Vuoden pakolaisnaiseksi tänä vuonna valittu Fatbardhe Hetemaj ei jää sanottomaksi. Puheenvuoroillaan runsaasti huomiota ja ihastusta ja ehkä vihastustakin herättänyt Kosovosta Suomeen muuttanut nyt 23-vuotias Hetemaj on valmis toimimaan aktiivisesti ja monella tasolla suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi. Eduskunnassa kansanedustaja Timo Heinosen vieraana Hetemaj intoutui myös kuvittelemaan tilannetta missä hän voisi olla myös maamme ensimmäinen pakolaistaustainen kansanedustaja.
– Tämä on minun kolmas ja ehdottomasti paras eduskuntavierailuni. Pääsin tutustumaan sellaisiin tiloihin kuten valiokuntahuoneisiin ja talon historiaa, kertoi Fatbardhe Hetemaj ja erityisesti nuoren naisen mieleen jäi eduskunnan ainoan leijonan tarina.
Eduskunnassa ei nimittäin leijonaa ole kuvattuna kuin yhdessä paikassa. Talon ainoa leijona löytyy eduskunnan kahvilasta ja tämä ”Haavoittunut Leijona” kuvaa Suomen sisällissodan traumaan vuodelta 1918. Hetemajlle sodan traumat ovat paljon läheisempiä.
– Sen sijaan, että antautuisimme muukalaispelolle, meidän tulisi ymmärtää maahanmuuttajaryhmien ja pakolaisten lähtötilanteet. Painottaisin siis ihan oikeasti pureutumaan esim. pakolaisten taustoihin. Silloin ehkä voisi ymmärtää aidosti sen kauhun ja kaltoin kohtelun, minkä pakolaiset kokevat matkalla turvapaikkaan ja sitä kautta voisivat oppia olemaan empaattisia eivätkä syrjiviä, pohtii Hetemaj ja jatkaa:
– Olen varma, että hyvin monet itkivät nähtyään esim. Pianistin… mutta eivät välttämättä käsitä, että valitettavasti samantapaista sortotoimintaa tapahtuu ympäri maailmaa koko ajan.
Hetemaj toteaa voivansa kertoa tuhat ja yksi tarinaa, siitä miltä tuntuu olla pakolainen, tuntea hätää, kauhua ja väkivaltaa – olla ainaisessa alakynnessä. Kosovossa etninen puhdistus oli täynnä kauheuksia. Hetemaj kertoo yhden puistattavimmista mutta valitettavasti myös hyvin tavanomaisen tarinan.
– Eräs Kosovon albaani, joutui syömään lastaan keitossa sillä serbipoliisit uhkasivat tappaa loput hänen lapsikatraastaan jos hän kieltäytyi syömästä. Kun hän ei suostunut syömään, hän joutui katsomaan kuinka hänen pieni tyttärensä raiskattiin hänen silmiensä edessä… Lopulta hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin syödä, kertoo Hetemaj ja toteaa, että häntä itseäänkin puistaa edes joutua kertomaan tällainen elävä esimerkki, sillä hän haluaisi sivistyneen yhteiskunnan uskovan vähemmälläkin. Näin ei kuitenkaan ole.
– Mielikuva pakolaisista mediassa ja ihmisten mielissä on vääristynyt, ”He tulevat tänne elämään meidän siivillä”. En voi kuin ihmetellä tällaista ajattelua, puhisee Hetemaj.
Erittäin hyvin Suomeen kotiutunut ja täydellistä suomea puhuva Fatbardhe Hetemaj on Kosovon albaani. Hän tuli perheensä kanssa Suomeen vuonna 1992, kun kuusihenkisen perheen lakimiesvanhemmat joutuivat kotimaassaan vainotuiksi syntyperänsä ja mielipiteidensä vuoksi. Hetemaj oli silloin itse vasta seitsenvuotias.
– Olimme hyvin tavallinen ja jopa hyvin toimeentuleva perhe, jossa molemmat vanhemmat työskentelivät lakimiehinä, Hetemaj kertoo lapsuudesta, mutta sitten kaikki muuttui.
Vuonna 1989 Serbian hallitus peruutti Kosovon autonomian ja ryhtyi ajamaan albaaniväestöä ahtaalle. Sortotoimia aktiivisesti vastustaneet Hetemajn vanhemmat erotettiin viroistaan. Väkivaltaisuuksien pahentuessa perhe pakeni Suomeen.
– Me emme halunneet lähteä pois omasta kotimaastamme minnekään, vaan jouduimme pakon sanelemana lähtemään. Vanhempani tulivat vainotuksi kotimaassaan kansallisuutensa ja poliittisen mielipiteensä vuoksi sillä molemmat olivat melko kovaäänisesti ja avoimesti osallistuneet mielenosoituksiin, lakkoihin ja erilaisiin kokouksiin vastustaakseen Serbien sortotoimintaa. Kosovoon puhkesi väkivaltaisia levottomuuksia. Koska tae turvallisesta tulevaisuudesta kotimaassa oli poissa, vanhempani olivat kovan päätöksen edessä. Taatakseen
turvallisen ja oikeudenmukaisen elämän meille neljälle pienelle lapselle, viimeiseksi vaihtoehdoksi jäi lopullinen lähtö Kosovosta, kertoo Hetemaj.
