Näin totesi Panu Kaila tuoreimmalla Talotohtori-palstallaan huolestuneelle rakentajalle. Uutta taloa rakennuttava kysyjä oli huolissaan nykynormien vaatimuksista ja siitä, että taloon tulee niiden mukaan joka puolelle muosia sekä koneellinen tulo- ja poistoilma. Vain pintamateriaalien hengittävyyteen kysyjä kertoi enää itse voivansa vaikuttaa.
Paraikaa eduskunnassa on vielä käsittelyssä lainsäädäntömuutokset joiden kaunis tavoite on ns. ”Lähes nollaenergiarakentaminen” (nZEB). Pari viikkoa sitten hallitus antoi asiasta esityksensä eduskunnalle. Esitys maankäyttö- ja rakennuslain muutokseksi koskee uusilta rakennuksilta vaadittavaa energiatehokkuutta ja tavoitteena on vähentää rakennusten energian käyttöä ja lisätä uusiutuvan energian osuutta rakennuksen käyttämässä energiassa. Uusi rakennus on esityksen mukaan rakennettava lähes nollaenergiarakennukseksi, kun rakennus- tai toimenpidelupahakemus tulee vireille 1.1.2018 tai sen jälkeen. Lähes nollaenergiarakennus tarkoittaa siis rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus ja jonka tarvitsema erittäin vähäinen energia tulee laajalti uusiutuvista lähteistä. Tarkemmat nollaenergiarakentamisen tekniset vaatimukset annetaan kolmella asetuksella, jotka ovat lausunnolla 7.11.2016 saakka.
Uudistuksesta vastuussa oleva ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) totesi tiedotteessa, että ”Meillä on selvä tarve parantaa rakennusten energiatehokkuutta, ja tämä lakiesitys kannustaa toimimaan sen eteen. Ihmisten hyvinvointi ja terveys ovat kuitenkin ykkössijalla, ja olemme lakivalmistelussa pitäneet koko ajan sisäilma- ja kosteuskysymykset esillä. Erikseen annettavilla asetuksilla varmistamme, että raamit onnistuneelle rakentamiselle ovat kunnossa”.
Kritiikki kuitenkin esitystä ja erityisesti sen tavoitteita kohtaan on kasvanut koko ajan. Mielenkiintoista on se, että jopa valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat olleet kriittisiä lähes nollaenergiarakentamista koskeville määräyksille. Huolen laajuutta kuvaa myös se, että Ympäristöministeriön lausuntopyyntöön vastasi 75 eri tahoa vaikka lausuntoa lähes nollaenergiarakentamisen määräyksistä pyydettiin vain 55 taholta.
Rakennuslehdessä todettiinkin kuvaavasti, että ”Lähes nollaenergiarakentaminen Suomen olosuhteissa vaatii paksuja eristekerroksia kompensoimaan lämmityksen ”lähes” lopettamisen. Professori Vinhan mukaan rakennepaksuuksien kasvaessa mahdolliset rakennusvirheet kertaantuvat, sillä paksut rakenteet eivät kastuessaan kuivu vaan kosteus jää muhimaan rakenteisiin” ja ”rakennusten energiansäästömääräyksillä ei haeta kannattavia investointeja, koska silloin ne syntyisivät ilman pakkoakin, vaan ilmastopäästöjen vähentämistä eli ilmastonmuutoksen torjuntaa.”
Talotohtori Kaila kirjoitti lehdessä, että ”valitettavasti sairaiden talojen rakentamiselle ei näy loppua”. Kaila jatkaa että rakennuttajan pitäisikin nyt jo vaatia paperi, missä talonrakentaja tai luvan ja määräykset antava rakennuslautakunta sitoutuu korvaamaan tulevat homekorjaukset ja asukkaiden sairastumiset. Kova vaatimus ja kuvaa hyvin tilanteen vakavuutta.
