Kuntalaisten palveluiden valinnanmahdollisuuksien lisääminen on aiheuttanut tämänkin lehden sivuilla jälleen kiivastakin keskustelua. Kyse on siis odotetusta uudistuksesta, jossa laajensimme palvelusetelin käyttöä. Tavoitteena oli ja on vain ja ainoastaan lisätä meidän kuntalaisten valinnanvapautta ja samalla parantaa laadukkaiden ja tarpeen mukaan joustavien palveluiden saatavuutta.
Palveluseteliä on käytetty vuodesta 2004 lähtien aluksi pääasiassa kotipalveluissa. Vuonna 2008 laajensimme käyttöalaa kotisairaanhoitoon ja nyt laajensimme palvelusetelien käyttömahdollisuuden kattamaan lähes kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Vain päivystyspalvelut ja tahdosta riippumattomat hoidot jäivät luonnollisesti palvelusetelijärjestelmän ulkopuolelle.
Palvelusetelien nyt jo viisivuotisen historian aikana on useammassa selvityksessä kartoitettu suomalaisten kokemuksia palveluseteleistä. Selvitysten mukaan palvelusetelien käyttöön suhtaudutaan erittäin myönteisesti. Suhtautuminen on erittäin myönteisesti niin kuntalaisten eli palveluiden käyttäjien keskuudessa, yksityisten palvelujen tuottajien keskuudessa, mutta myös kunnat kuin myös kuntien henkilöstökin ovat suhtauneet palveluseteleihin erittäin myönteisesti. Kunnissa palveluseteliä on käytetty hyvin tuloksin ja tyytyväisin miettein niin kotipalvelussa kuin lisäksi esimerkiksi myös asumispalveluissa, omaishoitoa tukevissa palveluissa ja myös sotaveteraanien ja vammaisten palveluissa.
On vaikea siksi ymmärtää miksi tällaista mahdollisuutta halutaan vastustaan? Ja vielä vaikeampi on ymmärtää miksi kannattaa vastustaa, kun jokaisessa tilanteessa kuntalaisella eli asiakkaalla on edelleen aina täydellinen turvattu mahdollisuus kieltäytyä palvelusetelistä. Tällöin kunta on velvollinen tarjoamaan vastaavan palvelun perinteiseen tapaan itsetuottaen.
Ja vielä vaikeampi on ymmärtää vastustusta, kun tiedämme senkin, että yhdenkään kunnan ei ole pakko ottaa koko palveluseteliä käyttöön. Palvelusetelin käyttöönotosta päättää aina siis jokainen kunta itse. Jokaisella kunnalla on edelleen täysi päätösvalta palveluiden tuottamistapojen suhteen ja jokainen kunta myös kantaa palveluista jatkossakin aina viime käden vastuun. Tämän takia jokainen kunta päättää itse, missä palveluissa seteliä voi käyttää ja myös hyväksyy palveluntuottajat sekä pitää niistä luetteloa ja tiedottaa saatavilla olevista palveluista. Ja mikä tärkeintä kunta valvoo, että palveluiden laatu säilyy hyvänä ja mielellään jopa paranee.
Julkisuudessa on esitetty lukuisia täysin perättömiä väitteitä palveluseteleistä mm. niiden arvosta ja myös siitä, että ne romuttaisivat kunnalliset palvelut. Näin ei tule käymään. Vastuullinen kunta toimii tässäkin parhaalla mahdollisella tavalla. Palveluiden monipuolistamisen vastustajat ovat epäilleet myös palvelusetelin käyttöönottoa syrjäseuduilla – siis alueilla missä ei nykyisin yksityisten järjestäjien tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluita juuri ole. Tässäkin he ovat väärässä. Palvelusetelillä on kaikki mahdollisuudet toimia hyvin myös harvaanasutuilla alueilla.
Palveluseteliä kritisoivat ovat esittäneet lisäksi uhkakuvana, että kunnat tarjoaisivat palvelua tarvitseville liian pieniä palveluseteleitä, jolloin palveluista joutuisi jatkossa maksamaan itse enemmän. Tämäkään väite ei pidä paikkaansa. Kuntalaisen eli tässä tapauksessa asiakkaan aseman turvaa se, että palvelusetelistä voi aina yksiselitteisesti kieltäytyä. Kuntalainen voi ilmoittaa kunnalle, ettei hän ota seteliä vastaan. Yksinkertaista.
Yhden arjen esimerkin voin kertoa Turusta. Turku päätti, että palvelusetelit otetaan käyttöön myös päivähoidossa vuoden 2010 alussa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lapsiperheet voivat hakea kaupungilta palveluseteliä, jolla voi ostaa yksityisiä päivähoitopalveluita vaikkapa työmatkan tai mummolan läheltä. Muuten Turussa palvelusetelit ovat olleet käytössä hyvin tuloksin jo pitkään. Esimerkiksi ikäihmisten siivouspalveluiden puolella palveluseteliä käyttäviä asiakkaita on jo noin 500 kuukaudessa ja omaishoidon puolella noin 140 turkulaista kotitaloutta käyttää palveluseteliä.
Nyt tehdyllä uudistuksella tulemme edelleen myös puuttumaan niihin ongelmiin joita aiemmin on esille noussut. Tulemme mm. vahvistamaan edelleen asiakkaan asemaa, turvaamaan palvelujen laatua ja selkeyttämään kuntien sekä palveluntuottajien asemaa.
Lopputuloksena voin siis todeta, että palveluseteli on siis hyvä lisä kuntien palveluiden järjestämisvalikoimaan, jos kunta itse niin haluaa. Palvelusetelimalli ei sulje mitään muita perinteisiä malleja pois, eikä vähennä palveluita, päinvastoin. Palveluseteleissä on siis huomattavan paljon enemmän mahdollisuuksia suhteessa riskeihin, joten palveluseteleiden käyttöönottoa kunnissa kannattaa vauhdittaa.
Kannustankin teitä vaatimaan kuntalaisina ja asiakkaina palveluseteleitä, jos näette sen järkeväksi – se on nyt jokaisella kunnalla mahdollista ja jokaisen kunnan itse päätettävissä.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)