Uutissuomalaisen uutinen kertoi kesäkuun lopulla, että ensi vuonna kaikkien palkansaajien verotusta uhkaa kiristyminen. Eniten veroprosentti on nousemassa pienituloisimmilla. Syynä työnverotuksen kiristymiseen olisi palkoista perittävän veroluonteisen työttömyysvakuutusmaksun ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun nousu, joita pääministeri Sanna Marinin vasemmistohallitus ei ole valmis kompensoimaan.
Veronmaksajain keskusliiton ekonomisti Janne Kalluisen arvion mukaan palkansaajien verotus kiristyisi yksin tämän johdosta noin 0,5 prosenttiyhksikkö, jos valtio ei kompensoi näiden veroluonteisten sosiaalivakuutusmaksujen ennakoitua nousua. Verotus siis kiristyisi eniten kaikista pienituloisimmilla palkansaajilla ja suurituloisilla hieman heitä vähemmän.
Tämän lisäksi ensi vuodelle monissa kunnissa myös kiristämispaineita kunnallisverossa. Kunnallisveron kiristyminen iskisi palkansaajien lisäksi myös eläkkeensaajien ansioihin. Pahimmillaan kunnallisveron korotukset voisivat olla jopa 2%-yksikköä. Tällainen korotus veisi noin 2300 euroa tienaavalta palkansaajalta noin 450 euroa ja 1500 euron eläkkeestä lähes 230 euroa. Kahdentuhannen euron eläkkeestä veronkorotus leikkaisi pois jo yli 440 euroa ja vastaavasti noin 3500 euron palkkatulosta reilusti yli 700 euroa. Tällainen korotus tulisi siis näkymään rajusti ihmisten arjessa ja ostovoimassa.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) totesi Uutissuomalaiselle, että Marinin hallitus ei ole sitoutunut kompensoimaan sosiaalivakuutusmaksujen muutosta. Ilman tätä päätöstä työnverotus siis tulisi ensi vuonna kiristymään. Näin siis tapahtuisi vaikka nimenomaan hallituksen itsensä tilaamassa ns. Vesa Vihriälän työryhmäraportissa todetaa, että juuri työn verojen kiristäminen on työllisyyskehityksen kannalta haitallisinta.
Samaan aikaan keskustan johdolla hallitus valmistelee tiemaksujen eli ruuhkamaksujen käyttöönottamista Suomessa ja myös polttoaineveron kiristämistä. Ruuhmaksujen vaikutus tavallisen kehä III ulkopuolelta tulevan keskivertoautoilijan kukkaroon on nousemassa kuukausitasolla jopa 130 euroon. Tämä tarkoittaisi jopa yli 1500 euron lisälaskua vuosittaisiin menoihin. Laskelman on tehty pääkaupunkiseudun MAL-suunnitelmaansisältyvän HSL:n selvityksen pohjalta.
Maksu olisi noin 1,5-2 euroa matkaa kohden eli päivässä nelisen euroa. Rajuimmin tiemaksut osuisivat siis kantakaupungin ulkopuolisiin pääkaupunkiseudun talouksiin. HSL:n selvityksen mukaan eniten ruuhkamaksun maksajista asuisi juuri pääkaupunkiseudulla Helsingin ulkopuolella ja Sipoossa. Maksut olisivat tutkitulla hinnoittelutasolla työmatkalaisille keskimäärin siis 670 euroa vuodessa, mutta noin 10 prosentille tiemaksujen maksajista summa olisi yli 1000 euroa vuodessa. Osan kohdalla siis jopa yli 1500 euroa.
Elokuussa 2020 Marinin hallitus on kiristämässä liikennepolttoaineiden valmisteveroa. Bensiinin vero nousee 5,27 senttiä litralta ja dieselöljyn 5,89 senttiä litralta. Vuositasolla korotus tarkoittaa työhön ajavalle jopa yli 200 euron lisäkustannusta. Tässäkin maksajaksi laitetaan siis maaseudun ja seutukaupunkien asukkaat joilla ei julkinenliikenne ole mahdollisuus ja liikkuminen ja työssäkäynti omalla autolla välttämättömyys. Ihmettelen, että keskusta tällaisen kiristyksen ilman esimerkiksi työnverotuksen vastaavaa alentamista meni hyväksymään.
Maksutaakka siis kasvaa koko ajan ja pahaa pelkään, että työnverotuksen kiristämisestä myös lisäpäätöksin Marinin hallitus tulee tekemään jo syksyllä päätöksiä. Ja kesäkuun keskustelut veivät tilannetta myös siihen suuntaan, että keskusta olisikin luopumassa ehdottomana pitämästään hallituksen menon kynnyskysymyksestään ja sallimassa tällä vaalikaudella myös yrittäjien ja yritysverotuksen kiristymisen. Oravanpyörä hakee jo vauhtia kohti kasvavaa työttömyyttä.