Kansanedustaja Timo Heinonen on huolissaan jo pian kymmenen vuotta jatkuneesta suomalaisten lasten oppimistason laskusta. Tänään julkistetut tuoreimmat PISA-tulokset vahvistavat huolta ja esimerkiksi luonontieteissä kymmenessä vuodessa on menetetty laskennallisesti jopa yhden kouluvuoden osaamismäärä. OECD:n osaamistuloksia mittaavassa PISA-tutkimuksessa vuoden 2015 pääalueena oli juuri luonnontiede.
– Viisitoista vuotiaiden nuortemme osaaminen kestää edelleen hyvin vertailun muihin maihin, mutta laskeva suunta olisi nyt otettava vakavasti. Peruskoulumme vaatii uudistamista ja minusta ennen muuta oppimisen into ja halu pitää palauttaa, mutta myös opettajille työrauha opettaa oppilaiden oppimisrauhan rinnalla, toteaa Timo Heinonen, joka ennen kansanedustajantyötään toimi pitkään luokanopettajan virassa.
Kolmen vuoden välein julkaistavassa tutkimuksessa suomalaisten 15-vuotiaiden luonnontieteiden osaaminen oli OECD-maiden kolmanneksi parasta. Lukutaidossa suomalaisnuoret ovat edelleen parhaiden joukossa, matematiikan osaaminen on säilynyt ennallaan. Luonnontieteiden opiskelu ei innosta, ja tämä näkyy pistemäärien laskuna.
Luonnontieteiden keskiarvopistemäärän (531) mukaan suomalaiset 15-vuotiaat olivat OECD-maiden joukossa kolmanneksi parhaita. Japanin pistemäärä (538) oli muita OECD-maita korkeampi. Suomen, Viron ja Kanadan (528) pisteet eivät eroa toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.
– Meidän täytyy etsiä keinoja palauttaa opiskelun into ja oppimisen into kouluihin. Ruotsissa ja muutamissa muissa maissa on panostettu lisää opettajankoulutukseen ja se näkyy heti. Meillä opettajankoulutus on ollut aina maailman huippuluokkaa ja on sitä nytkin, mutta esimerkiksi kuntien resurssit täydennyskoulutukseen ovat riittämättömät. Lisäksi koulutuksen säästöt valitettavasti näkyvät koulujen arjessa ja luokkakokojen kasvaminen, toteaa Timo Heinonen.
Kaikista osallistuneista maista ja alueista Suomen edellä luonnontieteissä olivat Singapore (556), Japani, Viro ja Taiwan (532). Kaikkien edellä mainittujen maiden tulokset olivat selkeästi OECD-maiden keskiarvoa parempia.
Suomessa luonnontieteiden keskiarvo on pudonnut 32 pistettä vuoteen 2006 (563 pt) verrattuna, jolloin luonnontiede oli edellisen kerran pääalueena. Tulosten heikkeneminen vastaa miltei yhden kouluvuoden edistystä. PISA-arvion mukaan vuosittain runsaat 6 000 nuorta jää Suomessa vaille riittäviä perustaitoja luonnontieteissä, mikä lisää riskiä selvitä jatko-opintojen ja nykyaikaisen työelämän vaatimuksista.
Lukutaidossa suomalaisnuoret ovat edelleen parhaiden joukossa. Selkeästi paras lukutaidon taso oli Singaporessa, jossa oppilaiden saavuttamien pisteiden keskiarvo oli 535 pistettä. Tämän jälkeen hyvin tasaväkisiä olivat Hongkong (527 pistettä), Kanada (527), Suomi (526) ja Irlanti (521). Suomen naapurimaista menestyi parhaiten Viro, jonka tulos oli heti kärkiviisikon perässä. OECD-maista suomalaisnuoret menestyivät toiseksi parhaiten. Kun kaikki osallistuvat maat huomioidaan, Suomen sijoitus oli neljäs. Suomen pistemäärä oli kaksi pistettä parempi edelliseen tutkimuskertaan verrattuna.
Matematiikan osaaminen on Suomessa säilynyt ennallaan. Suomen sijoitus oli seitsemäs OECD-maiden joukossa yhdessä tasapistein Tanskan kanssa. Edelle sijoittuivat Japani, Korea, Sveitsi, Viro, Kanada ja Alankomaat. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden maiden ja alueiden joukossa Suomi oli kolmastoista. Vuonna 2013 Suomi oli kuudes OECD-maista ja 12. kaikista maista.
– Ei meidän tarvitse nuortemme menestystä siis hävetä vaan edelleen voimme olla heistä ylpeitä. Meidän upea peruskoulumme toimii ja lapsemme ja nuoremme ovat edelleen maailman kärkijoukkoa. Mutta laskeva kehitys pitää nyt katkaista ja lisätä tasa-arvoa peruskouluumme tasapäistämisen sijaan. Peruskoulua pitää uskaltaa uudistaa ja peruskouluun panostaa kunnolla, vaatii Heinonen.
Tyttöjen ja poikien tasoero kasvaa ja oli Suomessa OECD:n suurin, 19 pistettä tyttöjen hyväksi. Suomen tytöt olivat kaikkien maiden tyttöjen vertailussa toiseksi parhaita Singaporen tyttöjen jälkeen. Poikien välisessä vertailussa Suomen pojat sijoittuivat kymmenenneksi. Suomi oli ainoa maa, jossa erinomaisesti osaavista oppilaista enemmistö oli tyttöjä. Poikien tulosten heikkeneminen kasvattaa sukupuolten välistä eroa entisestään tyttöjen hyväksi.
Koulujen väliset erot ovat edelleen Suomessa osallistujamaiden pienimpiä, mutta alueelliset erot nousevat esille entistä vahvemmin.
– Pitää etsiä keinoja saada pojat mukaan. Se varmasti tarkoittaa myös uusia opetusteknologioita, mutta myös pienempiä opetusryhmiä ja parempaa työrauhaa. Keskitymisrauha on usein vilkkaille pojille erityisesti iso este oppimiseen ja se voi muuten ruokkia lisää häiriötekijöitä luokkaan.
Motivaatio opiskella luonnontieteitä, arvostus luonnontieteitä kohtaan sekä suoritusluottamus luonnontieteellistä osaamista kohtaan olivat Suomessa selvästi keskimääräistä heikompia tai korkeintaan OECD-maiden keskiarvon tuntumassa. Luonnontieteiden motivaatio- ja asennetekijät ovat kuitenkin vahvasti yhteydessä oppilaiden luonnontieteiden osaamiseen.
PISA 2015 on kuudes tutkimus OECD:n PISA-tutkimusohjelmassa, joka vuodesta 2000 lähtien on kolmen vuoden välein arvioinut oppimistuloksia lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa. Arvioinnin pääalue vaihtuu joka kierroksella: vuonna 2006 ja vuonna 2015 se oli luonnontieteet. Pääalueen arviointi on kattava, kun taas sivualueiden osalta seurataan lähinnä oppimistulosten yleistä kehitystä.
PISA 2015 -tutkimuksen Suomessa toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä.