Lupasin eilen vielä palata hieman eiliseen eduskunnan talouskeskusteluun. Tilannehan on nyt aivan toinen kuin tämän hallituksen aloittaessa ja myös aivan erilainen kuin silloin, kun valtiovarainministerinä aloitti Petteri Orpo. Stubbin ja Orpon johtama talouspolitiikka on siis toiminut ja laiva on saatu kääntymään. Puhun tästä aiheesta ja myös eri puolueiden talouspoliittisesta linjasta myös Youtube-kanavallani. Ohjelma julkaistaan huomenna iltapäivällä.
Mutta nyt siis maamme talous kasvaa 2,6 prosenttia ja keskipitkällä aikavälillä kasvu pysyy noin 1,5 %. Vahvana jatkuva talouskasvu lisää työvoiman kysyntää, ja työllisyys kasvaakin nopeammin kuin vuosiin. Vuonna 2020 työllisyysaste nousee jo 72,5 prosenttiin. Myös ansiotaso nousu kiihtyy ja ensi vuonna kasvua on noin 1,9 prosenttia, mutta tästä huolimatta inflaatio jää edelleen maltilliseksi.
Yleisesti julkisen talouden näkymät ovat lähivuosina selkeästi aiempaa paremmat. Talouskasvu, työllisyyden koheneminen sekä sopeutustoimet vahvistavat maamme julkista taloutta lähivuosina. Itseasiassa julkinen talous tasapainottuu ja kääntyy jopa ylijäämäiseksi vuonna 2020 ensimmäisen kerran sitten vuoden 2008.
Myös ns. velkasuhde (julk.talouden velka/BKT) alittaa 60 prosentin rajan vuonna 2019 ja alenee edelleen hiljalleen runsaaseen 55 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä. Julkinen talous velkaantuu silti edelleen. Käsillä oleva talouskasvu ei siis muuta julkisen talouden pitkän aikavälin haasteita. Suhdanteen tasaannuttua talouskasvu hidastuu selvästi eikä riitä kattamaan väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi nopeasti kasvavia julkisia menoja. Erityisesti 2030-luvun haasteet tulevat olemaan suuria ja ne on jo nyt tiedossa ja halutessamme niihin on siis jo nyt mahdollista varautua mm. rakenteellisin uudistuksin ja tarkalla kasvuatukevalla talouspolitiikkalla. Tämäkään ei jää kokoomuksesta kiinni.
Julkisessa taloudessa on siis edelleen pitkällä aikavälillä tulojen ja menojen välinen epätasapaino. Kestävyysvajeen mittaluokka on noin 2,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ja näin siis tarve rakenteellisille uudistuksille ei poistu, vaikka nyt monet tai käytännössä kaikki hallituksemme asettamista talouspoliittisista tavoitteista ovat valtiovarainministeriön riippumattoman ennusteiden valossa toteutumassa.
Kunnianhimoisena pidetty 72 prosentin työllisyysastetavoite näyttää toteutuvan. Työllisyysasteen trendi oli helmikuussa 71,1 prosenttia. Hallitusohjelman tavoite 110 000 työllisestä on saavutettavissa. Työllisten määrä on kasvanut hallituskauden alusta 90 000:llä. Kokonaisveroaste kääntyi laskuun jo vuonna 2017 ja julkisen talouden velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittui jo vuonna 2016. Velkasuhde jatkaa myös laskuaan lähivuosina.
Julkisen talouden suunnitelmassa paikallishallinnolle ja sosiaaliturvarahastoille asetetut rahoitusasematavoitteet toteutuvat. Myös valtiontalouden alijäämä pienenee, vaikka valtion velkaantuminen jatkuu. Velaksi elämisen lopettaminen vuoteen 2021 mennessä myös toteutuu, mutta rehellisyyden nimissä vain hetkellisesti. Julkinen talous kääntyy vuosikymmenen vaihteessa hieman ylijäämäiseksi, mutta ylijäämä on työeläkelaitosten varassa.