Perheen vanhemmat tiesivät Suomen perustuslaista ja hyvinvointivaltiosta, missä ei tarvinnut pelätä henkensä puolesta.
– Muistan kuusivuotiaana savupilviä, aseistautuneita serbipoliiseja, joita opin pelkäämään. Jouduin hyvin pitkään paniikkiin poliisin nähdessäni Suomessakin.
Hetemaj haluaa auttaa kaikkia
Fatbardhe Hetemaj kertoo, että tämän vuoden aikana hänen tavoitteena on yhdessä eri järjestöjen kanssa edistää koulutusta ja tietoa eri kulttuureista, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja toimia hyvänä esimerkkinä kaikille ihmisille. Mutta tulevaisuudessa hän ei sulje pois ajatusta siitäkään, että voisi toimia maamme ensimmäisenä pakolaistaustaisena kansanedustajana.
– Kävellessäni eduskunnan tiloissa minua ehkä myös kutkutti ajatus siitä, että joskus saattaisin olla siellä töissä… enkä leikkinyt ajatuksella olla sihteeri tai avustaja vaan ihan ihka oikea kansanedustaja ja CAN DO – tyyppisellä asenteellani näin itseni jopa ministerinä mieleni tasolla, hymyilee aina aurinkoinen Hetemaj ja nuori nainen onkin elämänsä aikana näyttänyt, että halutessaan pystyy mihin vaan lähtökohdista huolimatta.
Hetemaj ei ole antanut ennakkoluulojen ja stereotypioiden vaikuttaa haaveisiinsa. Hän on opiskellut kauppatieteitä ja yritysjohtamista Britanniassa ja työskennellyt nuoresta iästään huolimatta jo myös suuryritysten palveluksessa. Hetemaj on osoittanut, että jokainen voi omassa arjessaan ja omalla esimerkillään vaikuttaa avoimemman ja syrjimättömämmän yhteiskunnan syntymiseen.
– Politiikka kiinnostaa ja ei kiinnosta. Uskon, että vaikuttamisen tapoja on muitakin kun olla politiikassa mukana. Olen päässyt näin pitkälle jaksamalla uskoa FADE-arvoihin, pohtii Hetemaj.
Fade eli Fatbardhe-arvot ovat hänen oman elämänsä perusarvoja joiden mukaan hän on tehnyt ratkaisujaan.
– Välitä itsestäsi ja välitä muista ja auta niitä, jota apuasi tarvitsevat, sillä et koskaan tiedä milloin itse tulet tarvitsemaan muiden apua, kertoo Hetemaj omista perusarvoistaan.
– Olen myös jaksanut painottaa, että yhteiskuntavastuuta ei pidä mitata aina vain
rahallisilla voitoilla, sillä se vääristää ihmisen ”perus” tarkoituksen. Ihmiset näyttävät erkaantuneen luonnosta ja toisista ihmisistä, raha näyttää pyörittävän maailmaa ja mikä pahinta, tämä on itseään ruokkiva sykli.
Politiikkaan lähdön lopullinen ratkaisu voisi olla Hetemaj tahto tosiasiallisesti vaikuttaa maahanmuuttajien työnsaantimahdollisuuksien parantamiseen, ja muutenkin
tiettyjen ongelmien ratkaisemiseen.
– Mielestäni maahanmuuttajien työllistyminen on kuitenkin kiinni viime kädessä työnantajista, jotka suhtautuvat maahanmuuttajien palkkaamiseen edelleen nihkeästi. Työpaikkaa pidetään avaimena sopeutumiseen Suomeen, mutta siltikin työpaikkaa ei saa, jos ei ole jo valmiiksi sopeutunut. Maahanmuuttajilta edellytetään sellaista suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän tietämystä, jota ei välttämättä saa millään kursseilla, vaan juuri käymällä töissä. Ensimmäisen
työpaikan saaminen voi olla todella vaikeata, toteaa Hetemaj.
– Haluaisin taata kaikille työnteon mahdollisuuden, koska työnteko ei ole ainoastaan toimeentulokysymys vaan se on keskeinen avain oman identiteettinsä rakentamiseen. Uskon, että töitä tekevä maahanmuuttaja voi mainiosti ja töissä syntyvät yhteydet suomalaisiin varmistavat sen, että maahanmuuttaja kokee olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa. Tämä on paras tapa kotoutua Suomeen.
Fatbardhe Hetemaj tapaa eduskunnassa isäntänsä kansanedustaja Timo Heinosen lisäksi myös kansanedustaja Ben Zyskowiczin. Kaksikko on tavannut jo aiemminkin ja keskusteluyhteys on luonteva. Yhtä luontevasti Hetemaj pyörii myös eduskunnassa ja haluaa tietää ja tavata ihmisiä. Nuoren naisen silmistä näkee, että hänellä on palo vaikuttaa, mutta olla samaan aikaan ihmisläheinen ja lempeä.