Vapaapäivä pitkästä aikaa – Ulkoilua, formuloita ja isän hommia.

Blogi, sunnuntaina 20.09.2015

Tänään oli pitkästä aikaa vapaapäivä. Kaunis sääkin suosi ja päästiin ulkoilemaan ja nauttimaan syyssäästä. Ja totta kai formuloitakin piti katsella Mummolassa. Kunnon isäpäivä siis. Tällaisestä päivästä en tänne blogiini enempää kirjoita vaan totean vain, että nautin ja akut jälleen hyvin ladattuina rakkaimpien parissa.

Viestejä pakolaistilanteesta tulee teiltä monelta ja todella paljon. Ymmärrän hyvin huolen ja olen itsekin yhtä huolissani tästä. Näyttää siltä, että tehostettu valvonta on nyt saanut ainakin osan vaihtamaan suuntaa ja toivotaan, että kaikki maat toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan.

Myös talousnobelisti Joseph Stiglitz komentointi maamme tilanteesta on aiheuttanut keskustelua. Stiglitz totesi neuvonaan pääministeri Juha Sipilälle, että ”Älkää olko niin pakkomielteisiä valtion velasta. Miettikää ennemmin, miten BKT:n saa kasvuun, se lisää samalla valtion velkakestävyyttä.”  Ja toisena neuvona hän antoi sen, että ”velan ottaminen, jotta voi investoida ihmisiin, infrastruktuuriin ja teknologiaan, on hyvä sijoitus. Tehän saatte edelleen lainaa edullisella korolla” ja kolmantena, että  ”talouden rakenne Suomessa on muutettava. Se mitä toimi ennen, ei toimi enää. Teidän on löydettävä uusia elinkeinoja, toimialoja ja uutta tekemistä.”

On varmasti tietyllä tavalla totta tämä mitä nobelisti totesi, mutta olen kyllä pääministerimme kanssa enemmän yhtämieltä tilanteemme vakavuudesta. Sipilä totesi vastauksessaan, että maamme velkaantumisen vauhti ei ole kaukana siitä tilanteesta missä Euroopan komissio puuttuu tilanteeseen ja tulee kertomaan ”mitä Suomen on tehtävä talouden kuntoon saamiseksi”. Pääministerin haastattelutunnilla Sipilä kuvasi tilannettamme toteamalla, että ”olemme velkaantuneet seitsemän vuotta melkein miljoona euroa tunnissa. Tämä on Euroopan kovinta kyytiä. Velkaannumme jo enemmän kuin Kreikka tällä hetkellä.” Kyllä tämän pitäisi nyt meilläkin herättää kaikki tähän vakavaan tilanteeseen.

Siksi me tarvitsemme nyt monenlaisia erilaisia toimia maamme tilanteen korjaamiseksi. Ei siis niin, että pelkät säästöt tätä ratkaisisivat, mutta emme myöskään pelkillä rakennemuutoksilla ja solidaarisuusveroillakaan tästä selviä. Tarvitsemme siis paketin maamme kilpailukyvyn ja työn yksikkökustannuksien laskemiseksi, mutta tarvitsemme myös säästöjä, kärkihankepanostuksia (elvyttäviä) ja rakenneuudistuksia. Ja jos yksi näistä jää toteutumatta tai vajavaiseksi niin se tarkoittaa suurempaa tarvetta muissa toimenpiteissä.

Tätä teemme siis myös huomenna alkavalla viikolla. Mutta maanantaina kuitenkin pääpaino kotikunnan Lopen asioiden parissa. Täälläkin talous alkaa olla hilkulla ja näyttää vaikealta pitää kiinni palvelulupauksesta. Näyttää siltä, että ensi vuodeksi joudumme nostamaan veroja ja samaan aikaan karsimaan palveluita. Ja tämä tie ei tule todellakaan loppumaan tähän syksyyn. Valitettavasti. Niin ja huomenna aamusta myös syksyn seuraava yritysvierailu ja tällä kertaa Hämeenlinnaan.

 

Kommentit