Ulkoministeri Ilkka Kanerva jatkaa aktiivista toimintaa ja isännöi tänään Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministereitä Turussa. Kaksipäiväisen kokouksen pääaiheita ovat Itämeren alueen aseman vahvistaminen EU:ssa ja Itämeren alueen oma yhteistyö sekä Kosovon ja Afganistanin tilanne. Kanervan isännöimään kokoukseen osallistuu Ruotsin, Norjan, Islannin, Viron, Latvian ja Liettuan ulkoministerit. Tanskaa kokouksessa edustaa valtiosihteeri. On hyvä, että maamme on aktiivinen näiden asioiden ympärillä.
Lukion kallis oppimäärä on aiheuttanut kuluvalla viikolla paljon keskustelua ja aiheestakin. Jo keväällä otin kirjaongelman esille eduskunnan sivistysvaliokunnassa. Ongelma ei koske vain lukioita vaan tiuha kirjojen uusimistahti aiheuttaa ongelmia ja vaivaa myös ylä- ja alakouluissa. Taustalla tietysti osin tiedonmäärän valtava kasvu ja päivittyminen ja ennen muuta opetussuunnitelmauudistukset, mutta tästä huolimatta järki täytyisi saada käteen tässäkin rumbassa. Puhuimme keväällä epävirallisesti kahvipöydässä kokouksemme jälkeen kolmen vuoden kiertotahdista. Se voisi olla tätä päivää. Pienimmät tarkennukset voisi tänäänkin siirtää opettajille. Ei kirja ole vanha jos yhden maan väkiluku tai pieni pätkä rajaa on muuttunut. Sen voi opettajan johdolla nytkin tarkentaa niin kuin 80-luvullakin. Tämä asia on syytä ottaa jälleen tarkasteluun.
Lukioihin opetushallitus laatii noin kymmenen vuoden välein uudet opetussuunnitelmat viimeksi 2005 ja sitä ennen 1994. Perusopetuksessa perusteiden jälkeen työ on kunnissa ja urakkaa onkin riittänyt koulukohtaisesti ja kuntakohtaisesti. Ei aina tiedä onko kaikki työ ollut järkevää. Niinpä.
Nyt kuitenkin kohtii Kiipulaa. Päiväksi olen saanut kutsun tutustumaan Kiipulasäätiöltä. Kiipulaa on ammatillisen erityisopetuksen, aikuiskoulutuksen, kuntoutuksen osaamiskeskus ja palvelujen tuottaja. Monipuolinen keskus mihin mukava jälleen päästä tutustumaan nyt hieman laajemmin ja syvemmin. Viimekerrasta onkin jo aikaa. Aikanaan erityispedagogiikan opintojen yhteydessä tutustuimme paikkaa, mutta nyt hieman eri näkökulmasta.
…
Kiipulan päivä näin takana. Sain todella laajan ja monipuolisen esittelyn ja läpileikkauksen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksen toiminnasta. Toimitusjohtaja Juhani Törmä ja rehtori Markku Aunola esittelivät kampusta laajasti ja toiveideni mukaisesti pääsin näkemään myös opetus- ja kasvatushenkilökuntaa töissä ja keskusteluissakin, mutta myös opiskelijoita ja asukkaita. Päivän aikana kävimme läpi myös ammatillisenkoulutuksen kipupisteitä ja haasteita ja myös jälleen kerran työllistysmiskysymyksiä ja myös henkilöstön saatavuuskysymyksiä. Esille nousi myös eri paikoissa esillenostamani nuoren tai ihmisen yleensä ”kasvun kansio”. Kansio mikä seuraisi ihmistä neuvola-ajasta eteenpäin ja olisi osa nuoren kasvun tukemista ja oppimisen suunnitelmallisuutta. Ei olisi ollenkaan huono asia miettiä meistä itsekunkin joissain vaiheissa elämää erilaisia vaihtoehtoja ja niiden merkitystä yksin, mutta myös ammattihenkilöstön kanssa. Tämä toimisi tärkeänä apuvälineenä myös opinto-ohjauksessa. Asiaa kannattaa siis jalostaa.
Kiitokset kuitenkin Kiipulan väelle erinomaisesta päivästä. Odotukset olivat korkealla ja ne ylitettiin. Arkea on hyvä aina katsella ja joskus kokeillakin.
…
Tänään saimme myös tiedon, että Helsingin seudun uusi lentokenttä eli ns. Malmin lentokentän korvaava kenttä sopisi liikenneministeriön teettämän selvityksen mukaan parhaiten Porvoon Backakseen. Lopen Keihäsjärvi oli mukana yhtenä vaihtoehtona ja selvityskohteena, mutta jo aiemmin saimme tiedon, että Loppi ei ole vaihtoehto Malmille. Itse olen helpottunut, että kenttää ei Lopelle tule ja olen edelleen sitä mieltä, että Malmin kentän jatko kannattaisi turvata nykyisessä paikassa merkittävimmältä osin. Yksi vaihtoehto olisin Malmin lentokentän kiitotien kääntäminen, mutta se on kallista ja minusta epätodennäköistä ja jopa turhaa puhetta. Mutta harkittavaa voisi olla toimintojen hajauttaminen ja vain tärkeimpien toimintojen jatkaminen Malmilla. Selvitysten mukaan Porvooseen mahdollisesti rakennettava uusi kenttä maksaisi 126 miljoonaa euroa. Rakentaminen 51 km päähän Helsingistä kestäisi vähintään kymmenen vuotta. Samaan aikaan tehdyn Malmin kehittämishankkeen hinta-arvio on noin 170 miljoonaa maanhankinnan kanssa. Malmin lentokenttäaluehan on nyt vuokrattu Helsingin kaupungilta, joka on suunnitellut alueelle asuntorakentamista. Malmin uusi kiitotie pitäisi turvallisuuden takia rakentaa samansuuntaiseksi kuin Helsinki-Vantaan kaksi rinnakkaista kiitotietä ovat. Mutta hanke on minusta aika mahdoton. Selvitysten mukaan tämän uuden kiitotien alle jäisi kuitenkin Sepänmäen omakotialue ja ainakin osa Tattarisuon teollisuusalueesta. Eli ei järkevää. Mielenkiinnolla jään seuraamaan miten asia etenee.