Viime viikolla työntekijät ja työnantajat päättivät yhdessä tehdä esityksen eläkeiän korottamisesta. Aiemmin samaa esitti jo keskustan silloinen pääministeri Matti Vanhanen. Ylhäältä sanelemalla ei tällaisia asioita kuitenkaan yleensä ole pystytty hoitamaan ja siksi nytkin Vanhasen Rukalla hiihtoladulla syntyneet ajatukset tyrmättiin ja ne itseasiassa hidastivat ratkaisun saamista.
Yhteisessä neuvottelupöydässä sopu kuitenkin lopulta löytyi. Niin työntekijät kuin työnantajatkin myönsivät yhdessä, että muutoksia on väistämättä tehtävä jos ja kun eläkejärjestelmä halutaan myös tulevaisuudessa säilyttää. Nyt syntynyt sopimus on itse asiassa suurin julkisen talouden kestävyyttä parantava päätös. Se täyttää sille aiemmin rakennepoliittisessa ohjelmassa asetetut tavoitteet.
Sopimus kuroo kestävyysvajetta kiinnin 1,1%-yksikköä kun eläkkeelle siirtymisikä nousee noin 62,4 vuoteen. Päätös oli välttämätön viesti siitä, että Suomi pystyy rakenteellisiin uudistuksiin. Työurien pidentäminen ei pääty tähän, vaan työn on jatkuttava niin yrityksissä, julkisella sektorilla kuin työmarkkinajärjestöjen toimesta. Oleellista on pienentää työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien määrää. Ehkä juuri tässä onkin suuri puute nyt syntyneessä eläkeratkaisussa. Itse olisin toivonut sopimukseen selkeästi kirjauksia siitä kuinka työssäjaksamista tuetaan ja miten esimerkiksi ikääntyvät tai toisaalta perheelliset saadaan jaksamaan työssä. Minusta ns. kevennetyn työn mahdollisuus olisi ollut syytä kirjata yhdessä ylös niin perheiden ruuhkavuosien aikaan kuin toisaalta myös tarvittaessa eläkeiänkin lähestyessä. Tärkeää ovat esimerkiksi mielenterveystyö, työssä jaksaminen, uudet joustavat työskentelytavat ja yleinen kansanterveystyötä.
Mutta lyhyesti vielä tuon eläkeratkaisun keskeinen sisältö:
– Eläkeuudistus vahvistaa koko julkisen talouden kestävyyttä noin 1% BKT:sta vastaavalla määrällä.
-Alin eläkeikä nousee asteittain 2017 alkaen 1955 ikäluokasta lähtien 3 kk vuosittain eli 2025 on noussut 2 vuotta 65:een. Sen jälkeen eläkeiän nousu seuraa suoraan lain säännöksin eliniänodotetta siten, että 2/3 osaa tulee työuran. pidentymisenä. Tästä poikkeamiseen on erillinen kolmikannan tarkistusmekanismi. Eläkeikä on siis korkeintaan 65 vuotta ainakin vuoteen 2030 asti.
-Eläkettä karttuu koko työuran 1,5 % vuodessa 17 ikävuodesta alkaen.Siirtymäkaudella 2017 – 2025 erillinen korotettu karttumaa 1,7 % 53-62-vuotiaille, joka poistuu 2025.
– Keskieläkkeet tulevat laskemaan nykyisestä noin 53:stä % noin 44:ään % vuoteen 2050. Hieman eläketasoja korottaa se, että palkansaajan eläkemaksun vähentäminen eläkkeen perusteena olevasta palkasta poistuu. Myös kohoavan eläkeiän myötä pitenevät työurat parantavat tulevaa eläketasoa nykyiseen järjestelmään verrattuna.
-Työssä jatkamiseen kiinnitetään huomioita, mutta kovin vahvoja kannusteita uudistuksessa ei ole. Yli eläkeiän jatkamiseen on lykkäyskorotus, joka on 0,4 %/kk eli 4,8%/v.
-Osa-aikaeläke korvataan aktuaarisesti määräytyvällä osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä 61 vuotiaille ja raja nousee 62 vuoteen 2025. Osa-aikaeläkettä ei nykyiseen tapaan enää subventoida koko eläkejärjestelmän kustannuksella, ja osa-aikaeläkkeen taso on alempi. Osa-aikatyöhön siirtymisen ehdot tulevat vahvemmin työntekijälähtöiseksi.
-Työntekijän subjektiivinen 5 vuoden eläkkeelle siirtymisen ajan päättäminen (nyt 63-68v) säilyy ja eroamisikää nostetaan samaa tahtia 70 vuoteen.
