Keskusteluissa nousee tasaisin väliajoin esille keskustelu tasaverosta. Tuorein esilletulo tapahtui tämän viikon maanantaina, kun Keskuskauppakamari julkisti selvityksensä asian ympärillä. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen Keskuskauppakamarille tekemien laskelmien mukaan nykyiseen tuloverotuottoon päästäisiin 32,5 prosentin tasaverolla, kun perusvähennys olisi 5000 euroa vuodessa. Peruvähennyksen nosto esimerkiksi 7500 euroon nostaisi yhteisen veroprosenttimme jo 36,7 prosenttiin ja kymppitonni tarkoittaisi 41,5 prosentin tasaveroa.
Selvityksen mukaan tasaveroon siirtymisestä hyötyisivät eniten pienten palkka ja pääomatulojen saajat, mutta myös suurten palkkatulojen saajat. Eniten järjestelmä kurittaisi suurten pääomatulojen saajia. Näin tapahtuisi nimenomaan siksi, että nykyisen verotulojen turvaamiseksi tasaverotuksella tarvittaisiin huomattavasti nykyistä 28 prosentin pääomatulojen verotusta kovempi veroprosentti.
Ehkä kuitenkin mielenkiintoisinta tässä selvityksessä oli se miten se kohtelisi ns. marginaaliveroa. Tämäntyyppinen tasaveromalli merkitsisi nimenomaan tuloveroista suurimman osan maksavien eli keskituloisten palkansaajien veroasteeseen laskua enemmän lisäpalkasta maksettuun veroon eli ns. marginaaliveroon. Tällä voisi olla merkittävä vaikutus, kun työnteon mielekkyys ei hukkuisi kohtuuttomaan verotukseen joka usein syö ylitöiden ja lisätöiden palkasta leijonan osan. Perusvero ei keskituloisten kohdalla tasaverollakaan kovinkaan paljon muuttuisi.
Tällä hetkellä nimittäin maamme lisäpalkasta maksettavat verot ovat maailmankin huippuluokkaa. Esimerkiksi maamme ylin marginaaliveroprosentti 55 on 9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopassa keskimäärin ja 12 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan ulkopuolisissa maissa. Tässä nimenomaan syys siihen miksi meilläkin on käytössä jopa Nokia-veroksi nimitetty järjestelmä, jossa meillä työskenteleviä hyvin tienaavia ulkomaalaisia verotetaan erillislailla säädetyllä 35 prosentin lähdeverolla.
Tässä siis ehkä se suurin juttu miksi itsekin tätä selvitystä jäin lukemaan. Kun miettii mitä kaikkia merkityksiä ja vaikutuksia marginaaliverotuksen alentumisella voisikaan olla?
Loppujen lopuksi mehän olemme jo valtaosalta hyvinkin tasaveromaa. Vain ansiotulojen valtiolle menevä osuus on ns. progressiivinen eli nouseva kun tulot nousevat. Kiinteä verotushan on meillä jo käytössä kunnallisverotuksessa mutta myös ansiotulojen sosiaaliturvamaksuissa ja myös pääomatuloissa. Myös yritysten verotuksessa. Ongelmaksi tasaveroa suunniteltaessa nousikin varmasti kuntaveron mukanaan tuoma problematiikka. Kuntavero on tällä hetkellä jo valtaisassa haitarissa. Pienemmillään päästää 16 prosentilla ja risoilla ja suurimmillaan taidetaan jo kohta hipoa 22 prosenttia eikä kattoa näytä löytyvän. Kuin hermoissa ehkä kohta.
Mutta ottamatta sen enempää kantaa selvityksen pohjalta tasaveroon puolesta tai vastaan on pakko myöntää, että juuri tällaisia perusteellisia selvityksiä kaipaamme tässäkin asiassa lisää. Ei mutua tai kaavoihin kangistelua. Tuo raportti kokonaisuudessaan Keskuskauppakamarin sivuilla. Tasavero 2008 – Mitä se on? Mitä se ei ole
Kello nyt hieman yli seitsemän ja kohta työmaata kohti. Tänään aamulla uusi nuori riihimäkeläinen kunnallisvaaliehdokas Laura Tonteri tulee käymään eduskunnassa ja sitten kahdeltatoita sivistysvaliokunta ja siitä eteenpäin tiukasti töitä ja kokouksia.
….
