Tai oikeastaan pitäisi yrittämisen sijaan puhua tekijöiden päivästä. Yrittäminen pitää maamme rattaa pyörimässä ja sieltä niitä työpaikkoja syntyy ja tulee. Paljon toki arvokkaita yksinyrittäjiä, mutta kasvavassa määrin myös pieniä kasvavia yrityksiä.
Yrittäjän päivää vietetään jälleen tänään jokavuotiseen tapaan. Yrittäjänpäivää on vietetty vuosittain syyskuun 5. päivänä vuodesta 1997 alkaen. Tällä kertaa pääjuhlaa vietetään Helsingissä. Teemalla: ”Kun on palava halu toteuttaa unelmansa ja luoda uutta, yrittäjyys on varteenotettava vaihtoehto.” Eli kun uskoo ideaansa ja on valmis työskentelemään sen eteen, oma yritys on hyvä tapa turvata työnsä. Ja yrittäjien toteamua, että maamme tarvitsee huomattavan määrän uusia yrityksiä on enemmän kuin tottoa.
He myös tänään nostavat esille sen, että tulevina vuosina kymmenet tuhannet nykyiset yrittäjät tulevat jäämään eläkkeelle, ja he tarvitsevat yrityksilleen jatkajia. Nuoria yrittäjiä siis tarvitaan.
Itse olen toiminut yrittäjänä yli 10 vuotta. Osan aikaa ensin sivutoimisena ja sitten päätoimisenakin ennen kansanedustajuuttani ja nykyisin jälleen lähemmäksi harrastuksena. Mutta yhtä kaikki yrittäjyys on elämäntapa josta ei pääse eikä edes halua päästä eroon. Se on mahdollisuus tehdä ja nähdä.
Tänään siis Hyvää Yrittäjänpäivää kaikille tekijöille. Röyhistäkää rintaanne edes tänään hetkeksi. Sen olette ansainneet kovan tekemisen ja työn rinnalla.
Ja lupaan muistaa täällä eduskunnassa senkin, että vain menestyvä yritys työllistää. Ja työtä ja työpaikkoja me nyt siis tarvitaan. Pidetään siis yrittämisen edellytykset kunnossa.
Näistä yrittämisen edellytyksistä ja niiden kunnossa pitämisestä voisi yhden pienen esimerkin nostaa esille joka jäi rakenneuudistuspaketin ja tupon puristuksessa vähemmälle huomiolle. Teistä lukuisivat kantoivat huolta osan halusta leikata työajon kilometrikorvauksia. Se olisi siis laittanut työajot yrittäjän ja jopa työntekijän oman piikkiin. Olisihan se ollut täysin kohtuutonta. Kyllä työstä aiheutuvat kulut tulee korvata. Ja tämä uhka ja leikkaus nyt saatii torjuttua. Kilometrikorvauksiin työajossa ei siis puututa.
Tuo nyt yksi ja aika pieni esimerkki. Pidetään muutenkin verotus sellaisena, että tässä maassa kasvua syntyy. Ja rattaat pyörivät. Niin ja pidetään sekin aina mielessä, että euro paikalliseen yritykseen tuo sen moninkertaisesti takaisin omalle kotikunnalle.
…
Kello 20.06 ja kotona Lopella jälleen. Tähän reissaamiseen alkaa jälleen tottua. Aamusta aikaisin kaupunkiin ja illalla myöhään kotiin. No onneksi joinain päivinä pääsee sentään ihmisten aikaan kotiin.
Tänään eduskunnassa aloitimme työt myös ulkoasiainvaliokunnassa. Kokoushuoneemme koki uudistuksen tänä kesänä ja varapuheenjohtaja Pertti Salolaisen jo kauan sitten esille nostama uudistustyö saatiin lopulta toteutettua. Nyt saamme asiantuntija ja myös kv-vieraat paremmin kokoustilaamme ja myös itse kokoukset sujumaan teknisestikin paremmin. Tänään heti pääsimmekin korkkaamaan uuden kokoushuoneen ulkoministeri Erkki Tuomiojan kuulemisella. Ja uskoisin, että tässä aiheita hänen kanssaan tulee riittämään lähiaikoina lisääkin niin Syyriasta omankin maamme tilanteeseen ja aiheisiin.
Päivällä sitten eduskuntaryhmämme työvaliokunnan kokous ja sen perään ryhmäkokous. Vielä ennen kyselytuntia saimme Heinolan Eläkeläiset vieraaksemme ja Aino-Kaisa Pekosen, Tarja Filatovin ja Sirkka-Liisa Anttilan kanssa heidän kanssaa hyvä keskustelu mm. rakenneuudistuspaketista ja taloudesta ja terveyspalveluistakin. Sieltä sitten kyselytunnille ja tuttuja samoja aiheita sielläkin esillä ja hieman jo jankkaamisenkin makua. Tuntuu siltä, että Juha Sipilän uusi yhteistyön henki ja tyyli ei ole aivan kaikkia keskustalaisia tavoittanut. Ehkä aikanaan.
Mutta huomenna aamusta Helsinkiin. Mutta sitä ennen sentään hetki täällä maaseudulla.