Rion Olympialaisten menestys jätti maassamme toivomisen varaa. Muutamia hyviä yllätyksiä ja itsensä ylityksiä, mutta enemmän alisuoriutumista ja mitalihaaveiden kariutumisia. Olympialaisten jälkeen virisikin hetkeksi julkinenkin keskustelu menestymisestämme tai oikeastaan menestymättömyydestämme. Kukaan ei ollut valmis ottamaan vastuuta tuloksesta ja jokainen jota sormi oli osoittamassa löysi paremman kohteen jonne sormen käänsi. Keskustelu lopahtikin nopeasti ja näytti siltä, että pettyneitä oltiin mutta mitään ei olla valmiita muuttamaan ja näin jatketaan eteenpäin.
Me Valtion Liikuntaneuvostossa emme tähän olleet valmiita tyytymään. Meidän lakisääteisenä tehtävänä on nimittäin arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella. Tekemättömyys olisi pöydällä jälleen seuraavien arvokisojen jälkeen ja monet muutoksia ja ratkaisuja tehneet maat menisivät heittämällä ohi. Niin kuin menivät Brasiliassakin.
Halusimme siis tehdä tai teetättää ulkopuolisen selvityksen huippu-urheilumme tilasta. Selvitystyötä tekemään valittiin Arvo-liiton toimitusjohtaja Kimmo J Lipponen jonka tehtäväksi tuli arvioida suomalaisen huippu-urheilun kokonaistilaa. Lipposen raportti julkistettiin 12.1.2017 ja tulos kertoi, että huippu-urheilujärjestelmä ei nykymuodossaan edesauta menestymistä parhaalla mahdollisella tavalla ja keskeiset puutteet strategisessa johtamisessa.
Arviointi painottui huippu-urheilun strategisen kokonaiskuvan, ohjauksen, resursoinnin kysymyksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Suomen Olympiakomitea ovat näissä avaintoimijoita. Lisäksi selvitettiin 2010-luvulla käynnissä olleen huippu-urheilun muutostyön tuloksellisuutta ja vaikutuksia. Arviointi on kokonaisesitys huippu-urheilua koskevista kehittämistarpeista ja vahvuuksista kansallisella tasolla.
Huippu-urheilun johtamisjärjestelmän tehtävänä on parantaa urheilijoiden menestymisen edellytyksiä ja voittamisen todennäköisyyttä. Lipposen selvityksen mukaan nykymuodossaan järjestelmä ei kuitenkaan edesauta kaikilta osin tavoitteen saavuttamista. Huippu-urheilun strategiselle johtamiselle ei tällä hetkellä ole yhtenäistä viitekehystä, käsitteistöä ja tavoitteita. Myös riskienhallinta koko liikunnan toimialan johtamisessa on toistaiseksi satunnaista.
Arviointi osoittaa, että huippu-urheilun ylimmän tason toimijat eivät ole yhdessä kyenneet löytämään selkeitä ylätason tavoitteita, jotka ohjaisivat vaikuttavasti pirstaleista urheilutoimijoiden kenttää. Tästä syystä keskeisten huippu-urheilutoimijoiden yhteistyö ei johda toimenpiteiden ja resursoinnin yhdensuuntaisuuteen.
Toimijoiden rooleja on pyritty selkeyttämään huippu-urheilun muutosprosessin myötä, mutta työ on edelleen kesken. Huippu-urheiluyksikön ja verkoston tavoitteet ovat täsmentyneet huippu-urheiluyksikön ja -verkoston työskentelyn aikana. Kolme strategista tavoitetta; kansainvälinen menestys, korkeatasoinen osaaminen ja arvostettu urheilu, ovat yleisesti hyväksyttyjä, kuten myös tarve toimintatapojen muutokseen. Huippuvaiheen valmennustoiminta suurimmissa lajiliitoissa ja akatemiatoiminnan organisointi on hoidettu tavoitteellisesti ja ammattimaisesti. Kaikille lajeille yhteiset toimintamallit ja osaamisen jakaminen ovat kuitenkin vielä pirstaleisia ja työn alla.