Valtiontalous on talouskasvusta huolimatta lähivuosina alijäämäinen. Valtion menot ovat nopeasta talouskasvusta huolimatta lähivuosina edelleen selvästi tuloja suuremmat. Valtion budjettitalouden alijäämän ennakoidaan olevan noin 1,3 mrd. euroa vuonna 2019 Tälle vuodelle arvioitu alijäämä talousarvion mukaan on 3,1 mrd. euroa. Alijäämä kuitenkin pienenee vuoteen 2020, mutta kasvaa jälleen vuonna 2021 johtuen etenkin puolustusvoimien strategisista suorituskykyhankkeista mm. hävittäjähankinnoista.
Valtionvelan oletetaan kasvavan noin 5,1 mrd. eurolla nyt päätetyn kehyskauden aikana ja nousevan 114 mrd. euroon vuonna 2022. Eli opposition mainostamaa jakovaraa ei siis todellakaan ole eikä ole ennen eduskuntavaaleja eikä niiden jälkeenkään. Nousukaudesta huolimatta valtio velkaantuu edelleen ja opposition puhuma jakovara tarkoittaisi siis edelleen lisävelkaa. Pitää kysyä kuinka kauan vihervasemmisto aikoo pitää kädet tulevien sukupolvien taskuissa?
Julkinen talous on edelleen siis hyvin herkkä uusille kriiseille. Noususuhdanteen aikana ei olla onnistuttu vielä keräämään ”puskuria pahan päivän varalle” ja rakenteelliset ongelmat ovat edelleen olemassa. Myös työttömyys on Suomessa edelleen korkea ja työllisyys alhainen suhteessa vertailumaihin.
Nyt kohentuneen taloustilanteen tuoma pieni liikkumavara käytettiinkin täsmäpanostuksina työllistymistä edistäviin toimiin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseen. Vastuullisesta talouspolitiikasta ja talouden kehyksestä pidettiin kiinni eikä jakovarapopulismille annettu tilaa.
Oppositio on myös syyttänyt hallitusta tuloerojen kasvusta. Tuoreen selvityksen mukaan hallituspolitiikan vaikutus tuloeroihin on ollut olematon, kun huomioidaan myös työllisyysvaikutukset. Eduskunnan tietopalvelu ja VM ovat aiemmin arvioineet hallituspolitiikan kasvattaneen hieman tuloeroja. Selvitykset ovat kuitenkin olleet silloin ns. staattisia eli niissä ei ole huomioitu käyttäytymisvaikutusta. Laskelmissa kukaan ei työllisty tai reagoi kannustimiin.
Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen ja THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola ovat arvioineet nyt ensimmäistä kertaa, miten hallituspolitiikka vaikuttaa tuloeroihin, jos työllistymisvaikutukset huomioidaan. Tulosten mukaan hallituspolitiikka lisää tuloeroja vain vähän tai ei lainkaan. Työ on siis parasta lääkettä eriarvoisuutta vastaan. Hallituskauden alkuun verrattuna työllisiä on nyt jo 90 000 enemmän. Merkittävää jokaiselle työtä saaneelle itselleen ennen kaikkea, mutta tämä vahvistaa myös julkistataloutta.
Muutama nosto vielä mistä on tullut teiltä kysymyksiä.
Vähimmäismääräisiä päivärahoja sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, kuntoutusraha ja erityishoitoraha korotetaan työmarkkinatukea vastaavalle tasolle (n. 20,2 milj. e/v). Korotus siis noin 80 euroa kuukaudessa. Indeksipalautus olisi jättänyt tämän korotuksen noin 8 euroon. Arvovalinta oli siis auttaa enemmän heitä jotka eniten nyt apua tarvitsevat. Indeksi pitää palauttaa, mutta tehdään tämä täsmäkohdennus ensin ja kun talous kestää niin indeksipalautus heti.
Toisena aktiivimallista. Se on toiminut jo ensimmäisen 3kk aikana ja monet sellaiset jotka eivät ole ennen olleet työvoimapalveluiden piirissä ovat niiden pariin nyt päässeet.
