käytän jälleen sitä, että meillä käytetään liikalihavuudesta johtuvan diabeteksen hoitoon enemmän rahaa kuin kunnat käyttävät liikuntaan. Eli olisiko siis parempi innostaa liikkumaan ja panostaa liikuntaa ja ennalta ehkäistä näin näitä tulevaisuuden suuria laskuja. Eikö kannattaisi?
Move! siis sisältää oppilaan kestävyyttä, voimaa, nopeutta, liikkuvuutta, tasapainoa ja motorisia perustaitoja mittaavia osioita. Ihan perustaitoja ja juttuja. Näitä taitojahan tarvitaan arjessa niin koulumatkan kävelyyn tai pyöräilyynkin, koulu- ja harrastusvälineiden nostamiseen ja kantamiseen omin lihasvoimin, portaiden nousemiseen sekä liikkumiseen maastossa ja erilaisilla alustoilla. Moven tiedotteen hengessä on helppo todeta, että ”Fyysistä toimintakykyä ei voi varastoida, vaan sen osa-alueiden kehittäminen ja ylläpitäminen vaatii tietyn määrän säännöllistä harjoittelua.” Toimenpiteitä lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi on siis tarpeen jatkaa. Käynnissä onkin paraikaa myös mm. valtakunnallinen Liikkuva koulu -ohjelma, jossa on mukana jo yli 2 000 peruskoulua. Kyselkääpä miten teidän omassa kunnassa nämä asiat on hoidettu ja olisiko syytä vaikka kannustaa paikallisia kuntapäättäjiä tarttumaan haasteeseen ja tekemään kunnista liikunta- ja urheilumyönteisenpiä kotipaikkoja. Autan tässä työssä mielelläni.
Toinen tuore selvitys koskee liikunnan tasa-arvoa. Naisten asema liikunta-alalla on edennyt vuoden 2011 tarkastelun jälkeen.
”Objektiivisten mittausten mukaan tytöille kertyy vähemmän fyysistä aktiivisuutta kuin pojille. Pojat myös liikkuvat enemmän ja intensiivisemmin kuin tytöt. Ero on havaittavissa jo varhaiskasvatusikäisillä, on suurimmillaan alakoulussa ja pienenee nuoruudessa. Miehille kertyy enemmän reipasta tai rasittavaa liikuntaa kuin naisille, naisille taas enemmän kevyttä liikuntaa.”
Tosiasia on kuitenkin sekin, että suurin osa niin tytöistä kuin pojistakin harrastaa liikuntaseurassa jossain vaiheessa lapsuuttaan. Kysymys kuuluukin miksi osa lopettaa ja miksi osalle ei jää edes ”eloon” liikunnallista elämän tapaa – halua ja iloa liikkua.
Tänään käsittelimme myös liikunnan ja urheilun järjestökentän rahoitukset tälle vuodelle. Liikuntapaikkarakentamisen valtiontuet käsittelemme sitten keväämmällä. Mielenkiintoisia juttuja ja paljon panostuksia tulossa meidänkin eli valtion kautta.
Tänään myös päätökseen kesälajien urheiluapurahat. Kaiken kaikkiaan 1,2 miljoonaa jakoon yhteensä 166 urheilijalle. Samalla pienin apuraha korotettiin 6000 euroon ja suurin on 20 000 euroa. Tätä jakoa helpotti myös meidän valtiovarainvaliokunnassa joulukuussa tekemämme lisäys 500 000 euroa tähän tarkoitukseen ja nimenomaan nuorille. Listalla onkin nyt monta mielenkiintoista nuorta lahjasta urheilijaa ja muutama myös meiltä Lopelta.
Vierivä kivi ei sammaloidu 🙂 Eikä toivottavasti istuva urheilupäättäjäkään. Ehkä siis illalla mentävä ulkoilemaan. Onneksi ulkojäät ja säätkin nyt siis kohdallaan.
….
Kotikuntani Lopen kunnanjohtajavalinta on aiheuttanut hieman jälkipolemiikkiä. Kun minunkin mielipidettä on kysytty niin totean vain, että jälkikäteenkin julki tulleet tosiasiat olivat maanantaina jo, saamani tiedon mukaan, jokaisen valtuutetun tiedossa. Vs. kunnanjohtaja Pekka Leppänen oli informoinut jokaista ryhmää tiedoistaan jotka hän kertoi itse varmistaneensa. Kyse ei siis ollut juoruista vaan kunnanjohtajan kertomista varmistetuista tosiasioista. Jokaisella valtuutetulla oli siis kaikki olennainen tieto käytettävissään kunnanjohtajan valintaa tehdessä.
Valtuusto teki siis tämänkin tiedon valossa päätöksen. Päätös syntyi siis normaalisti ja täysin demokraattisesti. Päätöstä on näin syytä kunnioittaa niin kuin demokratiassa aina kuuluu tehdä kun päätös on syntynyt lain edellyttämällä tavalla niin kuin nyt tapahtui.
Jokaisella saa ja toivottavasti onkin oma mielipide erilaisista asioista jotka vaikuttavat päätöksiin. Jokainen valtuutettu puntaroi niitä itse ja kantaa vastuunsa omista ratkaisuistaan.
Niin kuin itse jo heti valinnan jälkeen totesin onnittelupuheessa ja muutenkin, että kun päätös on tehty niin sen jälkeen valtuutettujen osalta ”pulinat pois” ja tuki valitulle. Näin aina itse toimin ja niin tässäkin tapauksessa vaikka omat ajatukseni ja niiden puntarointi olisikin tuonut toisenlaisen ratkaisun. Nyt toivon kaikilta malttia ja asiallisuutta.
Vanha opettaja aikanaan sanoi, että hyvät tavat kaunistavat. Eikä sekään opetus ole vanhentunut.
….
Nyt kello 16.50 ja takaisin Lopella. Nyt hieman ulkoilemaan. Huomenna tasavallan presidentti Sauli Niinistön virkaanastujaiset. Juhlapäivä.