Hevosenlantaongelma ei ole uusi. Olemme sen parissa tehneet pitkään työtä ja vaatineet myös ympäristöministeri Paula Lehtomäeltä ratkaisuja. On myönnettävä, että tässä emme ole ainakaan vielä onnistuneet.
On täysin järjenvastaista hukata tuo Anni Viitasaarenkin (Iltalehti 2.1.2010) esille nostama energiavaranto. Meillä on Suomessa noin 70 000 hevosta eli joka päivä hukkaamme lannan myötä 210 000:ta litraa polttoöljyä vastaavan energiamäärän. Jo siis neljällä viidellä hevosella voisi lämmittää omakotitalon. Esimerkiksi Ypäjä ja koko Orimattilan kaupunki voitaisiin lämmittää periaatteessa hevosenlannalla. Viitasaari saattaa olla oikeassa siinä, että joillekin olisi ehkä kova paikka, jos meille syntyisi energiaomavaraisia kuntia ja energiaomavaraisia maatiloja ja asuinalueita.
Mutta tässä ratkaisu itse ongelmaa nykylainsäädöntöä noudattan. Ympäristökeskukset voisivat ministeriön ohjeistuksella myöntää luvan ns. rajoitettuun jätteenpolttoon eli kuivikkeen polttoon, jossa on hevosen lantaa ja virtsaa. Edelliseen vedoten voitaisiin sitten myöntää poikkeuslupa jätteenpolttoasetuksen mukaisiin mittauksiin. Vaadittaisiin vain tarkistusmittaus esimerkiksi kerran vuodessa, mikäli ympäristökeskus sitä vaatisi. Jatkuvasti valvottaisiin sensijaan ainostaan polttolämpötilaa. Tiedämme sen, että polttolaitteistojen toimittaja on sitoutunut jätteenpolttoasetuksen mukaisiin päästöarvoihin eli niihin päästäisiin helpolla. Tällä tavalla voisimme Suomessakin edetä hevosenlannan polttoasiassa. Ratkaisu vaatii kuitenkin ministeriön puollon ja ohjeistuksen, mutta sen jälkeen voisimme seurata Ruotsin, Tanskan, Hollannin, Ranskan ja Saksan esimerkkiä.
Kyllä tämä on lähes pelkästään tahtokysymys. Toivotaan, että sitä tahtoa ja järkeä nyt löytyy.
Itse en nyt kuitenkaan usko ihan sitä, että hevosenlanta haastaisi sentään ydinvoimaa, mutta olisi se yksi järkevä askel tahdossamme ja sitoumuksissamme lisätä uusiutuvan energian määrää.
Timo Heinonen (kok)
kansanedustaja
ympäristövaliokunnan jäsen