Timo Heinonen selontekokeskustelussa: Onko Islannin harjoitus vaativinta mitä Pohjoismaisessa puolustusyhteistyössä voidaan tehdä?

Uutiset, keskiviikkona 06.02.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja Puolustusvaliokunnan jäsen Timo Heinonen ihmetteli käänteitä Islannin ilmavalvonta-asian ympärillä. Heinonen nosti asian esille eduskunnan käsitellessä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa ja sen vahvoja sanoja Pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä.

– On pakko kysyä hallitukselta, että onko nyt keskustelussa oleva Islannin ilmavalvonnan suunniteltu kolmen viikon harjoitus vaativinta mitä Pohjoismaisen puolustusyhteistyön nimissä voidaan tehdä?, Heinonen hämmästeli hieman sarkastisesti eduskunnassa.

Heinonen totesi vielä kesällä puhutun Pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä ja Islannin ilmavalvontavuorosta. Samaan aikaan käytiin vielä keskustelua ja pohdintaa siitä, että voisiko Suomi osallistua myös valvonnan ns. tunnistelentoihin.

– Nyt puhutaan enää harjoituksesta ja sekin tehtäisiin konein missä ei ole edes itsepuolustukseen vaadittavaa aseistusta, hämmästeli Heinonen.

Samalla Heinosen toinen kysymys osui keskustaan joka on vastustanut koko Islanti-harjoitusta. Heinonen hämmästeli, että juhlapuheissa keskustalaiset puhuvat Pohjoismaisesta yhteistyöstä, mutta jos tällainenkaan tehtävä ei kelpaa niin minkälainen sitten kelpaisi.

Yhteistyötä pitää tehdä

Kansanedustaja Timo Heinonen kantoi puheenvuorossaan suurta huolta puolustusvoimien tulevasta rahoitustasosta. Heinonen toivoi, että eduskunta olisi voinut ottaa kantaa siihen rahoitustasoon mikä puolustusvoimille tarvitaan vuodesta 2015 eteenpäin.

– Onneksi edes meidän kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitäjä ja selontekotyön kontaktiryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva otti selkeä kannan tulevaan rahoitustasoon. Kanerva totesi yksiselitteisesti, että puolustusmäärärahojen perustana tulisi olla noin 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Toivottavasti riittävälle rahoitukselle löytyy tukea muistakin puolueista, totesi Timo Heinonen eduskuntakeskustelusta lähdettyään.

Heinone muistutti, että jos rahoitusta ei nosteta vuodesta 2015 lähtien niin edessä on puolustuspolitiikan perusfundamenteistä luopuminen.

– Silloin emme enää pysty puhumaan yleisestä ja yhtenäisestä asevelvollisuudesta ja koko maan uskottavasta puolustamisesta. En usko, että sellaiseen arvovalintaan on tukea missään muualla kuin ehkä vasemmalla laidalla, totesi Heinonen ja viittasi Vasemmistoliiton ryhmäjohtajaan Annika Lapintiehen, joka totesi aiemmin illalla eduskunnassa, että Suomen turvallisuus ei voi perustua aseisiin.

Kommentit