Vihreät linjasivat syyskuun 2021 puoluekokouksessa, että huumeiden käyttöä tulisi Suomessa sallia nykyistä vapaammin. Linjaus sai aikaan varsin laajan keskustelun kannabiksestä ja huumeiden käytön sallimisesta. Vihreiden tavoite on siis osan huumausaineiden käytön rangaistavuuden poistaminen.
Oma kantani huumeisiin on ehdoton:
Huumeiden liberalisointia ei tule sallia
Muistan kuinka muutama vuosi sitten poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen totesi MTV3:lla (2.11.2019) kuinka ”poliisi näkee huumausaineisiin liittyvässä maailmassa kuolemaa, väkivaltaa, hyväksikäyttöä, prostituutiota, perheiden hätää, vanhempien tuskaa ja ylipäätään rikoksia. On hirveän vaikea hyväksyä mitään liberalisointia, mikä liittyy huumausaineisiin”. Ajattelen hyvinkin samalla tapaa kuin Kolehmainen.
MTV Uutisten Uutisekstrassa silloin vieraillut poliisiylijohtaja totesi, että ”huumerikollisuus on lähes poikkeuksetta järjestäytyneen rikollisuuden käsissä”.
Itse en siis kannata huumausaineisiin mitään liberalisaatiota edes pelkän kannabiksen osalta. Niin kuin Kolehmainen totesi niin totta kai meidän pitää tehostaa huumeiden käyttäjien hoitoonohajusta, parantaa myös ennalta estävää työtä, mutta ennen muuta torjua aiempaa tiukemmin huumeiden salakuljetusta maahamme ja sen rinnalla myös tänne päässeiden aineiden välitystä.
Mielenkiintoista nähdä millaista keskustelua tästä tulee. Mutta Kokoomus ei myöskään puolueena kannata kannabiksen tai muiden huumeiden laillistamista.
Tässä esimerkiksi Kokoomuksen Puoluehallituksen vastaukset liittyen huumausaineisiin edellisestä vuoden 2020 puoluekokouksestamme:
Puoluehallitus vastauksena aloitteisiin 103. Savo-Karjalan Kokoomusnuoret: Kannabiksen käyttö ja pienten määrien hallussapito dekriminalisoitava ja 104. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: Kannabiksen käyttö ja pienten määrien hallussapito dekriminalisoitava:
”Suomalaisen huumepolitiikan pitkäaikainen tavoite on huumeiden käytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen. Huumausaineiden käyttö aiheuttaa yhteiskunnassa monenlaisia niin taloudellisia, terveydellisiä kuin sosiaalisiakin ongelmia. Suomi harjoittaa huumausainepolitiikkaansa YK:n huumausaineiden vastaisten sopimusten pohjalta. Laittomat huumausaineet ovat kansainvälinen ongelma, joka on ratkaistavissa ainoastaan kansainvälisellä yhteistyöllä.
Suomen voimassa olevan lainsäädännön mukaan huumausaineen käyttörikoksesta on seurauksena sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Nykylaki mahdollistaa kuitenkin rangaistuksen tuomitsematta jättämisen vähäisissä tapauksissa tai hoitoonohjauksen yhteydessä. Käytännössä käyttörikoksesta seuraa sakko tai huomautus, jos huumeidenkäyttäjä ei ole syyllistynyt samalla muihin rikoksiin. Huumausaineiksi määriteltävien aineiden luetteloa, jossa kannabis on mukana, määritellään terveydenhoidon ammattilaisten toimesta, jonka kautta määrittyy kysymys haitallisista aineista.
THL:n 25.2.2019 julkaiseman suomalaisten huumeidenkäyttöä koskevan tilastoraportin mukaan 1990-luvulla alkanut huumeiden käytön kasvutrendi on jatkunut myös 2010-luvun puolivälin jälkeisinä vuosina. Vuonna 2018 noin joka neljäs (24 %) oli kokeillut tai käyttänyt jotain laitonta huumetta joskus elämänsä aikana. Huumeiden kokeilu ja käyttö on yleistynyt erityisesti 25–34-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Tästä ikäryhmästä jopa 45 prosenttia ilmoitti käyttäneensä jotain laitonta huumetta joskus elämässään.
Yleisimmin kokeiltu tai käytetty huume on kannabis. Kannabiskokeilut ovat yleistyneet suomalaisessa väestössä vuoden 1992 kuudesta prosentista 24 prosenttiin vuonna 2018.
