Kansanedustaja Timo Heinonen esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön EU:n tapaan eettiset ohjesäännöt poliittiseen vaikuttamiseen eli lobbaukseen. Samalla eduskuntaan tulisi perustaa erillinen rekisteri lobbaajista. Heinosen mukaan tämä olisi tärkeä täydennys nyt käsitellylle vaalirahoitus ja eilen käsitellylle kansanedustajien lahjuslainsäädännölle.
– Tarvitsemme minusta selkeät eettiset pelisäännöt tällaiseen vaikuttamiseen. Käytäväpolitiikka on yleistynyt koko ajan ja nyt on hyvä paikka luoda siihen pelisäännöt, totesi Timo Heinonen ja esitti samalla, että eduskunnan lobbaajista perustettaisiin myös rekisteri.
Timo Heinosen mukaan ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) sai europarlamentaarikkona läpi vastaavien sääntöjen uudistamisen EU:ssa. Euroopan Parlamentin työjärjestyksessä on sen seurauksena nyt lobbareille ohje, jossa he sitoutuvat eettisiin sääntöihin.
– Termi ”lobata” herättää meissä suomalaisissa intohimoja ja sillä on meidän mielissämme usein negatiivinen kaiku, vähän samoin kuin valitettavasti myös vaalirahoituksella, Timo Heinonen perusteli.
Heinosen mukaan lainsäätäjien ja poliitikkojen on tehtävän hyvän hoidon takia jo kuunneltava kaikkia tahoja tasapuolisesti ja hyvään hallintotapaan kuuluu, että kaikkia tahoja kuullaan päätöksenteon yhteydessä.
– On kiistaton tosiasia, ja myös aivan hyväksyttävääkin, että vaikuttaminen kuuluu päätöksenteon arkeen kaikissa parlamentaarisissa järjestelmissä. Haluamme tai emme, puhumme sitten lobbaamisesta tai vaikuttamisesta, keskusteluista tai tapaamisista, niin on päivänselvää että eri tahot pyrkivät vaikuttamaan meihin lainsäätäjiin, Heinonen totesi ja kertoi, että tänä keväänä eduskunnassa on nähty paljon ydinvoimalobbareita, mutta myös ydinvoimaa vastustavia kansalaisjärjestölobbareita. Heinosen mukaan heidän kaikkien pitää olla samalla viivalla, kumpikin ajaa omaa asiaansa.
Heinosen mukaan on olemassa eri näkemyksiä siitä, onko lobbaus ongelma tai onko nykykäytäntö hyvä.
– Kun pelisäännöt on selvät ja kaikille samat niin lobbauksessa ei ole kyse moraalisesti arveluttavasta väkisin vaikuttamisesta, vaan nimenomaan henkilökohtaisista tapaamisista ja keskusteluista, joissa omat, yleensä asiantuntemukseen perustuvat näkemykset ilmaistaan meille päätöksentekijöille, totesi Timo Heinonen.
– Tänä keväänä ja viime vuosina olemme myös nähneet ja kokeneet sen, miten myös suuret yritykset, muun muassa Itämeren kaasuputkihankkeeseen, ovat palkanneet ammattilaisia hoitamaan yhteiskuntasuhteitaan. Ja myös esimerkiksi ammattijärjestöt lobbaavat työntekijöiden puolesta ja työnantajat lobbaavat työnantajien etujen puolesta. Myös Suomi maana lobbaa omia kantojaan Euroopan unionissa, sen eri instituutioissa.
Timo Heinonnen esittikin, että nyt vaalirahoituslainsäädännön ja lahjuslainsäädännön lisäksi työlistalle pitäisi ottaa myös lobbaussäädökset ja seurata Stubbin EU:iin tuomaa mallia. Näin vaikuttamisen ja päätöksenteonkokonaisuus tulisi entistä avoimemmaksi.