Kaila lainaa kirjoituksessaan professori Matti Ollilaa joka on yksi maamme kokeneimmista insinööreistä. Ollila kirjoitti vuonna 2014 Rakennuslehdessä, että ”ylimitoitettu lämpöeristys, pullotiiveys ja koneellinen ilmastointi saattavat olla riski sekä rakennukselle että asukkaiden terveydelle. Kastepisteen jääminen ylipaksun lämpöeristeen sisään merkitsee kosteuden vähittäistä kulkeutumista ennalta arvaamattomasti. Ilmiö on hidas, mutta hyvin todennäköinen.” ”Koneellinen ilmanvaihto on tarpeeton ja jopa haitallinen kouluissa ja asunnoissa… Vaatimus sisäilman vaihtamisesta kahden tunnin välein on osoitus laitevalmistajia suosivasta normituksesta, jolle ei ole teknistä perustelua.”
Talotohtori vetikin asian kuvaavasti yhteen, että nykyisin talojen suunnittelijat ja teollisuus antavat mielellään ymmärtää, että normit vaatisivat aina koneellisen ilmanvaihdon ja muoviset höyrynsulut. Ollila mainitsee Tampereen Steiner-koulun, joka on tehty luonnollisella ilmastoinnilla. Suomen Kulttuurirahaston k3-taloissa on viisi talotyyppiä, joissa on hengittävät rakenteet ja painovoimainen ilmanvaihto. Vapaasti käytettävät rakennuspiirustukset hyväksyttyine laskelmineen löytyvät netistä, kirjoittaa Panu Kaila. Sisäilmaongelmien taustalla onkin usein ilmanvaihdon viat, huoltamattomuus tai väärinkäytökset. Vanhanajan koulutkin toimivat paremmin. Kolme varttia opetusta ja vartti ikkunat auki tuuletusta. Ei kaikkea tarvitse keksiä uudestaan.
Olen Kailan kanssa samaa mieltä, että monesti mennäänkin aina ns. helpoimman mukaan. Kaila kirjoittaa, että edelleen on ”rakennuslautakuntia ja rakennustarkastajia, joiden ammattitaito ei riitä painovoimaisten laskelmien ymmärtämiseen ja siloin helpointa on vaatia sokeasti laitevalmistajien papereita”.
Vuoden 2021 alusta tulee voimaan EU-direktiivi, joka edellyttää kaikkien uusien rakennusten olevan lähes nollaenergiataloja . Tämä aiheuttaa suuren muutoksen rakennusteollisuudessa. Minusta nyt kuitenkin meilläkin on syytä ottaa aikalisä ja edetä asian kanssa vasta 2021 alkaen. Tarvitsemme lisää tutkimustietoa ja lisää myös koulutusta ja tiedotusta. Toivottavasti eduskunnassa ympäristövaliokunnassa missä laki on nyt käsittelyssä asiaan paneudutaan huolella ja otetaan se tarvittava lisäaika. Emme nimittäin tarvitse enää yhtään uutta homekoulua tai sairaalaan. Emmekä taloa missä kärsitään huonosta sisäilmasta.
…
Kello 21.01 ja kiitos runsaasta palautteesta liittyen tähän talojen sairastamiseen. On totta, että liian moni on menettänyt terveytensä varsin uusienkin talojen sisäilman takia. Ja aivan anteeksiantamatonta se on ainakin silloin kun syynä on välinpitämättömyys tai säästöt esimerkiksi energiassa ilmanvaihdon sammuttamisen kautta jne. Ja ei osaamattomuuskaan – ei rakentamisessa, käytössä, tai ylläpidossa ja huollossakaan – ole hyväksyttävä syy tuhota toisten terveyttä. Jokaiseen ongelmaan tulee tarttua heti ja järjestää korvaavia tiloja ja laittaa paikat ja käyttö kuntoon.
Hautausmaalla hiljaista ja kaunista.
Tänään illalla kävimme vielä pienellä lenkillä hautausmaalla. Kynttilät läheisten ja rakkaiden haudoille ja ajatuksia myös heille jotka ovat lähimmäisensä juuri menettäneet. Tänäänkin aamun lehdestä yhden surullisen uutisen sain lukea. Kiitollinen hänellekin opiskeluajoiltani. Ja yhden kynttilän sytytimme Aleppon ja muiden maailman sotien uhreille. Tilanne on huolestuttava ja maailma tuntuu olevan mm. Venäjän edessä voimaton. Surullista.
Huomenna aamusta yhden rajariidan ongelmia katsomaan. Kaikkea sitä tässä työssä kohtaa. Ja sitten Hyvinkäälle ja Riihimäelle. Piti olla lomaviikko, mutta taisi tulla vain yksi lomapäivä.