Suomen Lämpöpumppuyhdistys järjesti jo toista kertaa eduskunnassa infopäivän kansaedustajille ja talossa työskenteleville. Tilaisuuden isäntänä toimi kansanedustaja Timo Heinonen (kok.), joka kertoikin avaussanoissaan viime vuoden infopäivän herättäneen mukavasti keskustelua eduskunnassa ja täysistunnossakin.
Ruotsi on lämpöpumppujen käytössä Suomea huomattavasti edellä. Naapurimaassa oli jo vuonna 2005 yli 450 000 lämpöpumppua, joiden tuottama hyöty on huomattava, noin 8 Terawattituntia vuodessa. Suomessa vastaava määrä vuonna 2005 oli 100 000 pumppua, mutta määrä on kolmessa vuodessa lähes tuplaantunut. Pohjoismaiden ilmasto-oloissa tehokkaasti toimivalla lämpöpumpulla pystytään ottamaan talon lämmitysenergiasta kaksi kolmasosaa talon ympäriltä, maasta, kalliosta tai ilmasta.
Suomen hiilidioksidipäästöistä rakennuskannan osuus on noin 30 %. Uusia omakotitaloja rakennetaan Suomessa vuosittain noin 10 000, ja tiukkenevat rakennusmääräykset asettavat haasteita. Jo nyt lähes puoleen uudisrakennuksista asennetaan lämpöpumppu ja vuosittainen hiilidioksidipäästöjen määrä pienenee yli kymmenellä miljoonalla kilolla nykytasosta. Suurin mahdollisuus pienentää CO2- päästöjä liittyy kuitenkin miljoonan olemassa olevan rakennuksen lämmittämiseen lämpöpumpuilla.
Kuluttajalle suurin kannustin on sähkölaskun pienentyminen, mutta Heinonen vetoaa myös muiden kannustimien käyttöönottoon. Parannuksena ensi vuonna on tulossa kotitalousvähennyksen enimmäismäärän nostaminen 3000 euroon, sekä jo tämän vuoden lisätalousarviossa olleet energia-avustusten lisäykset. Näillä uudistuksilla pyritään tukemaan pientalojen energiatehokkuutta parantavia hankkeita, mutta myös ympäristöystävällisiä muutoksia kerros- ja rivitalojen energiaremonteissa.
Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen jäsenet olivat tyytyväisiä päivän herättämään mielenkiintoon ja keskusteluun. He toivottivatkin kaikki tervetulleiksi ympäristökuormituksen pienentämistalkoisiin.