Huumeiden käytön lisääntyessä myös huumeiden käyttöön liittyvät ongelmat lisääntyvät. Tämä nähdään muun muassa päihdetilastollisen vuosikirjasta 2018, jonka mukaan huumausainemyrkytykset, huume- ja lääkeriippuvuudet ja elimelliset aivo-oireyhtymät ovat olleet 2010 luvulla kasvussa samaan aikaan, kun huumeiden käyttö on lisääntynyt. Huumeiden käytön lisääntyminen näkyy myös huumausaineen käyttörikosten määrän kasvuna. Käyttörikosten määrä oli vuonna 2010 12000 tapausta, vuonna 2015 noin 15000 tapausta ja vuonna 2019 jo noin 19000 tapausta. Siitä, kuinka suuri kannabiksen osuus on kaikista käyttörikoksista, ei ole tilastotietoa. Poliisin arvion mukaan osuus on huomattava.
Paikallisesti pahentuneista ongelmista erityisesti nuorten huumeidenkäytön kohdalla on kertonut esimerkiksi Sisä-Suomen Poliisi, jonka mukaan nuorten huumeiden käyttö on yhä yleisempää ja avoimempaa. Nuorimmat kannabiksen käyttäjät ovat 11–12-vuotiaita. Tutkimusten mukaan kannabiksen käyttö aiheuttaa osalle jo 1–2 vuodessa psykoottisen oireyhtymän.
Rattijuopumusten, joissa on ollut mukana muu huumaava aine kuin alkoholi, määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2013 (3904 kpl) vuoteen 2018 (7755 kpl). Tällaisten tapausten suhteellinen osuus kaikista rattijuopumuksista on yli kolminkertaistunut vain alkoholi -rattijuopumustapausten määrän vähentyessä.
Huumeiden käyttöä koskevien kieltojen nähdään vähentävän huumeiden käyttöä ja ylläpitävän huumeidenvastaista asennetta. Huumausaineita koskevat rikoslain säännökset viestivät yhteiskunnan asennoitumista huumausaineisiin liittyen. Ensisijaista on huumeiden käytön yksilölle, yhteisöille ja yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen pitäminen mahdollisimman vähäisenä. Kannabiksen käytön laillistamisen tuskin voidaan nähdä edistävän tämän tavoitteen toteutumista. Lisäksi kannabiksen käytön dekriminalisointi johtaisi siihen, että poliisin olisi nykyistä vaikeampaa päästä huumeita myyvien jäljille. Nyt huumeita myyjien jäljille päästään usein käyttäjien kautta, joihin voidaan huumeiden käytön kriminalisoinnin ansiosta kohdistaa tarvittaessa myös pakkokeinoja. Yleisemminkin olisi ongelmallista luoda kannabiksen käytön dekriminalisoinnilla tilanne, jossa käyttäjät olisivat pakotettuja turvatumaan aineiden hankinnassa edelleen lainvastaisena säilyvään tarjontapuoleen.
Puoluehallitus muistuttaa, että lainsäädäntö mahdollistaa jo nyt rankaisematta jättämisen käyttörikoksesta, jos epäiltyä rikosta tai rikosta on huumausaineen määrä ja laatu, käyttötilanne sekä olosuhteet muutoinkin huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä tai, jos rikoksesta epäilty tai tekijä on hakeutunut sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään hoitoon.
Käytäntö on, että nuoren jäädessä kiinni käyttörikoksesta ensimmäistä kertaa nuori puhutellaan poliisin toimesta ja toisella kerralla syyttäjän toimesta. Syyttäjän puhuttelussa on syyttäjän lisäksi läsnä nuori, vanhemmat, poliisi ja sosiaalitoimi. Puhuttelussa käydään läpi lainsäädäntöä, mutta ensi sijassa nuoren elämää, harrastuksia, kaveripiiriä ja syitä, jotka johtivat kokeiluun. Syyttäjä tekee yleensä puhuttelun jälkeen syyksilukevan syyttämättäjättämispäätöksen, jolloin sakkoja ei tule. Käyttäjät pyritään myös poliisin toimesta ohjaamaan hoitoon. Hoitoonohjauksessa hoitopaikkojen vähäisyys on todellinen ongelma, ja tähän tulisikin puoluehallituksen mielestä panostaa nykyistä selvästi enemmän.
Suomessa ei ole näyttöä siitä, että huumeiden käytön rangaistavuus estäisi merkittävästi hoidon piiriin hakeutumista. Matalan kynnyksen terveyspalvelut tavoittavat ongelmakäyttäjiä, eikä palveluihin hakeutumisesta mene tietoa poliisille.
Kokoomus on aloitteiden tekijöiden kanssa yhtä mieltä siitä, että haittojen minimoinnin ja inhimillisen kärsimyksen vähentämisen tulee olla huumepolitiikan keskiössä. On ensiarvoisen tärkeää, että vaikeassa asemassa olevat huumeiden ongelmakäyttäjät saavat nopeasti tarvitsemansa laadukkaan hoidon. Kokoomus haluaa auttaa ongelmakäyttäjiä ja vähentää huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja tehokkaimmilla mahdollisilla tavoilla. Tällainen on laadukkaan hoidon tarjoaminen, ei huumeiden käytön salliminen. Kokoomus haluaa panostaa etenkin nuorten ongelmakäyttäjien auttamiseen.”
