Suomen ilmastotalkoot ovat alkaneet. Kaikki keinot on otettava käyttöön, jotta saavutamme EU:n meille asettamat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, energiatehokkuudessa ja uusiutuvissa energianlähteissä. Ilmastotalkoot koskevat arkista elämäämme: liikennettä, asumista, maataloutta ja jätehuoltoa.
Perinteistä suomalaista elämäntapaa poissa kaupungin sykkeestä on usein kritisoitu ilmastolle haitalliseksi. Asia ei ole näin yksinkertainen. Tosin myös omakotiasuja ja yksityisautoilija voi tehdä paljon ilmastotalkoissa. Tärkeintä on suosia energiatehokkuutta ja päästöjen vähentämistä – kyse siis paljon meidän jokaisen asenteista.
Kuluttajalla on paljon valtaa. Yksityisten ihmisten päätökset ovat merkittävässä asemassa päästöjen hillitsemisessä. Esimerkiksi liikenteen päästöt ovat olleet koko ajan kasvussa, mikä on huolestuttavaa. Voimme kuitenkin autoilijoina vaikuttaa tähän.
Tällä hetkellä me suomalaiset ostamme runsaasti suurikokoisia tila-autoja, ja hiilidioksidipäästöt uusilla autoilla ovat meillä keskimäärin noin 180 g/km. Tämä on kaukana ilmastoystävällisyydestä. Esimerkiksi Euroopan komission esityksessä EU:n alueella myytävien autojen hiilidioksidipäätöt tulisivat olla keskimäärin enintään 130 g/km vuoteen 2012 mennessä, ja mm. rengasvalintojen avulla lukua pyritään saamaan vielä tätäkin alhaisemmaksi.
Hallitus antoi eduskunnalle äskettäin liikennepoliittisen selonteon, jossa pureudutaan myös liikenteen ilmastovaikutuksiin. Muun muassa raide- ja joukkoliikennettä tulee edistää, ja myös kevyen liikenteen olosuhteita tulee parantaa.
Emme kuitenkaan pärjää ainoastaan joukkoliikennettä lisäämällä. Tällä hetkellä tieliikenteen päästöistä 60 prosenttia on peräisin henkilöautoliikenteestä, ja noin 85 prosenttia kaikista liikennesuoritteista kertyy henkilöautoliikenteestä. Suomi on harvaan asuttu maa, ja suomalainen ajaa henkilöautolla myös tulevaisuudessa, siksi suomalaisen omat ratkaisut ovat avainasemassa.
Syksyinen autoverouudistus oli merkittävä edistysaskel kohti ilmastoystävällistä autokantaa. Verouudistus onkin ohjannut suomalaisia ostamaan vähemmän hiilidioksidipäästöjä tuottavia autoja. Laskelmien mukaan vaikuttamalla kansalaisten asenteisiin saadaan aikaan kahden miljoonan tonnin päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä. Verotuksen ohella asenteisiin vaikutetaan myös tehokkaalla tiedottamisella.
Tulevaisuudessa auton käyttöä tullaan varmasti myös ohjaamaan vähemmän ajamisen suuntaan. Periaatteella sitä enemmän maksat, mitä enemmän ajat. Yksityisauto on kuitenkin valtaosalle suomalaisista välttämättömyys. Meidän on syytä varmistaa myös se, että henkilöautoa tarvitsevien, mm. perheiden ja työmatkalaisten, taakka ei tule kohtuuttomaksi. Tarvitsemme ajassa elävän työmatkavähennyksen ja ehkä myös perhevähennyksen.
Henkilöautoliikennettä on siis vähennettävä, mutta auton käytön vähentämistä tärkeämpää on niiden päästöjen vähentäminen. Ekologinen autoilu on mahdollisuutemme. Hybridi-, sähkö-, mutta myös biokaasuautojen houkuttelevuutta on lisättävä. Näitä autoja on jo tuotannossa, tärkeää on saada niitä liikenteeseen. Esimerkiksi tänä keväänä Riihimäelle avataan alueemme ensimmäinen kaasuautojen tankkausasema, ja nyt jo tekniikka ja kaasuautojen hinta tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon.
Myös kodin energiankulutuksessa voi tehdä ilmastolle suotuisia valintoja. Siirtyminen öljylämmityksestä lämpöpumppuihin säästää energiaa. Sähköllä toimiva lämpöpumppu tuottaa yhtä käytettyä kilowattituntia kohden kahdesta kolmeen kilowattituntia ilmaista energiaa. Suoralla sähkölämmityksellä varustetut talot tuleekin varustaa ilmalämpöpumpuilla, ja tätä kehitystä on syytä tukea. Puhumattakaan niistä pienistä kodin ratkaisuista: energiansäästölamppuihin siirtymisestä ja huoneiden sisälämpötilan laskemisesta asteella.
Ota haaste vastaan ja vähennä omaa ilmastokuormaasi! Jokainen voi tehdä jotain.
Timo Heinonen, KM, kansanedustaja (kok) & Sanna Perkiö, tekniikan tohtori, kansanedustaja (kok)