Romania wrestles with bear problem
Romania painii karhuongelman kanssa
Näin otsikoi Politico juttunsa 6.9.2023 Romania kasvaneesta suurpeto-ongelmasta.
Uutisessa kerrottiin, että Romanian ympäristöministeriön tietojen mukaan vuosina 2016–2021 ihmisiin kohdistui 154 karhuhyökkäystä, jotka johtivat 158 loukkaantumiseen ja 14 kuolemaan.
Petotilanteen arveltiin nousevan maassa myös vaalien asialistalle ja pelättiin myös sitä, että karhukannan liiallisen kasvun yksi vaarallisimmista seurauksista tapahtuisi, kun ihmiset ottaisivat asiat omiin käsiinsä.
Helmikuussa 1. päivänä tänä vuonna samainen Politico kertoi miten Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin hevonen joutui suden tappamaksi. Samainen susi oli tehnyt useita hyökkäyksiä kotieläinten kimppuun. Aiemmin suden ampumislupa oli peruttu eläinoikeusaktivistien valituksen jälkeen. Nyt Hannoverin hallinto-oikeus kumosi osittain väliaikaisen päätöksensä ja näin GW950m-urossuden sai jälleen metsästää – tai tappaa. EU komission puheenjohtajan hevosen tappanut susi laitettiin siis tappolistalle, mutta lupa kesti jälleen vain tunteja, kunnes uusi valitus esti sen.
Nyt syyskuussa (4.9.2023 Politico) kertoi, että ”Von der Leyen julistaa sodan sudelle”. Kun susi tappoi hänen rakkaan poninsa viime vuonna Saksassa, Euroopan komission puheenjohtaja vaati susien tiukkojen suojelusääntöjen uudelleenarviointia koko mantereella.
Nyt Bryssel on siirtymässä ”uuteen vaiheeseen” työssään torjuakseen susien paluuta ja pyytää ”paikallisilta yhteisöiltä, tutkijoilta ja kaikilta kiinnostuneilta osapuolilta” tietoja eläimen vaikutuksista, von der Leyen ilmoitti syyskuun alussa.
Komissio käyttää tietoja päättääkseen, ehdottaako se suden suojelun aseman muuttamista EU:ssa ”tarvittaessa” ja ”päivittääkseen oikeudellisen kehyksen ja ottaakseen käyttöön tarvittaessa lisää joustavuutta”.
Von der Leyen kehotti myös ”paikallisia ja kansallisia viranomaisia ryhtymään toimiin tarvittaessa”, varoittaen, että ”susilaumojen keskittymisestä joillakin Euroopan alueilla on tullut todellinen vaara karjalle ja mahdollisesti myös ihmisille”.
Tällä viikolla Yleisradio kertoi meiltä Hämeestä Tammelasta miten viikonloppuna ”sudet hiipivät laitumelle keskellä kylää ja tappoivat yli kymmenen lammasta”.
Yle kertoi, että ”Laitumelta ja sen lähistöltä on toistaiseksi löytynyt 12 tapettua lammasta, joista kolmea on syöty. Tilanpitäjät ovat lisäksi lopettaneet 18 susien haavoittamaa lammasta. Noin kymmenen lammasta on yhä hukassa.”
Ainoa mikä tässä jutussa hymyilytti oli toimittaja Lauri Raitavuoren viimeinen lause. Muuten yksin järkyttävä tapahtumasarja ja saanee pian jatkoa jossain lähialueilla.
Uutisessa kerrottiin susien tappaneen lampaita kesän ja syksyn aikana myös Kauhavalla, Salossa, Tohmajärvellä sekä Kurikassa.
Valtioneuvoston julkaisi syyskuussa tiedotteen, jonka mukaan suden kannanhoidollinen metsästys on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2024.
Saaga sai jatkoa, kun Korkein hallinto-oikeus antoi 30.10. ratkaisunsa viime vuonna valitetuista karhun kannanhoidollisista poikkeusluvista. KHO katsoi ratkaisussaan, että luvat oli myönnetty lainvastaisesti. Oikeuden mukaan metsästyslain ja EU:n luontodirektiivin perusteet poikkeuslupien myöntämiseen eivät siis täyttyneet. KHO on tehnyt vastaavan päätöksen ilveksen poikkeusluvan osalta huhtikuussa 2022 todeten myönnetyn luvan laittomaksi. Näyttää siis selvältä, että maassamme ei metsästetä jatkossa yhtään sutta eikä karhuakaan.
Mitä tästä sitten seuraa? En uskalla edes kirjoittaa.
Romaniassa karhut ovat tulleet päälle. Aihe on noussut siellä jo vaalienkin aiheeksi ja olen varma, että ensi kevään EU-vaaleissa meilläkin nähdään useampikin ehdokas liikkeellä tällä teemalla. Ehkä eilen jo näimme yhden kampanjan alun. Ja hyvä niin, jos edes tätä kautta saataisiin tilanne hallintaan.
