”Me tarvitsemme nyt ennen muuta yrittäjyyttä kannustavan verouudistuksen. Se on elinehto sille, että kasvu saadaan nyt taloustaantuman jälkeen ripeään nousuun.”
Siksi verouudistusta miettivän Martti Hetemäen työryhmän pöydistä tihkuneet tiedot ovatkin huolestuttavia. Ne kertovat, että ryhmä olisi mm. uudistamassa osinkoverotusta suuntaan, jonka myötä pikemmin yrittäjien verotus kiristyisi kuin muuttuisi yrittäjyyteen kannustavaksi. Työpaikkoja turvaavaksi ja luovaksi.
Näin ei saa tapahtua orastavan talouskasvun kynnyksellä. Väärät päätökset ja jo väärät huhut voivat taittaa kasvun oraan. Yrittäjyys tulee nostaa nyt tässäkin taloustilanteessa keskiöön erittäin vahvasti kaikissa talouskriisimme aikaisissa ja jälkeisissä talous- ja veroratkaisuissa. Nyt pitääkin miettiä ennen muuta niitä keinoja, joilla luodaan uusia kasvun edellytyksiä. Niin, että oraat vahvistuvat ja kasvavat. Tuleentuvat uusiksi työpaikoiksi.
Ratkaisujen pitää kannustaa riskinottoon. Niiden tulee siis lisätä investointihaluja. Esimerkiksi osinkojen yhdenkertainen verotus, joka on jo nyt sidottu vaativalla tavalla yrityksen nettovaroihin, on toiminut yrityksiä vahvistaen ja työpaikkoja luoden. Se pitäisikin nyt ymmärtää säilyttää.
On nimittäin niin, että vain menestyvä yritys työllistää. Yrittäjyyteen liittyy aina erilaista riskinottoa. Siksi yritysten verotusta pitäisikin mieluummin keventää yrittäjäriskien takia. Tällä hetkellä yrittäjien verotushan on jo keskimäärin samalla tasolla kuin palkansaajien verotus, vaikka julkisuudessa toisin usein väitetäänkin. Yrittämisen riskinotosta ei siis palkita.
On syytä muistaa verotusta uudistettaessa, että viime vuonna työpaikkoja on siirtynyt ulkomaille ennennäkemätön määrä. Esimerkiksi pelkästään suomalaisissa teknologiayrityksissä on nyt ulkomailla peräti 300 000 työpaikkaa ja metallinjalostusyrityksissäkin työpaikkoja on enemmän ulkomailla kuin kotimaassa. Suomessa yrityksissä työskentelee 1,4 miljoonaa työntekijää, joista pk-yrityksissä 880 000.
Nyt valmisteltavien ja myöhemmin tehtävien uudistusten tulee olla myös vakaita. Ne on rakennettava niin, että yritysten kehittäminen ja työpaikkojen luonti maahamme olisi mahdollista. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi yli koko seuraavan hallituskauden ulottuvia linjaratkaisuja. Sellaisia, että yritykset uskaltaisivat investoida. Kasvaa. Luoda työpaikkoja.
….
Maamme tilanne on hiuksenhienosti kääntynyt parempaan. Käänne näkyy kuitenkin työllisyyden paranemisessa viiveellä ja myös alueellisesti ja aloittain tulemme näkemään valitettavasti vielä tilanteen huononemistakin. Oma aivan erityinen huolenkohde pitää olla nuoret. Nuorisotyöttömyys on ollut maassamme kasvussa jo parisen vuotta, koko taloustaantuman ajan. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15-24-vuotiaiden työttömyysaste oli tämän vuoden helmikuussa 25,7 %, kun se vuotta aiemmin oli 19,8 %. Työttömyys koskettaa myös yli 25-vuotiaita nuoria ja vastavalmistuneita. Nuorten työttömyys on etenkin pitkittyessään merkittävä syrjäytymisriski, mutta se on myös laaja kansantaloudellinen ongelma. Sen vuoksi nuorisotyöttömyys-ongelmaan on haettava aktiivisia ja tehokkaita ratkaisuja.
Tämän takia lisäsimmekin jo helmikuussa lisää rahaa tämän vuoden käyttöön. Nuorisotyöttömyyden hoitoon kohdennettiin kaikkiaan noin 77 miljoonaa euroa ja tällä tarjotaan koulutus- tai työharjoittelupaikkoja tai muita työllisyystoimenpiteitä varovaisesti arvioiden 15 000 nuorelle. Tällä hetkellä työttömänä työnhakijana on 35 000 nuorta. Kyseessä on siis erittäin merkittävä paketti ja oikeaan aikaan.
Valitettavasti työttömyydestä ei kuitenkaan päästä kokonaan eroon ja erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden hoitaminen on pitkäkestoinen tehtävä. Niiden hoitamiseksi tarvittaa jatkuva ja määrätietoinen kokonaisuus koulutus-, työvoima-, elinkeino- ja myös nuorisopoliittisia toimenpiteitä useamman tulevan vuoden ajan.
Siksi lämpeninkin Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry esittämälle aivan erityiselle Työtä nuorille 2010 –hankkeelle. He esittävät kokonaisuutta, jonka tavoittena olisi nimenomaan luoda työ- tai harjoittelupaikkoja nuorisoalan organisaatioihin ja tähän ohjattaisiin palkkaustukea. Hankkeen avulla voitaisiin luoda merkittävä määrä uusia työsuhteita niille nuorille, jotka ovat ilman työtä. Työtä nuorille –hanke toteutettiin muuten edellisen kerran viime vuonna ja silloin tulokset olivat hyviä.
Mutta heitän myös haasteen teille kaikille yrittäjille. Toivon, että teistä mahdollisimman moni voisi tarjota työpaikan nuorelle, vastavalmistuvalle osaajalle. Tai vaikkapa työharjoittelupaikan vielä oppia tarvitsevalle.
Pidetään työpaikat Suomessa. Taitetaan taantuma Yhdessä.
Timo Heinonen
kansanedustaja
yrittäjä, Hämeen Yrittäjien jäsen