Aktiivimallin toimeenpanon resursseja kuitenkin edelleen lisätään ja aktiivisuusehdon täyttävien palveluiden listaa täydennetään. Hallitus toteuttaa täysimääräisesti ELY-keskusten pyynnöt. TE-toimistojen henkilöstöresursseja lisätään 206 htv:ta ja työllisyysmäärärahoja 11,2 milj. Aktiivisuusehtoa kerryttäväksi työvoimapalveluksi katsotaan jatkossa myös osallistuminen ammattiliiton tai -järjestön, kansalaisjärjestön, kunnan tai muun vastaavan tahon järjestämään työllistymistä edistävään valmennukseen, koulutukseen tai toimintaan ja jonka järjestämistä on rahoitettu julkisista varoista tai se on muutoin työvoimaviranomaisten hyväksymää.
Yli 25-vuotiaille työttömille tulee mahdollisuus opiskella jopa puolivuotta työttömyysetuutta menettämättä opintoja, jotka antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Opinnot kerryttävät myös aktiivimallissa tarkoitettua aktiivisuusedellytystä!
Osaavan työvoiman saatavuutta helpotetaan reformien lisäksi kertaluonteisilla nopeilla toimenpiteillä mm. muuntokoulutus ja täydennyskoulutus, joihin varataan yhteensä 54 miljoonaa euroa.
Määräaikaisuuden perusteita muutetaan nuorten työllistämisen helpottamiseksi. Työnantaja saisi tehdä vähintään 3 kk yhdenjaksoisesti työttömänä olleen alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman laissa muutoin säädettyä perusteltua syytä. Ja huom! Tämä ei koske kaikkia nuoria, vaan ainoastaan niitä työttömiä nuoria, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. Tällä haluamme madaltaa siis työnantajan näkökulmasta työttömien nuorten työllistämistä ja torjua nuorisotyöttömyyttä. Tärkeä juttu siis monelle nuorelle ja avaa monelle tien siihen ensimmäiseen työpaikkaan ja myös sitä kautta ns. näytönpaikkaan.
Ja todetaan nyt vielä, että työsyrjintädirektiivin ja yhdenvertaisuuslain mukaan ikään perustuva eri asemaan asettaminen on mahdollista ainoastaan siinä tapauksessa, kun sille on työllisyys- tai työmarkkinapoliittiset perusteet ja kun tavoite on hyväksyttävä sekä käytetty toimenpide on oikeasuhteinen tavoiteltuun päämäärään nähden. Näitä kysymyksiä arvioidaan vielä totta kai osana valmistelua, kuten hyvään lainsäädäntötyöhön kuuluu.
Yksilöllisen irtisanomisen kriteerien keventäminen alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Tämän muutoksen tavoitteena on alentaa työllistämisen kynnystä pienissä yrityksissä, joissa työllistämisen riskit ovat suurimpia. Näitä yrityksiä on noin 270 000, joista 180 000 yksinyrittäjiä. Tässä on äärimmäisen suuri potentiaali uusien työpaikkojen synnylle.
Ja tähän liittyen julkisuudessa on noussut jo pelkoja, että hallitus olisi lähdössä romuttamaan ILO sopimuksen sitoumuksia tai perustuslakia. Hallitus ei aja linjaa, jossa esimerkiksi lyhytaikainen sairastuminen tai AY-toimintaan osallistuminen voisi johtaa irtisanomiseen (ILO velvoitteet) tai että lakiin ei enää kirjattaisi mitään syytä, millä perusteella irtisanomisen voisi tehdä (perustuslaki). Näin ei siis tietenkään olla tekemässä ja tällaisen väittäminen ja levittäminen on jopa edesvastuutonta.
Jos tuntee perustuslain niin tietää, että perustuslain pykälä 18 linjaa, että ketään ei saa irtisanoa ilman lakiin perustuvaa syytä. Työllistämiskynnyksen alentamista on esitetty perusteeksi irtisanomisperusteen muuttamiselle. Perustuslaki sanoo myös, että ”julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä”. Myös rajoihin liittyy aina haasteita, mutta on muitakin lakeja, joissa vastaavia rajoja on asetettu esim. YT -lain 20 hengen raja. Rajan asettamisella on kuitenkin oltava loogiset perusteet ja tällainen on esimerkiksi se, että epäonnistunut rekrytointi on paljon suurempi riski pienelle yritykselle kuin suurelle yritykselle.
