Vappupuhe 1.5.2009 Hämeenlinnan Vappujuhla torilla Hämeenlinnan kokoomus kansanedustaja Timo Heinonen

Kynästä, perjantaina 01.05.2009

Vappupuhe 1.5.2009
Hämeenlinnan Vappujuhla torilla
Hämeenlinnan kokoomus

kansanedustaja Timo Heinonen

Hyvät Vapun juhlijat. Kevään, ylioppilaiden ja suomalaisen työn juhlijat.

Vanha kansa on tiennyt sanoa, että ”vappu tulee käki kainalossa, pääskynen pivon pohjassa”.
Vappuhan on katolilaisen pyhimyksen Valpurin muistopäivä, ylioppilaiden ja kevään juhlapäivä sekä työläisten kansainvälinen juhla- ja mielenosoituspäivä, joita kaikkia vietetään jälleen tänään toukokuun 1. päivänä.

***

Mielenkiinnolla olemme saaneet seurata viime aikoina politiikan uutisointia.

Uutisoinnissa keskitytään yhä enemmän politiikan henkilöihin ja puolueille halutaan tunnistettavat kasvot. Niinistö, Katainen ja Stubb ovat hyviä esimerkkejä osaavista ja onnistuneista poliitikoista – jotka tunnetaan ja tunnistetaan. Ennen muuta teoista.

Varsinkin kilpakumppanimme Keskusta on ollut vaikeuksissa etsiessään uusia kasvoja puolueen johtoon – kärkeen.

Viime perjantaina puolue ilmoittikin eurovaalikampanjansa kasvoiksi Urho Kekkosen.

Siinä sitä on tuoreet kasvot suomalaiseen päivänpolitiikkaan.

Myös SDP on hakenut uutta voimaa uusimalla puoluejohtoaan. Näyttää kuitenkin siltä, ettei tuloksia ole juurikaan syntynyt. Sisältö on jäänyt tässä työssä toissijaiseksi.

Ehkä kuitenkin keskustan ja SDP:n tilannetta kuvaa enemminkin niiden vaikeus löytää oman ideologiansa oikeutusta tämän päivän Suomessa.

Keskusta tasapainoilee maaseudun ja kaupunkilaistumisen rajamaastossa. Tämä muutoshan tapahtui Suomessa jo lähes 50 vuotta sitten – 60- ja 70-luvun taitteessa.

SDP on sekin joutunut huomaamaan, että maailma, josta puolueen ideologia ponnisti, on kadonnutta aikaa. Vastakkain asettelun aika on ohi vaikka Urpilainen tätä viikolla EU-startissaan herättelikin jälleen henkiin. Valitettavasti.

Kokoomus on sen sijaan pystynyt säilyttämään yhteyden tähän päivään. Puolueemme elää ajassa. Keskeisenä syynä tähän on ollut meidän toimijoiden sitoutuminen ihmisten kuuntelemiseen ja avoimeen kanssakäymiseen. Tämä ei ole kampanja vaan täydellisen uusi toimintatapa.

Kokoomus kuuntelee ja Korva-kiertueemme, Hei me puhutaan ulkopolitiikkaa –keirtue ovat olleet menestystarinoita, joiden avulla olemme kyenneet rakentamaan toimivan keskusteluyhteyden poliittisten päättäjien ja kansalaisten välille. Tämä luottamuksen suhde näkyi myös tällä viikolla julkaistuissa puolueiden kannatusluvuissa.

Olemme edelleen vahvasti maamme suurin puolue. Lähes joka neljäs suomalainen ilmoittaa kokoomuksen nyt omaksi puolueekseen. Vastuunkantamiselle on siis yhä laajemmat hartiajat. Olen kiitollinen tästä. Työ ei nimittäin ole nyt helppoa. Emme voi luvata kuuta taivaalta emmekä edes varmuutta jokaisesta työpaikasta. Mutta teemme kaikkemme, että maamme säilyisi mahdollisimman eheänä läpi tämän ja tulevan.

Arvoisat kuulijat,

Tänään vietetään suomalaisen työn juhlaa.

Viime kuukausien aikana moni on kysynyt – täysin perustellusti, mikä on suomalaisen työn tulevaisuus – onko sitä?

Vastaus on yksiselitteinen.

Suomalainen työ on nyt ja tulevaisuudessa arvokasta ja arvostettua.

Olemme tunnettuja korkeasta osaamisesta, mutta myös uutteruudesta sekä antaumuksesta, jolla suhtaudumme työhömme. Meillä ei ole eikä meillä ole koskaan ollut loppumattomia luonnonvaroja apunamme, mutta meillä on ollut ja meillä on tänäänkin suomalainen vahva tahto – osaaminen ja sisu.

Kerran vuodessa saamme yhdessä juhlistaa tätä hyvinvoinnillemme niin tärkeää asiaa, sillä kaikkihan tietävät, että yhteiskunnan rattaat pidetään pyörimässä vain ja ainoastaan työnteolla.