– Kaikille tulee tavoite-eläkeikä, joka ilmoitetaan 5 vuotta ennen alinta eläkkeelle siirtymistä ja samalla tulee informoida työssä jatkamisen kannusteet.
– Pitkän ja rasittavan työuran tehneille tulee erityinen työuraeläke, joka on ikään kuin helpotettu työkyvyttömyyseläke. Työssäoloaikaehto 38 vuotta ja ikäehto 63. ”Pitkä ja rasittava työura” ei ole ammattikohtainen vaan arvioidaan henkilökohtaisesti.
Nyt on sovittu yleiset pelisäännöt yksityiselle sektorille. Julkisen sektorin osapuolien kesken STM:n johdolla neuvotellaan miten näitä sovelletaan valtiolla, kunnalla ja kirkolla. Sopimuksessa sovittiin myös EMU-puskurin käytön periaatteista sekä eläkejärjestelmän rahoituksesta.
Tässä muutamia huomioita ja faktoja eläkeratkaisusta. Niistä aika moni myös vastaa teiltä bloginilukijoilta tulleisiin kysymyksiin. Toivottavasti tämä avaa kokonaisuutta teillekin hieman lisää ja mielelläni vastaan lisäkin kysymyksiin jos sellaisia ilmenee.
Itse nyt toivon, että tämän ratkaisun jälkeen saadaan huomio siis siirrettyä takaisin siihen kaikista tärkeimpään eli työssä jaksamiseen. Siinä olisi paljon tehtävää ja toisaalta pitää miettiä sitäkin kuinka poikkeuksellisen raskaissa työtehtävissä voidaan jatkossakaan jaksaa näin pitkään. Esimerkiksi palomiesten ja vastaavasti erittäin raskasta työtä tekevien eläkeiät pitäisi pohtia vielä uudelleen.
Nyt minä suuntaan Hämeenlinnaan ja sitten illalla johtamaan Lopen kunnanvaltuustoa. Siellä tänään keskustelussa Lopen tulevaisuuden palvelutarjonta ja Lopen kehittäminen muutenkin. Iso kokous ja suurten asioiden äärellä.
…
Kello 21.03 ja juuri kunnantalolla kotiin.
Tänään ilta siis Lopen kunnanvaltuuston kokouksessa. Kaikki seutukuntamme kolme kuntaa käsitteli tänään yhtaikaa kuntarakenneselvitystä. Päätös syntyi kaikissa kunnissa jatkosta eli lopullinenkin selvitystyö halutaan tehdä kaikkien kuntien toimesta ennen kuin päätetään mitään. Minusta tämä on hieno juttu ja osoittaa sitä, että valtuutetut haluavat tehdä vaikeimmatkin ja isoimmatkin päätökset tosiasioihin ja faktatietoon perustuen. Riihimäellä koko valtuusto kannatti toisen vaiheen selvitystyötä yksimielisesti. Siellä siis myös keskusta ja perussuomalaisetkin jatkon kannalla. Meillä Lopella asiasta äänestettiin äänin 19-16 ja Hausjärvellä 25-10. Lopella vain perussuomalaiset vastustivat jatkoa yksimielisesti. Muuten puolueet hajosivat. Tai siis demarit, vihreät ja vasemmistoliitto kannattivat yksimielisesti jatkoa.
Alleviivataan nyt siis vielä, että tänään päätettiin vain siitä, että kerätäänkö kaikki tieto kuntarakenteen haitoista ja hyödyistä yhteen vain ei. Kuntaliitoksesta äänestetään sitten enkä ensi vuoden loppukesällä tai syksyllä kun selvitystyö on tehty ja faktat pöydässä. Aiheesta siis minun laajempi kirjoitukseni täällä blogissakin muutama päivä sitten.
Muutenkin valtuusto tänään hyvässä hengessä läpi. Pieniä muutoksia ja ne yksimielisesti läpi. Ja nyt onkin tärkeää, että yhteistyökykyä löytyy kaikilta. Jatkotyö tulee olemaan suuri ja merkittävä ja toivottavasti siihen kaikki nyt sitoutuvat huolella ja perusteellisesti. Näin uskon. Ja ennen muuta niin, että sekä edut että haitat tutkitaan ja analysoidaan huolella.
Valtuuston jälkeen vielä sitten Lopen Kokoomuksen hallituksen kokous. Seurakuntavaaliasioita valmistelimme ja myös syyskokousta ja hieman eduskuntavaalejakin. Hyvältä näyttää. Mutta nyt pitkä päivä takana mikä vei tänään aamusta Hämeenlinnaan ensin yhteen palaveriin ja hieman eduskuntavaaliasioiden pariin ja sitten Riihimäelle ja illaksi kotiin. Täällä on ihmisen hyvä olla 🙂