Hallituksen puolivälinriihen kärkinä olivat sivistys ja koulutus, työllisyys ja kasvu sekä turvallisuus. Turvallisuusympäristömme onkin muuttunut merkittävästi ja vielä varsin nopeastikin. Jännitteet ovat kasvaneet Itämerellä, Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja Krimin valtaus eivät ole voineet olla vaikuttamatta koko maailman turvallisuustilanteeseen ja samaan aikaan Syyrian sota ja DAESH:n (ISIS) iskut myös Eurooppaan ovat jatkuneet. Järjestäytyneempi terrorismi on vetänyt mukaansa myös ns. yksinäisiä susia ja sellaisen iskun mahdollisuutta Suomessakaan ei voida enää poissulkea.
Tuossa oli jo monta maailman turvallisuustilanteeseen ja sitä kautta myös meidän turvallisuuteen vaikuttavaa tekijää, mutta listaa voisi jatkaa Trumpin valinnasta Iso-Britannian Brexitiin, puhumattakaan jännitteistä Pohjois-Korean ympärillä. Kaikilla on oma suurempi tai pienempi tai vielä avoin vaikutus turvallisuuteen.
Terrorismin uhka on siis kohonnut myös Suomessa ja myös järjestäytynyt rikollisuus, pakolaiskriisi, erilainen vastakkainasettelu ja ilmapiirin jännitteisyys ja moni muu ovat lisänneet huolta arjen turvallisuudesta. Tähän kaikkeen hallitus halusi vastata vahvistamalla turvallisuutta.
Turvallisuuteen lisätään edelliseen kehykseen verrattuna lisää rahaa. Puolustusvoimat saavat lisää 50 miljoonaa ja lisäksi sopimussotilaat kaksi miljoonaa. Tällä pystymme mm. varmistamaan uusien nopeammin reagoivien joukkojen toiminnan. Poliisille lisätään 34,5 miljoonaa, rajavartiolaitokselle 8 miljoonaa ja Suojelupoliisille 3,5 miljoonaa euroa.
Poliisin resursseja tulee minusta kuitenkin jatkossakin lisätä. Kasvanut uhka ja nykyiset poliisin perustehtävät vaatisivat noin 8000 poliisia ja nyt pääsemme vasta 7100-7200 poliisiin. Kuitenkin vielä vuonna 2010 poliiseja oli noin 7 700, kun vanhasta luvusta vähennetään suojelupoliisin henkilökunta, joita ei enää lasketa poliisien kokonaismäärään. Väistämättä olemme jo nyt siinä tilanteessa, että poliisin tehtäviä ja toimintaa joudutaan uudelleen kohdentamaan ja silloin aina joku osa jää heikommalle.
Samaan aikaan poliisin, armeijan, rajavartiolaitoksen ja Supon yhteistyötä lisätään ja toimintatapoja uudistetaan. Perinteisen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden raja on nimittäin monin paikoin hämärtynyt ja varsinkin uudet uhkat esimerkiksi terrorismi, kyber- ja verkkorikollisuus ovat yhä enemmän tavalla tai toisella globaaleja.
Nopeasti muuttunut turvallisuustilanne ja uudenlaiset uhkat vaativat resurssien lisäksi myös ajanmukaisia ja riittäviä toimivaltuuksia. Tätä kokonaisuutta käsittelemme paraikaa puolustusvaliokunnassakin. Samaan aikaan esimerkiksi hallintovaliokunta käsittelee poliisien toimivaltuuksien uudistuksia ja pöydillä on monta muutakin uudistusta. Tiedustelulainsäädäntöämme ollaan uudistamassa niin sotilas- kuin siviilitiedustelunkin osalta, kuten myös kansainvälisen avun vastaanottamisen ja antamisen lainsäädäntöä. Tällä hetkellä olemme länsimaissa tiedustelun osalta ”outolintu” ja usein muiden maiden tiedustelun ja avun armoilla. Niin todellakin myös monen muun maan tiedustelun kohteenakin.
Tiedustelulainsäädännön uudistamista tarvitaan nimenomaan terrorismin torjunnassa. Vastaavalla lailla mitä me nyt olemme Suomeen vasta tekemässä on esimerkiksi Ruotsissa pystytty estämään ennalta useampikin terrori-isku. Laki täytyy saada kiireellisenä voimaan ja en ymmärrä miksi joku haluaisi välttämättömyyttä edes viivyttää sillä varmuutta emme tiedä koska terrori-iskun kohdemaa on Suomi.
Hallitus aivan oikein viime hetkellä nosti kehysriihen kärkeen turvallisuuden. Ratkaisuja ei kuitenkaan enää voida eikä saa tehdä vuodeksi kerrallaan. Nyt tehdyt päätökset ja ratkaisut ovat siis erittäin myönteisiä, mutta ne eivät kuitenkaan riitä ja työtä on nopeasti jatkettava samaan suuntaan ja samassa hengessä.
Timo Heinonen
kansanedustaja
puolustusvaliokunnan jäsen
Hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen