Jätin eilen maamme hallitukselle vastattavaksi esityksen, jossa vaadin vapautumassa olevien vankien vaarallisuusarviointien edelleen laajentamista. Aikanaan nostin esille huolen siitä, että vaarallisuus arviointeja tehtiin hyvinkin satunnaisesti. Sen jälkeen toimintatapoja uudistettiin ja nykyisin vaarallisuusarvioinnit tehdään elinkautisesta vapautuville tai heille jotka ovat istuneet koko vankeustuomionsa.
Nyt kuitenkin on paljastunut, että ei tämäkään enää riitä. Alalla toimijat ovat kertoneet minullekin huolensa siitä, että edelleen vankiloista vapautuu sellaisia rikollisia joilla on suuri riski uusia rikoksensa tai tehdä jopa vielä jotain aiempaa pahempaakin. Tällaisille vangeille tulee tehdä jatkossa vaarallisuusarvioinnit ennen vapautumista.
Hyvä tai huono esimerkki on Oulun pitseriasurmien tekijä. Oulun ampuja oli surmannut aiemmin ja saanut 11 vuoden henkirikostuomion. Tästä hän joutui istumaan vankilassa lopulta vain kolmasosan – kyllä aivan oikein vain kolmasosan. Ja sitten vapauduttuaan hän surmasi jälleen.
On aihetta kysyä olisiko laajalla vaarallisuusarviolla ollut vaikutusta tämänkin rikoksentekijän vapautumiseen ja sen kautta tähän nyt tapahtuneeseen rikokseen? Tämä pohdinta ei nyt uhreja tuo taikaisin, mutta on aiheellinen tulevaisuuden kannalta.
Asiantuntijoiden mukaan vaarallisuusarvioinneilla voitaisiin ennalta ehkäistä uusien rikosten riskiä tehokkaasti myös muiden väkivaltarikoksista tuomittujen kohdalla. Itse olen sitä mieltä, että nyt olisi aiheellista edelleen laajentaa vaarallisuusarvioinnin tekoa koskemaan myös muista väkivaltarikoksista tuomitut vangit vaikka tuomio ei siis olisikaan ollut elinkautinen.
Samaan aikaan on minusta syytä miettiä myös toimenpiteitä vapautuvien vankien tuen ja kontrollin lisäämiseksi. Ja sitäkin, onko yleisen oikeustajun mukaista, että väkivaltarikoksista tuomittu ensikertalainen pääsee yleisesti ehdonalaiseen tuomion puolivälissä ja alle 21-vuotias ensikertalainen joutuu suorittamaan vankilassa tuomiostaan vain kolmasosan.
Jätin tästä nyt esityksen hallitukselle ja katsotaan mitä tuleman pitää. Samaan aikaan toinen esitykseni sai jo vastauksen hallitukselta. Kyselin vakavien rikosten kriminalisoinnin perään. Asia ei kun näyttänyt etenevän mihinkään. Nyt sain oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilta vastauksen, että asia etenee ja esitys on tarkoitus saada eduskuntaan jo tänä vuonna. Vai voiko enää sanoa, että jo, kun asian esille nostamisesta on kulunut jo viitisen vuotta. Mutta joskus pieni tuuppaaminen auttaa ja asiat etenevät sitten.
Kyse siis asiasta, josta eduskunnassa tehtiin yli 4 vuotta sitten marraskuussa 2007 kansanedustaja Juha Hakolan johdolla lakialoite (LA 124/2007 vp ), joka koski törkeän ryöstön valmistelua. Tuolloin aloitteen allekirjoitti 107 kansanedustajaa. Lakialoitteen jättämisen jälkeen keskusteluun nousi, että lakia tulisi muuttaa kuitenkin jopa niin, että rangaistavaa olisi törkeän ryöstön valmistelun lisäksi myös muiden törkeiden rikosten valmistelu.
Asia oli noussut esille vuonna 2007 Liedon arvokuljetusryöstön yhteydessä. Tuolloin poliisi ei voinut pysäyttää rikoksen valmistelua tai jopa harjoittelua, ennen kuin epäillyt hankkivat lopullisen aseistuksen ja yrittivät itse iskua. Ei silloin eikä nykyisinkään rikosten valmistelu ole rangaistava teko Suomessa.
Lain valmistelu ei ole kuitenkaan edennyt. Ja uusia esimerkkejä rikoksen valmistelusta on sen sijaan tämänkin jälkeen tullut paljon. Vuonna 2010 Ilta-Sanomat uutisoi pankkiautomaattiryöstöjen yhteydessä, että ”pankkiautomaatin räjäyttämistä tai muita vakavia rikoksia suunnittelevat saavat valmistella rikollisia toimiaan ilman pelkoa virkavallan puuttumisesta vielä ainakin vuoden päivät”.
Jo tuolloin oli kulunut siis yli kaksi vuotta siitä, kun kansanedustaja Juha Hakolan johdolla yli 100 kansanedustajaa vaati lakialoitteessaan asian korjaamista. Tällöin ministeri totesi, että lakialoite ”on jäänyt kiireisempien lakihankkeiden jalkoihin oikeusministeriössä”.