Eli eteenpäin ja toivottavasti vihreät nyt käyttäisivät edes osan tästäkin huumeinnostaan vaikka niiden talous- ja työllisyystoimien tekemiseen. Niitä tämä maa nyt huutaa.
….
Kello 21.08 ja takaisin Pekkalassa. Tänään pitkä päivä ja jotain ihan uuttakin. En ole koskaan yli 25 vuoden luottamushenkilöurani aikana ollut mukana missään sote-asioihin keskittyvässä luottamuselimessä eli perusturvalautakunnassa tai terkkarissa tai muussa vastaavassa. Toki tietysti sote-asioita tehty maakuntahallinnossa ja myös seuturyhmässä ja totta kai myös eduskunnassa, mutta tänään elämäni ensimmäinen petula. Lopen uusi perusturvalautakunta kokoontui tänään ja suoraan syvään päähän eli budjetin käsittelyyn. Hienosti meidän uusi ryhmämme Juhana Männistön johdolla urakasta selvisikin. Kiitos siis Laura Vilkas ja Tiia Salonen sekä kh:n edustajana kokouksiin osallistuva Eeva Pyhälammi.
Eeva Pyhälammi kunnanhallituksen edustajana petulan pöydän päässä ja pöydän takana sitten meidän kokoomuksen mainio kolmikko Laura Vilkas, Juhana Männistö ja Tiia Salonen.
Meillä iso tavoite nyt saada Lopelle lääkärit ennen maakunta-soten tuloa. Sen jälkeen nimittäin näille lähipalveluille saamme heittää hyvästit lopullisesti tai ainakin sille, että niitä enää tänne maaseutukuntiin saataisiin. Siksi otimmekin kunnanhallituksessa tiukan linja, että lääkärit pitää saada Lopella ja Hausjärvelle maaliskuun alusta ensi vuonna ja toivottavasti tämä saadaan nyt teknisesti hoidettua. Tarvitaan siis uusia lääkäreitä, hoitajia ja muuta rekrytoitavaa, mutta myös laitteistoa, järjestelmiä yms. Nyt kuitenkin hyvä tilanne ja vahvasti uskon, että tällä väännöllä nyt lääkärit saamme maalaiskuntiin takaisin.
Toinen iso juttu on uuden hoivakodin rakentaminen Lopelle ennen vuotta 2023. En itse missään nimessä tule hyväksymään nykytilanneta tai sitä, että tällä tilanteella menisimme aluehallintoon. Meidän 70-luvulla tehty vanha Eedilä ei enää täytä 2020-luvun vanhustenhoidon lainsäädännön vaatimuksia ja jos emme saa Lopelle riittäviä uusia tiloja ennen vuoden 2023 alkua, niin on hyvin todennäköistä, että kaikille loppilaisille ei enää tulevina vuosina voida tarjota hoivapaikkoja omasta kotikunnasta. Meidän tulee ensi vuonna rakentaa noin 30-40 hengen nykylainsäädännön mukainen tehostetun palveluasumisen hoivakoti Lopelle joko kunnan omana investointina tai sitten jonkun palvelutarjoajan kanssa yhteishankkeena. Ja tämän yhteyteen pitää tehdä sitten varaus myös senioriasumisen ja palveluasumisen osalle. Se voidaan hyvin rakentaa esimerkiksi ARA-hankkeena yhteyteen myöhemminkin. Mutta tätä hoivakotitilannetta ei tällaiseksi saa jättää ja nämä hanke ainakin minusta ja Lopen Kokoomuksen mielestä pitää ensi vuoden budjettiin kirjata.
Isoja juttuja, mutta sellaisia mitkä vain yksinkertaisesti pakko hoitaa. Ja pitää muistaa, että jos onnekkaita olemme niin itse kukin olemme sitten vuorollamme ikäihmisiä ja näitä tiloja ja ennen muuta hyvää vanhustenhoitoa tarvitsemassa.
Mutta kiitos perusturvalautakunnalle mielenkiintoisesta kokouksesta. Petulan budjetti tulee nyt meille kunnanhallitukseen ja katsotaan näitä juttuja sitten vielä sielläkin ja lopultahan Lopen kunnan vuoden 2022 talousarvion hyväksyy valtuusto vuoden viimeisessä kokouksessaan.
Mutta nyt huomista kohden. Kokouspäivä takana ja monta kokousta siihen mahtuikin aamun Veikkauksen hallintoneuvostosta puolustusvaliokunnan kautta valtiovarainvaliokunnan kokoukseen ja sieltä täysistunnon kautta kotikunnan perusturvalautakunnan kokoukseen. Istumalihaksia vaaditaan.