Eduskunta on hyväksyi marraskuun lopuksi poikkeuksellisesti maanantaina järjestetyssä täysistunnossaan uuden asunto-osakeyhtiölain sisällön. Ensi vuoden heinäkuussa voimaan tulevan lain tarkoitus on virtaviivaistaa asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa ja lisätä asumisen turvallisuutta ja tehokkuutta. Uudella lailla halutaan kannustaa myös osakkaita pitämään huolta huoneistoistaan.
– Itse totesin, että tämä laki tuo nyt ennaltaehkäisevän työn kouluista ja päiväkodeista myös asuntojen ja kiinteistöjen hoitoon ja korjauksiin. On tärkeää, että taloyhtiöissä saadaan aikaan päätöksiä ennen kuin vasta siinä vaiheessa kun vesiputki tai viemäri hajoaa. Tähän tämä uusi laki antaa selkeät sävelet, kertoi ympäristövaliokunnassa asiaa valmistellut kansanedustaja Timo Heinonen.
Heinonen kertoi, että uusi laki lisää myös merkittävästi osakkeenomistajien tiedonsaantioikeutta taloissa ja kannustaa ottamaan taloihin myös ammatti-isännöitsijöitä.
– Korostin itse valiokuntakäsittelyssä sitä, että ammatti-isännöintikirjaus ei saa olla liian sitova. Meillä on paljon pieniä taloyhtiöitä joissa asutaan ja joita hoidetaan yhdessä kuin omakotitaloja. Ei sellaiseen ole mitään syytä pakottaa tulevaisuudessakaan palkkaamaan ulkopuolista isännöitsijää jos asiat hoituvat muutenkin, totesi Heinonen.
Laissa määrätään nykyistä selvemmin yhteisen päätöksenteon ja osakkeenomistajan itsemääräämisoikeuden sekä yhtiön ja osakkeenomistajan vastuun rajat. Selvennykset koskevat erityisesti kunnossapitovastuun jakautumista yhtiön ja osakkeenomistajan kesken, osakkeenomistajan muutostöitä, yhtiön päätöksentekoa kunnossapidosta ja muutostyöstä.
Keskeiset sisällölliset muutokset kohdistuvat asunto-osakeyhtiöiden kunnossapitoa ja korjausta koskevan päätöksentekoon. Muutosten perusteena on osaltaan energiatehokkuuden parantamiseen ja väestön ikääntymiseen liittyvä tarve kunnossapidon tason nostamiseen ja ennakoitavuuden kehittämiseen sekä liikkumisrajoitusten poistamiseen.
Kunnossapitotöiden kustannusten jaon osalta uusi laki vastaa pääosin vielä voimassa olevaa lakia. Merkittävimmät muutokset ovat osakkaan kunnossapitotyöstä yhtiölle tulevan säästön huomioon ottaminen osakkaan maksuvelvollisuudessa ja hissin jälkiasennuksen kulujen jakaminen siten, että maksuosuus nousee huoneistojen sijaintikerroksen mukaan. Hissin jälkiasennusta koskevan päätöksenteon helpottaminen on tarpeen, jotta voidaan edistää ikääntyvän väestön kotona asumista. Laki siis vastuunjakoa mm. hissien jälkiasentamisessa. Uutta laissa on myös, että yhtiökokouksessa pitää vuosittain käsitellä seuraavien viiden vuoden aikana odotettavissa olevaa kunnossapitotarvetta.
– Tämä on merkittävä parannus nykytilanteeseen. Taloja tullaan siis hoitamaan uudella tavalla ja haluamme turvata osakkeenomistajille riittävän tiedonsaannin siitä mitä on tehty, mutta myös siitä mitä suunnitellaan tehtäväksi seuraavina vuosina. Sain myös mietintöön kirjauksen aivan loppumetreillä siitä, että ennen mittavien remonttien itse työn aloittamista myös osakkaille tulee tarjota vielä mahdollisuus tutustua asiakirjoihin esimerkiksi isännöitsijän luona. Tätä mm. muutamat osakkeenomistajat viestittivät vielä viime viikolla.
Alkuperäinen tarkoitus laissa oli lisäksi siirtää vastuu vesihanoista asuntoosakkeen omistajille taloyhtiöiltä. Eduskunnan ympäristövaliokunta ehdotti kuitenkin mietinnössään hanojen säilyttämistä yhtiön vastuulla, koska niiden kunnossapidolla on suuri merkitys vedenkulutuksen kannalta ja siten välitön vaikutus taloyhtiön energiakustannuksiin.
– Voi olla kohtalokasta, jos rikkinäistä hanaa ei korjata. Siksi halusimme pitää tämän ennallaan eli soitto isännöitsijälle tai talonmiehelle ja asia hoituu kuntoon jatkossakin, totesi Timo Heinonen.
Valiokunta piti perusteltuna, että tämä perusjärjestelmän osa kuuluisi yhtiön vastuulle, jotta yhtiö voi seurata hanojen kuntoa ja huolehtia paremmin rakennuksen energiatehokkuudesta tältä osin.
Valiokunta ehdotti myös, että uusi laki ja siihen sisältyvät lainmuutokset tulevat voimaan 1.7.2010, jotta asunto-osakeyhtiöille jää riittävästi aikaa sopeutua uusiin säännöksiin. Taloyhtiöillä on kuitenkin mahdollisuus tehdä jo etukäteen uuden lain mukaan päätöksiä, jotka tulevat voimaan samanaikaisesti lain kanssa. Eduskunta hyväksyi lain sisällön mietinnön mukaisena.