Kilpailukykyneuvotteluiden yhteydessä ja muuta työelämän uudistamista koskevan keskustelun aikana yrittäjiä on jopa syytetty järjettömiksi. Itse hämmästelen tällaisia puheenvuoroja sillä tosia-asia on, että uudet työpaikat syntyvät juuri pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Suomessa toimivista yrityksistä pieniä alle 10 työntekijän yrityksiä on valtaosa eli yli 93 prosenttia, kun suuryrityksiä on vain 0,2% yrityksistä, vajaa 600. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus yrityskannasta onkin jopa 99,8 prosenttia. Esimerkiksi tämän vuosituhannen ensimmäisen kymmenen vuoden aikana suuryritykset palkkasivat vain reilut 7000 henkeä, kun samaan aikaan Pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle. Suomalaiset yrittäjät ovatkin tulevaisuutemme talouskasvun kivijalka.
Suomen Yrittäjät sanoivat aivan perustellusti EI ns. kompromissiesitykselle paikallisesta sopimisesta. Esitys olisi vienyt paikallisen sopimisen mahdollisuuksia jopa nykyistä huonompaan suuntaan ja itse kutsuisin järjettömän sijaan EI-päätöstä järkipäätökseksi. Tämän ratkaisun rinnalla Yrittäjät ovat kuitenkin aivan perustellusti kiittelee kilpailukykysopimusta. Lisää uudistuksia työmarkkinoille kuitenkin tarvitaan. Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Pentikäinen totesikin, että ”jotta Suomeen saadaan riittävästi uusia työpaikkoja, työelämän sääntelyä pitää vähentää olennaisesti.” Työpaikoilla, työntekijät ja työantajat, tietävät nimittäin parhaiten, miten yritykset voivat menestyä. Siksi sopimisen vapaus ja mahdollisuus pitää antaa sinne. Hallituksen seuraava tehtävä onkin minusta lunastaa lupauksia paikallisesta sopimisesta.
Itse pidän kilpailukykysopimusta erittäin merkittävänä. Siitä ei toki kunnia kuulu nykyiselle hallitukselle vaan nimenomaan sopimuksen neuvotelleille ja tehneille työntekijöille ja työantajille. Tärkeää, että kaikki ovat mukana yhteistä maatamme pelastamassa ja näyttää siltä, että viime hetken neuvottelut ja alkuviikon kiky-neuvottelut tuonevat vielä mukaan lisääkin työntekijöitä ja työnantajia. Yli 85 prosentin kattavuuteen näytetään päästävän ehdottomasti, mutta parhaaseen lopputulokseen pääseminen vaatisi myös AKT:ltä vastuunkantoa ja mukaan lähtemistä. Se toisi vielä merkittävästi lisää veronkevennyksiäkin kaikille työntekijöillemme.
Veronkevenysten lähtötaso oli 315 miljoonaa euroa. Jo se olisi riittänyt tasoittamaan uhkaavan ostovoiman heikentymisen. Sopimuksen kattavuuden ylittäessä nyt 85 prosenttia, kevennysten suuruus nousee 415 miljoonaan euroon ja mm. AKT:n mukaan lähdöllä kattavuus nousisi yli 90 prosenttiin suomalaisista työntekijöistä ja samalla veronkevennykset olisivat peräti 515 miljoonaa euroa. Maksimi veronkevennyksiin eli miljardiin euroon päästään jos tulevina vuosina talouskehitys jatkuu suotuisana. Kaiken kaikkiaan nyt tehtävät veronkevennykset siis vastaavat sitä, mitä kilpailukykypaketin toimista tulee ns. palkansaajien kontolle. Hallituksen ratkaisut siis kompensoi sen ja täyttää lupauksen, että kenenkään palkansaajan verotus ei kiristy. Työministeri Jari Lindström arvioi veronkevennyksen tarkoittavan tavallisen kansalaisen rahapusissa noin 250 euroa. Kilpailukykysopimuksen syntyessä hallitus lupasi myös vetää pois vaihtoehtoisen kiristyspakettinsa ja ehdolliset lisäsäästöt. Se on tärkeä päätös jokaiselle suomalaiselle.
Kilpailukykypaketti on merittävä osa maamme talouden kuntoonsaattamista. Sen kokonaisvaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä, mutta vaikuttaa se alkaa heti ensi vuonna. Syntyvien työpaikkojen määriä on vaikea arvioida, mutta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen laskelmien mukaan se olisi noin 22 000–35 000 uutta työpaikkaa. Myös suurempia arvoita on esitetty. Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä totesi, että ratkaisu parantaa maamme kilpailukyä jo ensimmäisenä vuonna kolmisen prosenttia ja muutaman vuoden aikajänteellä nelisen prosenttia. Kun tämän päälle lasketaan jo sovittu palkkojen jäädytys ensi vuonna ja jatkossakin äärimaltilliset palkkaratkaisut niin lähes 10 prosentin kilpailukyvyn paranemiseen voidaan päästä. Tällä olisi jo erittäin suuri merkitys maamme talouskasvulle.
Selvää on, että kilpailukyvyn paraneminen suhteessa kilpailijamaihin tulee lisäämään työllisyyttä ja se on jokaisen suomalaisen etu. Olemme hyvällä tiellä talouden tasapainottamiseksi ja velkaantumisen taittamiseksi. Se on jokaisen suomalaisen etu.
Timo Heinonen
kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan jäsen