Romanian Unkarilaisten demokraattisen liiton puolueen johtaja Tánczos Barna onkin jo esittänyt lisäkiintiöitä karhunmetsästykselle ihmisille aiheutuvien riskien vähentämiseksi. Hän aikoo antaa asiaa koskevan uuden lain syksyllä. Barna totesi Politicolle, että ”Ei ole muuta toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa kuin ennaltaehkäisy- ja interventiokiintiöiden myöntäminen ruskeakarhuille populaation (Romaniassa on noin 7 000–8 000 ruskeakarhua) suojelun ja samalla lajin suojelun varmistamiseksi”. Vaalitemppu tai mitä, mutta 14 ihmisen kuolema karhujen hyökkäyksissä on otettava vakavasti.
Romanian vuosina 2016–2021 ihmisiin kohdistui 154 karhuhyökkäystä, jotka johtivat 158 loukkaantumiseen ja 14 kuolemaan.
Romanissa myös turistien kohtaamiset karhujen kanssa lisääntyvät kesäkuukausina, koska karhut tulevat lähemmäksi asutusta etsimään ruokaa .
Vaikka EU:n lainsäädännön mukaan karhu on suojeltu laji, mikä tarkoittaa, että niiden tappaminen on kiellettyä, niin Romania sallii kuitenkin edelleen ennalta määrätyn metsästyskiintiön kannan pitämiseksi hallinnassa. Mielenkiintoista. Elämme kuitenkin samassa EU:ssa.
Politicon uutisesssa Brasovin Transilvania-yliopiston villieläinten hoidon professori Ovidiu Ionescu sanoi myös, että Romanian hallituksen nykyinen strategia epäonnistuu. Hän toisti uutisessa Barnaa ja sanoi, että kansalaisjärjestöjen painostukset ja ”tunteet” johtivat nykyiseen väitettyyn kantojen ylikasvuun, mikä lisää konflikteja ihmisten kanssa. Ionescun mukaan yksi ylisuuren karhukannan vaarallisimmista seurauksista tapahtuu, kun ihmiset yrittävät ottaa asiat omiin käsiinsä.
”Ei sillä ole väliä, ovatko ne hyttysiä, karhuja vai kaneja. Se mikä on liikaa, on liikaa, Ionescu sanoi. ”Meidän on toimittava niin, että pysymme tasapainossa.”
Vaikka ollaan eri puolilta Eurooppaa
Ja vaikka eri polkuja kuljetaankin niin muistetaan
Me samaa taivasta katsotaan
Näin lauloi Euroviisujen karsinnassa Portion Boys. Tuntuu kuitenkin siltä, että eri puolilla Eurooppaa samaa lakikirjaa eri tavalla katsotaan. Romaniassa siis metsästetään karhuja – toki paikallisten mielestä liian vähän ja myös saman taivaan alla Ruotsissa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on mahdollista EU-komission hyväksymänä.
Viime keväänä eduskunta teki metsästyslakiin muutoksen pykälään 41a kirjoittaen siihen, että ”kannanhoidollinen metsästys on Suomessa sosiaalisista syistä välttämätöntä. Nuo nyt saadut KHO:n päätös siis koskevat aikaa ennen tätä tarkennusta. Yhtään lupaa ei siis ole vielä haettu ja myönnetty uuden metsästyslain ollessa voimassa. Oikeus ei siis ole arvioinut uudenlain perusteella vielä mitään.
Olen sitä mieltä, että susien ja myös karhujen kannanhoidollinen metsästys on meilläkin turvattava. Nyt sei ei onnistu kuitenkaan nykyisen lainsäädännön turvin. Ja toivon, että meillä ei tarvita omaa ihmisvahinkoja tai poliitikkojen ponikuolemia, että tähän herätään. Meillä tarvitaan lainsäädäntömuutos, joka muuttaa ja tarkentaa metsästyslain sanamuotoja Ruotsin lainsäädännön mukaiseksi. Ja siksi keväällä Säätytalolla kirjasimmekin pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelma, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä.
Tämä työ pitää aloittaa maa- ja metsätalousministeriössä maanantaina. Olisi pitänyt aloitta jo heti ministerivalojen jälkeen.
Tänäänkin lähden metsälle. Savolainen olalla ja katsotaan mitä Tapio antaa. Tai antaako mitään.
PS. Siis tavoitteena valkohäntäpeuroja. Kai joku niidenkin metsästämisen kohta kieltää. Tai pitäisikö muutamaksi vuodeksi ihan vain lopettaa hirvien ja peurojen metsästyskin maassamme. Ehkä herättäisiin ymmärtämään miksi metsästetään.