Tiistai, 19.06.2007

Blogi, tiistaina 19.06.2007

Tänään jatkamme kesän puristusta eduskunnassa. Käsittelyssä valtioneuvoston selonteko valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille 2008-2011. Tämä keskustelu alkaa ryhmäpuheenvuoroilla heti istunnon aluksi kello 10.00 ja sitten jatkamme keskustelua varmasti kohtuullisen pitkään. Omassa puheenvuorossani tulen tänään nostamaan esille erityisesti uuden sinivihreän hallituksen päätöksen panostaa 80 miljoonalla eurolla perusopetukseen ja erityisesti ryhmäkokoihin, erityisopetukseen ja tukiopetukseen. Tämä summa siis tulee siitä kun lasten ikäryhmät pienenevät. Hallitus kuitenkin haluaa ohjata aiemman summan rahaa koulutukseen ja näin panostus kasvaa merkittävästi. Omassa puheenvuorossani nostan esille huoleni mm. siitä miten hallitus aikoo onnistua rahan suuntaamisessa ja varmistamisessa, että se menee juuri haluttuihin kohteisiin. Katsotaan mitä sitten depatissa tulee tänään esille nousemaan.

Päivän Helsingin Sanomat (19.6.2007) nosti näyttävästi esille eilisen puheeni koskien asepalveluslain uudistustamista. Otsikko oli viimeisen päälle ja tottakai täytyy on tyytyväinen, että maan suurin päivälehti nostaa nuoren kansanedustajan ajatuksia ja mielipiteitä näin laajasti esille. Kiitos tuli puolueemme sisällä ministereitä myöten. Kiitos niistä.

Tänään aamulla saimme vieraita sairaahoitajien Tehystä ja Superista. Esillä oli jälleen kerran vieraiden ajankohtaiset asiat tasa-arvotuposta hoitajapulaa jne. Itse nostin vahvasti esille huolta hoitajatilanteesta ja myös osaltaan siitä, että EU:ssa olisi syytä tiukentaa paikallisen kielen osaamisvaatimuksia tämän tyyppisissä töissä. On kestämätöntä ja vaarallistakin jos yhteistä kieltä ei lääkärin tai hoitajan ja potilaan välille löydy. Tasa-arvo tupon ajatuksen takana olemme edelleen vahvasti vaikka tupoa ei nyt synnykään. Hallituksemme on sitoutunut tukemaan vahvasti sellaista kuntapuolen palkkaratkaisua millä korotetaan naisvaltaisten koulutettujen alojen palkkoja. Tämä kirjaus on ainutlaatuinen. Ensimmäisen kerran maamme hallitus on sitoutunut tällaiseen ja kirjannut sen vielä vahvasti ohjelmaansa. Toivotaan todellakin, että asia etenee ja ensimmäinen hyvä askel ansaittuun palkkaan otetaan mahdollisimman pian. Yhdellä ratkaisulla ei tilanne korjaannu, mutta toivotaan, että hyvä yhteistyö jatkuu tavoitteen eteen. Keskusta, Kokoomus, RKP ja Vihreät ovat asian takana vahvasti ja jos oikein ymmärsin niin myös Kristillisdemokraatit tukevat hanketta ja mm. hoiva-alan palkankorotuksia. Näyttää eduskunnasta löytyvän niitäkin joiden tavoite on asian kaataminen – valitettavasti. Tällainen politiikka vaarallista ja raukkamaistakin.

Sairaanhoitaja, lähihoitaja ja yleisesti terveydenhuoltoasioiden jälkeen aloitimme pitkän täysistunnon kello 10.00. Aiheena valtion talouden kehykset tuleville vuosille. Varasin aamuvarhaisella oman puheenvuoroni ja nyt pääsinkin ääneen hyvään aikaan. Omassa puheenvuorossani nostin esille tänään perusopetuksen lisämääräraha satsausta ja ennen muuta sitä miten pystymme varmistamaan 80 miljoonan extran menemisen juuri peruskoulun opetusryhmien pienentämiseen, tukiopetukseen ja erityisopetukseen. Tämä tulee minusta ratkaista sitovasti ja pysyvästi ja toimivasti.

Istunnon jälkeen mökille. Pesin vanhempieni kanssa Pekkalan ulkoseinät siitepölystä ja hämähäkin seiteistä. Aika urakka, mutta nyt se valmista. Nukkumaan. Aamulla aloitamme nimittäin jo tasan kello 8.00 Riihimäellä Talousaluetoimikunnan isolla kokouksella ja kello 10.00 täysistunto alkaa Helsingissä. Tiukka päivä tulossa myös kevätistuntokauden viimeisestäkin.

Puheeni suuressa salissa tänään:

debatti puheenvuoro:
”Timo Heinonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Räsänen tuossa totesi, että kaikki työ on tärkeää, näin onkin – tietysti tempputyöstä voi olla hieman erikin mieltä. Minun mielestäni tässä uusi hallitus nyt ottaa arvovalinta- taikka toimintatapamuutoksen. Työllistämismäärärahoja suunnataan uudelleen siten, että niissä nykyistä paremmin tuetaan työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille, aitoon työhön, parannetaan työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa. Tämä on minun mielestäni ensiarvoisen tärkeää. Tämä merkitsee kotitalousvähennyksen parantamista, matalapalkkakokeilun laajentamista nuorille ja vammaisille, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamista. Nämä ovat minun mielestäni merkittäviä uudistuksia ja kertovat arvo- ja toimintatapamuutoksesta nykyisessä Suomessa.”