Meidän ensi sijainen tehtävämme onkin ollut suomalaisen työn turvaaminen.

Kokonaiskuva talouden tilasta on edelleen epävarma. Maailma on kansainvälisen taantuman kourissa, eivätkä rahoitusmarkkinat vieläkään pyöri, kuten pitäisi.

Vientikysynnän heikkenemisen myötä taantuma on ulottunut myös Suomeen. Taloutemme ennustetaan supistuvan viiden prosentin luokkaa tänä vuonna. Jyrkkä laskusuhdanne lisää työttömyyttä ja pienentää verotulokertymää.

Kukaan ei varmuudella tiedä, kuinka pitkä taantumasta tulee.

Valtiovallan toimin suuntaa ei voida kokonaan kääntää, mutta poliittiset päättäjät – me voimme lieventää laskusuhdanteen vaikutuksia.

Hallituksen toimet ovatkin keskittyneet kotimarkkinoiden kysynnän ja luottamuksen ylläpitämiseen, jotta mahdollisimman monta työpaikkaa voidaan säilyttää. Näin pyritään varmistamaan se, ettei kukaan työikäinen ja työkykyinen pääse putoamaan kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle, kuten 1990-luvun lamassa valitettavasti kävi.

***

Hyvä juhlaväki –

Tässä vaikeassa taloustilanteessa meidän ensisijainen tehtävämme on ollut koko ajan suomalaisten työpaikkojen turvaaminen. Tavoitteena se, että pääsisimme pahimman yli mahdollisimman pienin vahingoin. Jokainen menetetty työpaikka ja työttömyys on inhimillinen tragedia. Siitä emme pääse mihinkään. Siksi meidän on tehtävä kaikki mahdollinen – mahdottomankin vaatijoita aina on.

Hyvät kuulijat –

Ehdottoman tärkeää on pitää huolta siitä, että Suomi on tulevaisuudessa myös palkkojen ja verotuksen kannalta entistä kannustavampi maa tehdä työtä ja luoda uraa.

Jo 1993 edellisen laman kourissa Kärkölässä kuultiin sanat jotka kuuluivat näin:

”Niin kauan ei Suomi nouse kun ihminen ei saa tehdä työtä haluamallaan palkalla ja jos kaikissa oloissa työnteko ei ole taloudellisesti edullisin vaihtoehto”.

Tänään 16 vuotta myöhemmin voi vain kysyä miksi tilanne on edelleen hyvin samankaltainen. Onneksi sentään nyt asian eteen on tehty työtä.

Jo silloin todettiin, että ”toistoa siis, mutta jos se auttaisi kun vuoden toistelee”. Meni 16 vuotta ja vieläkin tehtävää riittää – toistamisellekin.

Kannustavuusongelmahan ei suinkaan ole vain varakkaampien, korkeasti verotettavien todellisuutta, vaan ennen kaikkea se osuu juuri pieni- ja keskituloisten kohdalle.

***

Nyt yritysten tilauskirjojen tyhjentyessä on hallitus lähtenyt voimakkaasti tukemaan tulevaa kasvua. Suhdanteen kääntyessä on tärkeää saada Suomen talous nopeasti kasvu-uralle, ensimmäisten joukossa. Siten pystymme parhaiten takaamaan suomalaisten hyvinvoinnin säilymisen myös tuleville sukupolville.

Hyvä juhlaväki,

Myös työssäjaksamiseen on satsattava entistä enemmän, jotta jokainen meistä pystyy ja haluaa tehdä työtä nykyistä pitempään. Työn tekemisen muotoja ja työn mielekkyyttä on entisestään parannettava.

Tiedämme että Suomessa jäädään eläkkeelle esimerkiksi muita Pohjoismaita aiemmin. Miksi me suomalaiset uuvumme työssä ennen muita pohjoismaalaisia?

Vastauksia on monia, ja niistä useimmat liittyvät juuri työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen.

Työelämän kasvaneet vaatimukset, koventunut työtahti ja usein myös heikko työilmapiiri ovat osaltaan lisänneet työuupumusta ja työperäisiä sairauksia. Tarvitsemme kannustamista ja välittämistä, konkreettisia toimia työhyvinvoinnin parantamiseksi ja laajemminkin työelämän kehittämiseksi.

Myös työpaikoilla on kannettava vastuuta siitä, että työn tekemisen määrä ja tavat ovat sellaisella tasolla, että työntekijät jaksavat töitä tehdä ja kokevat sen mielekkääksi eri elämäntilanteista – silloin kun olemme nuoria, kun olemme perheellisiä äitejä ja isiä ja silloin kun lähestymme eläkeikää. Työelämän pitää elää ihmisen elämässä.

Hyvinvoivan henkilöstön merkitys on havaittu esimerkiksi Abloy Oy:ssä. Yksi tärkeistä syistä on yrityksen ikäohjelma.

