Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla tuli voimaan vuonna 2004 ja kaikkien vanhojen kiinteistöjen on täytettävä vaatimukset vuoteen 2014 mennessä. Asia nousi julkiseen keskusteluun viime syksynä, kun mediassa oli esillä, että asetuksesta tiedottamisessa on epäonnistuttu.
Kansanedustaja Timo Heinonen vaatiikin ministeriltä toimia ohjeistuksen selventämiseksi. Heinonen nostaa esille tiedon puutteeseen liittyviä ongelmia, kuten, että ihmisillä ei ole riittävää tietoa, mitä asetuksen toimeenpano tarkoittaa juuri heidän kiinteistönsä kohdalla.
– Epätietoisuus on saanut myös liikkeelle tekijöitä, joiden tavoitteet ovat kyseenalaiset. Ihmiset ostavat kalliita ja huonolaatuisia järjestelmiä, vaikka todellinen tarve olisi pienempi, toteaa Timo Heinonen.
Jätevesiasetus koskee myös tuhansia vapaa-ajanasukkaita monessa kunnassa. Esimerkiksi Lopella on noin 3400 vapaa-ajanasuntoa, joista monella on edelleen edessään kalliin järjestelmän hankkiminen, puhumattakaan niin sanotuista mummonmökeistä.
Kansanedustaja Timo Heinonen haluaa nostaa esille myös toisen epätietoisuutta aiheuttaneen asian jätevesiasetuksen toimeenpanossa. Asetuksen toimeenpanoon voi kiinteistön omistaja hakea lykkäystä taloudellisista tai sosiaalisista syistä, viideksi vuodeksi kerrallaan.
– Ongelma on kuitenkin siinä, että kunnan ympäristöviranomainen käyttää omaa tulkintaansa lykkäyksen myöntämisessä, eikä yhtenäistä käytäntöä ole.
Heinonen haluaa vahvistusta muun muassa esillä olleeseen nyrkkisääntöön, jonka mukaan omistajan 75-vuoden ikä olisi syy, jolloin kallista investointia ei tarvitsisi tehdä ollenkaan.
– Tämä kaipaisi selvästi ministeriöltä ns. ”nyrkkisääntötulkintaa”, jotta väärinkäsityksiä ei pääsisi syntymään. Asetus sinänsä on hyvä ja tärkeä, mutta sen toimeenpanemiseksi tarvittaisiin selkeät ohjeet, jotta turhalta huolelta vältyttäisiin.