VARSINAINEN 5 MINUUTIN PUHEENVUORO:

”Timo Heinonen /kok: Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston esitys valtiontalouden kehyksistä tuleville vuosille on varsin myönteinen. Itse pidän järkevänä sitä, että talouden tilannetta seurataan ja ajoitetaan ja sovitetaan nämä toimenpiteet aina tilanteeseen sopiviksi.
On hyvä, että uusi hallituksemme on määrätietoisesti uudistamassa maatamme ja kirjannut hallitusohjelmaan takuun muun muassa eläkeläisten verotuksen oikaisusta, perintöverouudistuksesta, opintorahan korotuksesta, opiskelijoiden vapaan tulon rajojen merkittävästä korotuksesta, yliopistouudistuksesta jnp. Nämä kertovat parhaalla mahdollisella tavalla minusta juuri sinivihreän hallituksen arvoista ja toimintakyvystä – painotan: arvoista ja toimintakyvystä. Tämän hetken myönteinen talouskehitys antaa hallituksellemme hyvät mahdollisuudet toteuttaa ja toimeenpanna hallitusohjelmaamme. Meillä on edessämme haasteita, joiden kanssa joudumme tekemään työtä. Tällaisista voisi mainita esimerkiksi väestön ikääntymisen, kotitalouksien uhkaavan velkaantumisen ja myös kestävän energiapolitiikan ilmastonäkökulmasta tarkasteltuna.

En halua eduskuntaa pitkään pidätellä puheillani enkä toistella hallitusohjelman ja kehyksen oikeita suuntaviivoja, arvoisa puhemies, mutta haluan nostaa esille yhden selkeän huolenaiheen. Hallitus on nimittäin määrätietoisesti puuttumassa lapsiperheiden asemaan ja parantamassa sitä. Näitä korotuksia ja korjauksia ed. Jari Koskinen toi esille ryhmäpuheenvuorossamme.

Lähelle lapsiperheitä osuu myös hallituksen linjaus siitä, että perusopetuksen voimavaroja lisätään. Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvien varojen ohjaaminen perusopetukseen oli kirjattu myös edellisen hallituksen ohjelmaan. Kirjaus on mukana nytkin, sillä erolla, että nyt myös kirjaus konkretisoituu, lupaus pidetään ja toteutetaan. Nämä ikäryhmien pienentymisestä säästyvät varat nostavat opetustoimen rahoitusta 80 miljoonalla eurolla. Hallitus on päättänyt, että tämä raha käytetään lyhentämättömänä ala- ja yläkoulujen ryhmäkokojen pienentämiseen sekä erityisopetuksen ja tukiopetuksen vahvistamiseen.

Olen kuitenkin, arvoisa puhemies, huolissani siitä, miten nämä rahat yksiselitteisesti saadaan ohjattua juuri luvattuihin kohteisiin. Osa kunnista, esimerkiksi piskuinen etelähämäläinen Loppi, on jo maksimiluokkakoot itselleen määritellyt. Emme siis tarvitse lain ohjausta, mutta lisämäärärahaa tarvitsemme toiminnan pyörittämiseen, opetuksen kehittämiseen, erityisopetukseen ja tukiopetukseen.

Helsingin Sanomissa kerrottiin tämän kuun 15. päivänä, että syksyllä 2006 kokoaikaiseen erityisopetukseen oli siirretty maassamme yli 44 000 oppilasta eli lähes 8 prosenttia kaikista peruskoululaisista. Edellisvuonna osuus oli 7 prosenttia, eli kasvu on siis jyrkkää ja jatkuvaa. Viime vuonna peruskoululaisten määrä muuten väheni edellisvuodesta prosentin verran, mutta erityisopetukseen siirrettyjen määrä siis kasvoi, peräti 4 prosenttia.

Erityisopetus järjestetään tänään yhä useammin normaaliluokissa eli niin sanotun yleisopetuksen yhteydessä. Näin ollen erityiskoulujen oppilasmäärä on vähentynyt 2000-luvulla. Syksyllä 2006 erityisoppilaista lähes puolet oli integroitu jo kokonaan tai osittain yleisopetuksen ryhmiin, kun hieman yli puolet sai vielä opetusta erityisryhmissä tai jopa erityiskouluissa. Erityisopetuksen järjestämispaikka myös vaihtelee maassamme alueittain. Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan Lapin ja Pohjanmaan maakunnissa alle kolmasosa erityisoppilaista opiskeli erityisryhmissä, mutta Kymenlaaksossa kaksi kolmasosaa.

Myös erot erityisopetukseen siirrettyjen osuuksissa ovat kunnittain suuret ja johtuvat usein kuntien vaihtelevasta käytännöstä tehdä päätöksiä erityisopetukseen siirrosta. Kymmenessä suurimmassa kaupungissa osuudet vaihtelevat Vantaan 12 prosentista Oulun 5 prosenttiin. Opetusministeriön työryhmä onkin asiaa selvittämässä, ja työryhmältä on syytä odottaa heti tänä syksynä ehdotusta erityisopetuksen pitkän tähtäimen strategiaksi.

Arvoisa puhemies! Tiedän, että osaava opetusministerimme tätäkin asiaa hoitaa, mutta haluan vielä korostaa huolta siitä, että tämän 80 miljoonan euron kanavointi peruskoulujen opetusryhmiin, erityisopetukseen ja tukiopetukseen tulee varmistaa tavalla tai toisella. Näistä, arvoisa puhemies, minulle sopii kumpi vaan.”

Kommentit