Raporttinsa julkistamistilaisuudessa Kimmo Lipponen totesikin, että meillä ”toimitaan monella tapaa tehottomasti järjestöjohtoisen ja valtiojohtoisen mallin välimaastossa. On kriittisen tärkeää määritellä pikaisesti, kuka johtaa suomalaisen huippu-urheilun kokonaisuutta, millä strategialla ja työnjaolla se tapahtuu ja mistä resurssit tulevat. Strategiaa on tehtävä kirkkaammaksi ja siitä johdettuja käytännön tavoitteita on yksinkertaistettava. Tavoitteiden täytyy olla kaikille selkeitä, mitattavia ja aikaan sidottuja, jotta tarvittava ohjausvaikutus on mahdollinen”.
Huippu-urheilu tarvitsee tutkimustietoon pohjautuvan selvityksen, jossa huippu-urheilun yhteiskunnalliset perusteet ja vaikutukset systemaattisesti avataan. Huippu-urheilutietoa tuottavien tahojen yhteistoiminta tulee varmistaa jatkossa johdetulla prosessilla. Nykyinen tapa tuottaa, välittää ja hyödyntää huippu-urheilua koskevaa tietoa ei mahdollista sitä, että tieto olisi läsnä toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä. Huippu-urheilun resursoinnin nykykokonaisuus, toimintalogiikka ja uudet mahdollisuudet on selvitettävä huolellisesti. Urheilijoiden taloudellisen toimeentulon tukeminen vaatii joka tapauksessa pikaisesti lisätoimia. Erityisesti yksityisen sektorin rahoitusta tarvitaan kipeästi lisää. Uudet rahoitusmallit, kuten vaikuttavuusinvestoiminen ja joukkorahoitus, ovat selvittämisen arvoisia.
Urheilujohtamiseen liittyvää osaamista tulee arvioinnin mukaan kehittää määrätietoisesti, jotta se vastaisi nykymaailman osaamistarpeisiin. Eettinen ja vastuullinen johtaminen on kaiken kestävän toiminnan edellytys. Toiminnan läpinäkyvyys ja eri toimijoiden osallisuus tulee varmistaa aktiivisella viestinnällä ja jatkuvalla vuoropuhelulla eri osapuolten kanssa.
Huippu-urheilun arviointi raporttiin kannattaa jokaisen sporttia seuraavaan ja sen parissa toimivan tutustua huolellisesti. Suurin virhe olisi nyt ampua selvitystyö alas ja jatkaa nykymallilla tekemättä mitään. Raportti löytyy kokonaisuudessaan meidän sivuilta: http://liikuntaneuvosto.fi/files/446/Huippu-urheilun_arviointi_netti.pdf.
…
Nyt kello 7.30 ja aika lähteä kohti Länsi-Loppea. Tänään peurajahtipäivä ja yön pieni lumisade sopi hyvin tähän väliin. Kiva ulkoilupäivä luvassa ja katsotaan mitä Tapio antaa.
…
Passimies paikalla 🙂
Kello 16.03 ja Häme Jahdin päivä takana. Metsä antoi meille tänään kolme peuraa ja kuulin, että myös yksi ilveskin oli tänään Lopella ammuttu ja Rengon susijahtikin oli tuottanut tulosta.
Meillä siis mukava peurajahti tänään täällä kotinurkissa ja täytyy kyllä todeta, että hyvät on jahtimaat ja hyvin on riistaakin. Ja erinomaisen taitavia ja hyviä metsästäjiä. Ja kun viime vuonna yksin Lopella oli 130 hirvieläin kolaria niin täytyy myös kiitokseksi hattua nostaa näille jotka kantoja kurissa pitävät.
Hämeen Liiton järjestämä jahtipäivä toi tällä kertaa paljon myös vieraita Lopen metsiin ja hyvää mainosta kotikuntammekin sain. Kolmannen kerran järjestetty Häme jahti onnistui mitä parhaiten niin annin kuin järjestelyjen ja säänkin suhteen.