Eduskunta äänesti aamusta ensimmäisestä kansalaisaloitteesta. Turkistarhaus saa jatkua laillisena elinkeinona tulevaisuudessakin eduskunnan äänin 146-36. Luvut olivat vielä paljon odotettuakin selvemmät. Ja tärkeintä nyt, että kansalaisaloite ja pitkään esillä ollut asia saatiin arvoiseensa päätökseen ja eduskunnan täysistunnon äänestyksen kautta. Itse toivon, että jatkossakin kaikki kansalaisaloitteet saavat yhtä laajan ja perusteellisen käsittelyn kuin nyt tämä ensimmäinenkin. Se tarkoittaa siis lähetekeskustelua, laajaa asiantuntijakuulemista valiokunnissa ja lopulta mietintöä ja siitä äänestämistä täysistunnossa. Minusta 50 000 suomalaisen oma allekirjoitus jossain asiassa on niin vahva tahdonilmaus, että se vaatii tällaisen perusteellisen ja avoimen käsittelyn.
Itse äänestin turkistarhauksen jatkon puolesta. Mietinnössään valiokunta toteaa, että ”tällä hetkellä Suomessa on 960 turkistilaa. Kyseessä on perheyrityspohjainen elinkeino. Maatalouslaskennan (2010) yhteydessä tuotetun viimeisimmän tilaston mukaan 327 maatilalla (1/3 kaikista turkistiloista) harjoitettiin turkistarhausta.”
”Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kyseessä on voimakas vientiala: nahoista menee vientiin 98 prosenttia ja vientitulot olivat 280 miljoonaa euroa vuonna 2008 ja n. 643 miljoonaa euroa vuonna 2012 eli viennin arvo on yli kaksinkertaistunut kyseisellä aikavälillä. Lisäksi turkistuotannon rehujen raaka-aine on pääosin kotimaista alkuperää ja rehu- ja palkkauskustannukset muodostavat n. 70 prosenttia turkistarhauksen kustannuksista, jolloin tuotantopanokset ovat pääosin kotimaisia. Turkiselinkeinon kotimaisuusaste onkin korkea.”
”Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että elinkeinon työllistävyys on 4 300 henkilötyövuotta (PTT:n selvitys 5/2013), josta suoraan työllistyviä n. 3 000. Välillinen, muiden tuotantopanosten ja palvelujen kautta tuleva työllistävyys on 1 300 henkilötyövuotta.”
”Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tuotanto on keskittynyt Pohjanmaalle (maakunnista lähinnä Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa, mutta myös Pohjois-Pohjanmaa), jossa on n. 90 prosenttia tuotannosta. Viiden suurimman turkistuotantokunnan (Uusikaarlepyy, Kalajoki, Kauhava, Kaustinen ja Pedersöre) osuus on koko maan turkistuotannosta noin puolet. Keskittymisestä johtuen elinkeino on alue- ja paikallistaloudellisesti merkittävä: Vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen (Huovari & Pyykkönen) mukaan Suomessa oli vuonna 2011 kymmenen kuntaa, joissa turkiselinkeinon osuus kunnan verotuloista oli yli 4 prosenttia. Eniten verotuloja syntyi Uusikaarlepyyssä, jossa osuus oli lähes 20 prosenttia.”
Mutta erittäin tärkeänä pidän sitä, että valiokunta kävi myös laajasti läpi eläinten hyvinvointikysymyksiä. ”Valiokunnalle nyt toimitetun selvityksen mukaan hallituksen tavoitteena on eettisen kotieläintuotannon edistäminen. Keskeisenä tavoitteena siinä on tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantaminen. Selvitykseen viitaten valiokunta katsoo, että eläinsuojelulain ja turkiseläinten hyvinvoinnille asetettavia vähimmäisvaatimuksia koskevan valtioneuvoston asetuksen uudistaminen, turkistarhojen valvonnan tehostaminen ja oikea kohdentaminen sekä eläinten hyvinvointitutkimuksen tukeminen ovat omalta osaltaan toimenpiteitä turkiseläinten hyvinvoinnin kehittämisessä.
Edellä on todettu, että maa- ja metsätalousministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus eläinsuojelulain uudistamiseksi. Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen ohella maa- ja metsätalousministeriö on asettanut toisen työryhmän turkiseläinten suojelua koskevan valtioneuvoston asetuksen uudistamiseksi. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että huolimatta viime vuosikymmeninä tehdystä tutkimuksesta perustutkimuksen tarve on edelleen suurta: turkiseläinten tärkeimmistä käyttäytymistarpeista ei tiedetä riittävästi, mikä hankaloittaa pito-olosuhteiden kehittämistä niiden hyvinvointia edistäviksi. Valiokunta korostaakin tarvetta alan tutkimustoiminnan lisäämiseksi.”
Lopputoteamana maa- ja metsätalousvaliokunta totesi, että ”turkistuotannolla on huomattava taloudellinen ja työllistävä merkitys ja, että kansalaisaloitteen tavoitteisiin, muun muassa eläinten hyvinvoinnin huomioon ottaminen, voidaan päästä turkistarhausta kehittämällä.”