Edellisen hallituksen aikana asiaa ei siis haluttu viedä vihreiden oikeusministerin Tuija Braxin johdolla eteenpäin.
Nyt maassamme on uusi hallitus, ja asia on edelleen hoitamatta. Asia nousi esille muutama päivä sitten, kun tietoon tuli tapaus, jossa suunniteltiin suomalaisen pankinjohtajan pojan sieppaamista. Suomessa epäiltyjä ei voitu ottaa kiinni, koska sieppauksen valmistelu ei ole rikos. Virossa asiaan voitiin puuttua, kun syyttäjä katsoi valmisteluasteen ylittyneen, ja rikolliset vangittiin.
Suomen tilannetta kansanedustaja Juha Hakola kuvasi vuonna 2010 näin: ”Kaksi miestä istuu autossa Tillanderin edessä pipot päässä ja haulikot kädessä. Ainoa asia, mistä heitä voidaan syyttää, on ampuma-aserikos, ja siitäkin selviää sakoilla.”
Mutta nyt siis esitykseni jälkeen asia on etenemässä. Hyvä niin.
…
Torstai on toivoa täynnä. Vai miten se sanonta menee. Tänään aikainen herätys ja nyt jo seiskan jälkeen koneella. Työpäivä eduskunnassakin jo odottaa.
…
Tänään valiokuntien ja kuulemisten jälkeen sain vieraita Keuruulta. Mukana parinkymmenen hengen joukko tuli vieraakseni ja kun porukka oli Keski-Suomesta niin kutsuin mukaan isännöimään väkeä myös kollegani Sinuhe Wallinheimon. Talo oli aivan tupaten täynnä tänäänkin ja kun en ammattiopasta saanut niin sitten piti hoitaa koko homma itse. Hyvin se kuulemma meni ja vielä keskustelun jälkeen kiersin sitten ryhmän matkassa olleen brasilialaisen vaihto-oppilaan kanssa taloa kahdestaan hieman laajemminkin. Oli yllättänyt miten avoimesti hän pääsi kanssani kahden talossa kulkemaan ja näkemään ja oli myös kiinnostunut talomme toimintatavoista ja mm. valiokuntien työskentelystä. Ja kyllä oma aika meni jutellessamme myös historiasta ja mm. siitä miten aikanaan Suomessa ensimmäisenä naiset pääsivät mukaan parlamenttiin.
Keuruulaisten lisäksi tänään kaksi tapaamista toinen lounaalla ja toinen iltapäivällä kahvilassa. Hieman siis tulevia tapahtumia ja tilaisuuksia suunnittelimme. Kaiken tämän perään vielä ryhmäkokous mm. Kreikan asioiden parissa ja sitten kyselytunti. Yritys tänäänkin oli kova päästä ääneen mm. dieselin hintakeskustelussa ja myös opiskelijoiden työntekokeskustelussa. Mutta tuttuun tapaan ei puheenvuoroa irronnut. On se kumma. No itse olisin vaatinut valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselta nyt tiukkoja otteita EU:ssa energiadirektiivin kanssa. Ei voi olla niin, että EU-määrää dieselin hintamme lähes kahteen euroon tulevaisuudessa. Kyllä tällaiset päätökset pitää pitää omissa käsissämme ja kun olemme jo vahvasti ensimmäisten joukoissa uudistaneet koko autoilun verotuksemme ympäristöperusteiseksi. Jos nyt vaikka alkuun saataisiin Puolat, Kreikat ja muut tällekin viivalle.
Opiskelijakeskustelussa ihmetystä aiheutti opetusministeri Jukka Gustafssonin vähättelevät puheet opiskelijoiden töistä. Itse en koe niin, että jotkut työt olisivat opiskelijoille aivan turhia. Ei sellaisia hanttihommia edes oli vaan kyllä kaikki työ on tavalla tai toisella tulevaisuuttakin ajatellen aina hyödyllisiä. Itse olisin mieluumminkin kysellyt ministeri Gustafssonilta sitä, että miksi opiskelijoita edelleen rangaistaan työnteosta? Eikö työntekoon pitäisi mieluumminkin kannustaa kaikkia? Minusta pitäisi ja siksi opintotuen ns. vapaantulonrajoista kannattaisi nyt luopua. Se ei veisi yhtään enempää rahaa vaan nimenomaan toisi lisää rahaa kun opiskelijat voisivat opintojen rinnalla ja viikonloppuisin tehdä työtä ja hankkia työkokemusta. Nyt työtä ei tehdä kun se tietää sitä, että Kela perii pian ne pienetkin opintotuet takaisin. Tai sitten työtä tehdään pimeästi. Eikö tässä kannattaisi ottaa järki käteen?
Nyt jo kuitenkin kotona. Kello 19.53 ja ajattelin illan vain nyt olla. Huomenna työpäivä Helsingissä ja sitten viikonlopuksi Mikkeliin töihin SM-ralliin ja sunnuntaina vielä selostamaan rallisprintiä Lopen Joentaakse. Motorsportviikonloppu.