Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kokoomusjärjestöt järjestivät Kalevalan päivän iltana Riihimäellä koko seutukunnan yhteisen vaalijuhlan. Talousalueen vaalijuhlaksi tilaisuus laajeni juontajansa kautta. Tilaisuuden juontaja toimi nimittäin hyvinkääläinen Antero Rönkä. Kahvin, musiikin ja rennon keskustelun lomassa esille nousi haastatteluissa myös tärkeitä asioita.
Kerhotalon juhlasali oli lähes täynnä väkeä ja kokoomuksen 14 ehdokkaasta paikalle oli saapunut kahdeksan. Itse Uudellamaalla ehdokkaana oleva Antero Rönkä esitteli ehdokkaat ja ehdokkaiden taustoja ja nosti esille kunkin ehdokkaan kohdalla heille tärkeitä teemoja, mutta myös vaikeampiakin kysymyksiä. Heinoselta Rönkä kysyi mm. sitä koska Hyvinkää-Riihimäen talousalueella on enää yksi yhteinen kunta.
– Sitä en tiedä. Enkä itse nyt turhaan kiirehtisi kuntarajojen kanssa. Kuntaliitosselvitystyö on käynnissä ja katsotaan mitä se tuo keskusteluun – sitten puhutaan avoimesti ja tehdään ratkaisuja.
– Itse kuitenkin katsoisin asiaa joka tapauksessa palveluiden kautta. Palvelut ovat nyt minusta asia numero yksi ja niiden toimivuuteen ja turvaamiseen kannattaa käyttää voimavarat. Eli kahden vuoden sisällä tai päästä meillä on paljon yhteistä toimintaa, totesi Heinonen, jolla on Hyvinkää-Riihimäen talousaluetoimikunnan puheenjohtajana vetäjän keskeinen rooli kuntaliitosselvityksessä kuin myös koko PARAS-hankkeessa.
Timo Heinonen nosti esille illan aikana myös koulumaailman suurimmat haasteet ja oli valmis jopa lailla määräämään luokkien maksimikoot työrauhan ja opettamisrauhan palauttamiseksi. Tämän kustannukset kuitenkin tulisi tulla valtion kassasta.
– Meidän pitäisi ehdottomasti pienentää opetusryhmiä ja taata jokaiselle lapselle oppimisrauha ja opetustakuu tai oppitakuu minun laajentamassa tarkoituksessa ja samalla antaa opettajille mahdollisuus tehdä sitä työtä mihin heidät on koulutettu. Eli opettaa, kertasi Heinonen selkeitä tavoitteitaan.
Lisäksi Heinonen kantoi huolta Riihimäelläkin yrittäjyydestä ja perhepolitiikasta korostaen jälleen kerran ”Perhe kaikissa politiikoissa” –ajatteluaan ja sen tärkeyttä mm. työn ja vapaa-ajan sovittamisen näkökulmasta.
Kolmas raide kiireinen juttu
Tilaisuuden lopuksi juontaja Antero Rönkä kysyi mikä on Hämeen keskeisin ja kiireisin liikennehanke.
– Tärkeää on palauttaa tierahat oikealle tasolle ja myös panostaa yksityistieverkkoon, mutta ehdoton ykköshanke meillä kaikilla pitää olla rautatieverkon parantaminen kolmannella raiteella Keravalta pohjoiseen Riihimäelle asti. Tämä on ratkaisevan tärkeä työmatkaliikenteelle ja koko raideliikenteelle, totesi Heinonen lopuksi.
Heinosen huoli tierahoista yleensä oli perusteltu. Esimerkiksi Hämeen tiepiirillä on kolmeen Hämeen maakuntaan tänä vuonna käytettävissä vain 1,2 miljoonaa euroa, kun summa esimerkiksi 2000 oli vielä 18 miljoonaa.
– Hämeen tiepiiri ei pysty aloittamaan tänä vuonna yhtään uutta alueellista tiehanketta ja kevyenliikenteen väyliäkin rakennetaan vain 10 kilometriä vaikka tarve olisi noin 600 kilometriä. Rahaa tarvittaisiin myös moniin valtateiden liittymiin ja ohituskaistoihin puhumattakaan yli 400 remonttikuntoisesta vanhentuneesta sillasta, ihmetteli ja päivitteli Heinonen tierahatilannetta tilaisuuden jälkeen kahvipöydässä.
– Esimerkiksi kantatie 54 kaipaa parannusta kuten myös yhteys Hämeenlinnasta Lahteen. Ja Forssan seudullakin on keskeisen kiireellisiä pääväylähankkeita, mitkä nykyhallitus on unohtanut. Meidän pitää saada nyt äänemme kuuluviin ja puheet teoiksi.