Ikääntyneemmille työntekijöille, heillä puhutaan ikämestareista – on aivan omaa työhyvinvointia edistävää toimintaa, kuten ikävapaat, eli palkalliset ylimääräiset vapaapäivät yli 58-vuotiaille. Pienempinä konkreettisina toimina huomiota on kiinnitetty ikääntyvien työasentoihin ja fysioterapiaan. Ikääntyvät työntekijät pääsevät osallisiksi myös koko henkilöstölle suunnattuista työhyvinvointia tukevista palveluista, kuten liikunta- ja kulttuuriharrasteista.

Työn sisältö ei ole muuttunut, mutta ikäohjelmalla on vaikutettu niin hyvinvointiin kuin asenteisiinkin. Yrityksessä on oivallettu, että esimerkiksi ikääntyville työntekijöille tarvitaan räätälöityjä, henkilökohtaisia ratkaisuja.

Tässä konkreettisessa esimerkissä näkyy varsin hyvin se asennemuutos, joka olisi nyt löydettävä laajemmassakin mitassa.

Toinen keskeinen työssä jaksamista tukeva tekijä on työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen nykyistä paremmin. Perhearvojen ja lähimmäisistä huolehtimisen on mahduttava työn rinnalle. Vastuun jakaminen perheenjäsenten välillä ja tasa-arvon kehittäminen työelämässä ovat yhtä lailla suuria haasteita tulevaisuudessa.

Hyvä juhlaväki,

Eurovaaleihin ei ole enää kuin reilu kuukauden päivät. Vaalitilanne on alkanut lämmetä ja pian me suomalaiset äänestämme siitä kuka meitä edustaa unionin keskeisissä toimielimissä.

Ennakkoon on ennustettu äänestysprosentin jäävän näissä vaaleissa laimeaksi, mutta toivon suuresti että nämä ennusteet osoitetaan vaali-iltana vääriksi.

Suurin kysymys tietenkin on, miksi eurovaalit eivät kiinnosta: onko syynä unionin toiminta, europarlamentin vaikeasti hahmotettava rooli päätöksenteossa vai koetaanko, ettei yksittäisellä europarlamentaarikolla ole riittävästi vaikutusvaltaa päätöksenteossa.

Kuluneen viidenkymmenen vuoden aikana voimme todeta Euroopan unionin olleen todellinen menestystarina. Se on ollut niin talouskehityksen kuin rauhan prosessi. Meidän on muistettava, että unioni syntyi vain muutama vuosi Marshall-avun päättymisen jälkeen, sodan runteleman Euroopan raunioille. Kehitys onkin ollut melkoista ja viime vuosina olemme nähneet tuon saman kehityksen koskevan myös unionin itäisiä jäsenmaita.

Toki on niin, että unioni on vuosikymmenten saatossa myös muuttanut muotoaan.

Me kokoomuksessa uskomme kuitenkin, että jos saamme Suomesta parhaat mahdolliset toimijat europarlamenttiin asioitamme edistämään, voimme vaikuttaa päätöksentekoon jopa suurempia jäsenmaita enemmän. Tästä esimerkeiksi sopivat Alexander Stubbin ja Piia-Noora Kaupin erinomainen toiminta europarlamentissa, jossa he todella pystyivät ajamaan merkittäviä päätöksiä läpi rautaisen asiantuntijuuden, ahkeruuden ja osaamisen avulla.

Hyvä juhlaväki,

Kokoomuksessa uskotaan, että asioihin voidaan todella vaikuttaa ja että antamalla ihmisille näitä vaikuttamisen mahdollisuuksia syntyy tulevaisuuden uskoa. Sitähän me kaikki tarvitsemme – Toivoa.

Osallistuin vastikään Toivotalkoisiin. Toivotalkoiden ideana on konkreettisesti laittaa jokin asia kuntoon – on se sitten päiväkodin aidan korjaamista tai puiston siivoamista. Näitä talkoita tullaan jatkossakin järjestämään ympäri Suomea, täälläkin.

Nyt kun juhlimme tänään suomalaista työtä niin toivon kovasti, että kun täällä aikanaan järjestetään näitä talkootapahtumia, niin voisitte silloin antaa pienen panoksenne omasta ajastanne ja tulla mukaan yhteisiin töihin.

Arvoisa kevättä juhliva väki

Kesän odotus kulminoituu vuodesta toiseen vapun vieton juhlintaan. Vappua vietetään nykyisin iloisena kevätjuhlana, kevään tulon merkkipäivänä. Työn ja ylioppilaiden juhlapäivän luonteeseen kuuluu kevään juhlistaminen kepein mielin.

Niinpä lopetankin vakaaseen vanhaan Mikael Agricolaan, joka kohotti maljansa vapulle ja toukokuulle jo Rucouskiriassaan vuodelta 1544: ”Coko loondo nyt wircopi… Koko luonto nyt virkoopi, meri, maa ja taivas ihastuupi. Iloitkoon siis vanha ja nuori…”

Toivotan teille kaikille iloista ja yhteistä vappua! Vappua jossa vastakkain asettelun aika on ohi.

Nostakaamme siis malja suomalaiselle työlle ja sen arvostukselle!

Kommentit