Tämä on minusta hyvä ja vastuullinen tie. Itse pidän välttämättömänä, että kaikessa eläintenpidossa koko ajan ollaan silmät auki eläinten elinolojen suhteen. Epäkohtiin pitää puuttua heti ja antaa myös apua silloin tilanpitäjille jos ja kun he sitä tarvitsevat. Usein epäkohtien taustalta löytyy työuupumusta tai jotain muuta inhimillistä joka on aiheuttamassa epäinhimillistä eläimille. Apua tarvitsee siis usein molemmat.
Mutta nyt iso asia eduskunnassa selvin luvuin päätökseen ja ala voi jatkaa vastuullisesti eteenpäin. Toivon, että tätä päätöstä myös kunnioittavat hekin jotka jäivät nyt asiassa vähemmistöön. Niin demokratiassa pitää toimia.
…
Kello 11.28 ja istunto tauolla. Aamusta puolensataa äänestystä turkistarhausäänestyksen lisäksi ja iltapäivällä sitten jatkamme EU-selonteolla ja kuntarakennelailla. Niin ja takana jo myös aamupalapalaveri kuin myös eduskuntaryhmämme ylimääräinen kokouskin hallinnollisten asioiden parissa.
…
Eduskunnassa tänään pitkät keskustelut ensin EU:n tulevaisuudesta ja sitten kuntarakennelaista. Minusta on hyvä, että asiat nyt selkeytyvät. Tärkeintä on turvata hyvät peruspalvelut koko maassa asuinkunnasta ja -paikasta riippumatta. Nyt näyttää siltä, että palveluita ajetaan koko ajan alas ja esimerkiksi kyläkouluja lopetetaan rajojen molemmin puolin. Kun vaihtoehto olisi se, että alueelle muodostettaisiin yhteinen yksi elinvoimainen koulu. Nyt näin ei tapahdu vaan kaksi kyläkoulua lopetetaan ja lapset laitetaan autoon ja pitkälle koulumatkalle suureen keskuskouluun. Näitä esimerkkejä löytyy maastamme lukuisia ja tahti vain kiihtyy. Samanlaisia piirteitä myös terveyskeskusten kanssa ja muiden. Paljon kertovaa on se, että suomalaisista 80% asuu kunnissa tai alueilla, joissa perusterveydenhuollon lääkärin ns. kiireetöntä vastaanottoaikaa joutuu jonottamaan yli kaksi viikkoa. Homma ei vain toimi.
Toivotaan, että nyt päästään hallintokiekuroista ja pykäläväännöistä puhumaan itse asiasta eli lähipalveluista ja peruspalveluista. On surullista, että samaan aikaan kun tätä vääntöä käydään niin palveluita ajetaan monessa kunnassa alas.
EU-keskustelu tänään aikalailla tuttua. Perussuomalaiset jakaantuneet kahtia. Puheenjohtaja Timo Soini ei halua eroa eurosta ja EU:sta ja osa eduskuntaryhmästä tätä ajaa. Muuten isosta kuvasta aikalailla samanlainen kuva joka hyvin kiteytyi pääministeri Jyrki Kataisen puheenvuorossa, jossa hän totesi maamme olevan EU:ssa monessa asiassa ”kokoaan suurempi vaikuttaja”. Katainen totesi, että parannettavaakin on ja tärkeintä se, että pystymme keskittymään olennaiseen ja olemaan aktiivisia ja toimimaan mieluummin etunojassa ja ennakoivasti.
Myös totta kai Europan ja maailmankin talousasiat esillä. Eihän EU:sta voi nyt puhuakaan ilman talouskysymystä. Kuusivuotinen talouskriisi on koetellut Eurooppaa monella tavalla. Pääministeri totesi, että niin tukea tarvinneita maita kuin tukea antaneitakin. Näin se on ja täytyy sanoa, että kyllä se on ollut oman poliittisen uran epämiellyttävimpiä tilanteita olla pelastamassa euroa muutaman maan epärehellisen toiminnan takia. Eikä sitä todellakaan ole tehty solidaarisuutta vaan itsekkyyttä. Meidän on ollut pakko tehdä ratkaisuja jotta maamme on pysynyt edes tässä tilanteessa. Toista lamaa tai taantumaa perään maamme ei kestäisi.
Katainen kiteytti tilanteen toteamalle, että ”entistä vahvempi, yhtenäisempi ja reilumpi Euroopan unioni on Suomen ja suomalaisten etu.” Selonteon linjan Katainen tiivisti toteamalla: ”Sitoutumisemme EU:n ja euron jatkokehittämiseen on edelleen vahvaa. Tämä on ehkä koko selonteon tärkein viesti, koska Suomen pitkä EU-myönteinen linja on kyseenalaistettu niin sisältä kuin ulkoakin päin.”