Mielenkiintoinen päivä eduskunnassa takana. Olin tänään varautunut puhumaan salissa myös hallituksemme alkolukkokokeilun vakinaistamisesta, mutta opposito käytti tilaisuuden hyväksi ja siirrätti asian syrjään. En tiedä oliko syy sitten se, että Ilkka Kanervan töihinpaluun myötä lehterit olivat täynnä väkeä ja vasemmisto-oppositio halusi päästä puhumaan mieluumminkin päivähoitomaksuista ja yleensäkin asiakasmaksuista. On toki totta, että maksujenkorotukset aina kirpaisevat mutta voi kyllä hyvin kysyä miksei demarit vallassaollessaan hoitaneet sitä, että maksut olisivat pysyneet mukana muussan kehityksessä. Edellisestä korotuksesta on kulunut jo kuusi vuotta ja sen jälkeen on ostovoiman lisäys ollut yli 20 prosenttia. Nyt maksuja nostetaan 16,6 prosentilla. Ja lisäksi esimerkiksi pelkästään tänä vuonna ostovoima kasvaa valtiovarainministeriön arvioiden mukaan noin 3 %.
No oppositio on kyllä taas rummuttanut kovaa ja saanut osittain jopa mediankin mukaan tähän. Esimerkiksi kun viime viikolla suunnitelmat julkistettiin niin monessa mediassa oli otsikot, että päivähoitomaksut nousevat hurjasti. Myöhemmin mm. teksti-tv:ssä otsikoita korjailtiin. Niinpä.
Mutta julkisuudessa on siis väitetty, että maksujen nosto kohdentuu nimenomaan niihin kansalaisiin, jotka ovat suurimmassa hoidon ja terveyspalvelujen tarpeessa. Eli lapsiperheisiin, pitkäaikaissairaisiin, vammaisiin ja vanhuksiin eli ei terveisiin ja hyvätuloisiin, jotka eivät tarvitse palveluita. On väitetty samalla, että asiakasmaksu-uudistus ei ole oikeudenmukainen vaan se nimenomaan lisäisi eriarvoisuutta. Näin on julkisuudessa väitetty ja väitettiin tänäänkin kiven kovaa.
No minä en tätä kyllä ymmärrä, sillä nyt esitellyllä uudistuksella esim. päivähoitomaksuissa pienituloisten ja monilapsisten sekä useissa tapauksissa yksinhuoltajaperheiden maksut laskevat. Kaiken kaikkiaan maksut laskevat 48 % lapsista ja pysyvät ennallaan 12 % lapsista. Eli 60 prosentilla suomalaisista maksut laskevat tai vähintäänkin pysyvät ennallaan.
Uudistuksessa muutetaan myös lasten päivähoitomaksun määräämisperustetta. Nyt kun uudistuksen jälkeen perheen koko laskettaisiin vanhempien ja vanhempien kanssa yhteistaloudessa asuvien alaikäisten lasten lukumäärästä niin saavutetaan edellä esittämiä alennuksia hoivamaksuihin mm. pienituloisille, monilapsisille ja myös yksinhuoltajaperheille. Sen sijaan ylin päivähoitomaksu nousee nykyisestä 200 eurosta 233 euroon kuukaudessa. Ja tämä siis vastaa vuoden 2002 jälkeistä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitystä niin kuin tuossa totesin. Maksuja ei siis ole korotettu sitten Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen. Silloinhan maksut muutettiin samalla markoista euroiksi.
Ja kun vielä nostan esille sen tosiasian, että maksukaton suuruuteen eli 590 euroon ei ehdoteta tehtäväksi korotusta eli toisin sanoen maksujen omavastuuosuus ei kasva paljon palveluita tarvitsevilla niin on kutakuinkin kaikki tullut kerrottua. Ja kun haluan tässäkin asiassa olla rehellinen ja avoin ja faktoihin nojaava niin kerron senkin, että suuren sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä maksukattoasia on esillä ja sitä tullaan tarkastelemaan yleisesti katsottaessa ja yhdenmukaistettaessa maksukattoja SATA-komiteassa. Maksukattoa ehdotetaan silloin sidottavaksi kansaneläkeindeksiin.
Toinen kummallinen julkisuuteen levitetty väite on kuulunut, että nyt tehtävällä uudistuksella päivähoidon ryhmäkoot uhkaavat kasvaa ja että hallitus jopa antaa oikeuden kasvattaa ryhmäkokoja tilapäisesti. Se on totta, että hallitus antaa oikeuden tilapäisesti ylittää ryhmäkoot, mutta tällä taataan se, että jatkossa päivähoitopaikan saa tarvittaessa heti aiemman kahden viikon sijaan. Eikö tämäkin ole aivan järkevää??
