Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) nosti eduskunnassa esiin huolen vankien koulutuksesta. Suomalaisissa vankiloissa rangaistustaan suorittaa noin 3500 henkilöä. Suurin osa vangeista on työikäisiä ja suomalaisen vankeinhoidon yksi tavoite on juuri näiden henkilöiden vahva integroiminen yhteiskuntaan rangaistuksen suorittamisen jälkeen.
– Kouluttautuminen vankeinhoidossa tukee tätä tavoitettava erinomaisesti. Tarvitsemme vankien tarpeita vastaavaa koulutusta, ja siitä on tehtävä houkuttelevaa. Ei nuoren ihmisen vankilassa olo ajan tarvitse mennä niin sanotusti hukkaan, muistuttaa Heinonen.
Osa koulutusta tarvitsevista ja motivoituneista vangeista on ollut pitkään vankilassa tai heillä on laitostausta. Tähän tarpeeseen on Riihimäellä vuonna 2006 aloitettu pilottikoulutus, joka valmentaa vankeja tutkintoon johtavaan koulutukseen ja arkeen yhteiskunnassa. Koulutuskokeilu on saanut hyvän vastaanoton aina ulkomaita myöten, mutta ongelmaksi on muodostunut, ettei varsinaisesti vangeille suunnattua valmentavaa koulutusta ole. Koulutuksesta annettava todistus on ”Vammaisten opiskelijoiden ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus”.
– Myös vankien valmentavassa koulutuksessa noudatettavan opetussuunnitelman tavoitteet eivät sellaisenaan sovellu vankilaympäristöön. Tästä hyvänä esimerkkinä on tavoitteissa olevat työelämäjaksot, joita ei toki korkean turvallisuustason vankilassa voida toteuttaa, huomauttaa Heinonen.
Heinonen uskoo, että vankeinhoidon koulutus, oli se sitten valmentavaa tai tutkintoon johtavaa, kannattaa suunnitella vankien kannalta mahdollisimman vaikuttavaksi ja houkuttelevaksi. Koulutus on kannattavaa siksi, että se on erinomainen tapa saada vanki kiinni arkeen, yhteiskuntaan ja mahdollisesti työelämään rangaistuksen suoritettuaan.