Ajattelin vielä lyhyesti kommentoida tätä sosiaaliturvan uudistamisen keskustelua. SDP julkaisi oman mallinsa perjantaina. Demarit liittyvät yleisturvamallillaan yleistukirintamaan kokoomuksen, sinisten ja kristillisten joukkoon. Demarit ottavat mallillaan selkeää hajurakoa vihreiden ja vasemmistoliiton, ajamaan vastikkeettomaan perustuloon.
Positiivista on se, että demarit haluavat yksinkertaistaa sosiaaliturvaa yhdistelemällä eri tukimuotoja yhdeksi uudeksi tueksi, joka on syyperusteinen, vastikkeellinen ja henkilöperusteinen. Lähtökohta on siis meidän kanssa sama.
Demarit siis perusasioista Kokoomuksen kanssa yhtä mieltä. Pohjoismainen hyvinvointiajattelu: jokaisen toimeentulo turvataan kaikissa elämän tilanteissa, mutta vastineeksi on osallistuttava työmarkkinoille kykyjensä mukaan.
Demarien mallin ongelma on kuitenkin vielä se, että vaikeisiin kysymyksiin ei saatu vastauksia tai haluttu vastata. Asumistukien uudistamiseen ei otettu kantaa, työtulojen ja sosiaaliturvan joustava yhdistelyä käsiteltiin pintapuolisesti eikä euromääräisiä vaikutuksia avattu tarkasti. Julkisuudessa olleiden arvioiden mukaan mallin laajennus opiskelijoille sekä muut seikat voisivat maksaa useita miljardeja lisää.
Tuossa nyt joitain kommenteja teiltä tulleisiin kysymyksiin ja muutoksiin. Mielelläni vastaan muihinkin jos sellaisia esille nousee.
En malta olla nostamatta esille vielä yhtä väitettä vajaan parin vuoden takaa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kirjotti blogissaan 15.11.2016, että ”Hallitus tavoittelee 110 000 uutta työpaikkaa ja työllisyysasteen nostamista 72 prosenttiin. Tavoitteet ovat oikeita, mutta ne eivät toteudu, sillä keinot ovat vääriä.”
Tavoite muuten täyttyy eli keinot ovat olleet oikeita. Rinne myös mainosti, että Sdp:n vaihtoehto toisi 38 000 uutta työpaikkaa. Hallituksen valitsemalla linjalla ja ratkaisuilla työpaikkoja on syntynyt paljon enemmän.
….
Kello 19.30. Tänään eduskunnassa vain puolustusvaliokunnan kokous ja sitten täysistunto. Näin sain päivään mahtumaan myös Kanta-Hämeen myynnin ja markkinoin ammattilaisten vierailun ja tapaamisen ja myös palaverin liittyen kehitysvammaisten elinikäisiin palveluihin ja haluumme luopua niiden määräaikaisista hintakilpailutuksista. Jokaisella tulee olla oikeus omaan pysyvään kotiin ja näin pitää olla myös vammaisilla. Asiaa koskeva kansalaisaloite meillä nyt eduskunnassa käsittelyssä ja itse toivon, että löydämme hyvän siirtymäkauden ratkaisun kohti Sotea missä tämäkin henkilökohtaisella budjetoinnilla ja palveluseteleillä hoidetaan kuntoon. Mutta sitä ennen tarvitaan toimia.
Istunnossa tänään iso määrä hyviä esityksiä niin OKM:stä kuin kasvupalveluistakin. Hyvä suunta nyt monessa. Ja nyt annetaa mennä eikä nostella.
Tänään eduskunnassa vieraanani kävin Kanta-Hämeen myynnin ja markkinoin ammattilaisia. Mukava porukka jälleen ja aika meni juosten.