No hieman vielä jos perkaan tuota päivähoitomaksujen uudistusta muutamalla esimerkillä.
1) Perhe 1+1 (eli aikuinen ja lapsi) -> Päivähoitomaksu laskee kaikilla niillä joiden kuukausitulot ovat enintään 2800 euroa. 2900 euroa tienaavalla päivähoitomaksu nousee 7 euroa, 3000 euroa tienaavalla 18 euroa, 3100 euroa tienaavalla 30 euroa ja tätä enemmän tiunaavilla 33 euroa.
2) Perhe 1+2 (eli aikuinen ja kaksi lasta hoidossa) -> Päivähoito maksu laskee kaikilla joiden tulot alle 3300 euroa. 3400 euroa tienaavalla maksu nousee 4,5 euroa, 3500 euroa tienaavalla 23 euroa ja enimmilläänkin korotus on 63 euroa. 63 euron korotus tulee jos tulot on 3900 eurosta ylöspäin.
3) Perhe 1+3 (eli aikuinen ja kolme lasta hoidossa) -> hoitomaksu laskee kaikilla joiden tulot enintään 4000 euroa.
4) Perhe 2+1 (eli kaksi aikuista ja lapsi) -> päivähoitomaksu laskee 3400 euron tuloihin asti ja korotus enintään 33 euroa.
5) Perhe 2+2 -> päivähoitomaksu laskee aina 4000 euron tuloihin asti. 4800 euron tuloilla hoitomaksu nousee 63 euroa.
6) Perhe 2+3 ja lapsista yksi hoidossa -> päivähoitomaksu laskee aina 4200 euron tuloihin asti ja suurimmillaan hoitomaksun nousu on 33 euroa.
7) Perhe 2+4 ja 2 lasta heistä hoidossa -> hoitomaksu laskee aina 4200 euron tuloihin asti ja korotus enintään 63 euroa.
Lisäksi vielä päivähoitomaksun perinnän tulojen alarajaa nostetaan monessa tapauksessa eli uudistuksen jälkeen voi tienata monta kertaa enemmän ja pääsemällä nyt maksuttoman päivähoidon piiriin.
Eli summasummarum 48 % lapsista päivähoitomaksu laskee, 12 % lapsista päivähoitomaksu pysyy ennallaan ja 40 % lapsista päivähoitomaksu nousee.
On totta, että korotukset tuntuvat aina inhottavilta, mutta minulle ainakin tämä aika hyvin istuu kun katsoo noita esimerkkejä. Jos joku esimerkki jäi mieltä kaihertamaan niin mielelläni siihenkin vastaan. Mutta eikö tuo nyt aika hyvin ota huomioon juuri ne perheet joilla arki tiukinta?
Kollegani Sirpa Asko-Seljavaara totesi tänään salissa, että vuodesta 2002 keskipalkka on noussut maassamme 443 euroa. Eli siis yli kymmenen kertaa enemmän kuin suurimman päivähoitomaksun nyt tehtävä 33 euron korotus. Ja samalla Asko-Seljavaara totesi, että nollamaksuluokan tuloraja kolmen lapsen yksinhuoltajalla nousee esimerkiksi 1 200:sta 1 800 euroon kuukaudessa. Näin muuten tapahtuu monessa muussakin tapauksessa. Eli tuo ns. nollamaksuluokan raja nousee ja perhe saa tienata yhä enemmän saaden hoidon ilman päivähoitomaksua.
No ehkä tämä nyt tältä erää riittää.
Muuten päivä mennyt tänään mukavasti. Aamulla riihimäkeläinen abiturientti Laura Tonteri tuli vierailulle eduskuntaan ja liittyi samalla puolueemme jäseneksi. Tavoitteena Lauralla ensi syksyn kunnallisvaalit Riihimäellä. Aamulla ehdimme Lauran kanssa käymään läpi tulevia vaaleja ja myös kahvit ja lounas ennen kuin kiirehdin kello kaksitoita sivistysvaliokuntaan. Tänään käsittelyssä edelleen valtion talouden raamit tuleville vuosille ja myös Lissabonin sopimus, jossa kuulemisvaihe edelleen jatkuu. Raamit pitäisi huomenna saada meidän osalta jo pakettiin.
Täysistuntoon oli tänään erityisen mukava mennä. Ilkka Kanerva palasi tänään takaisin töihin ja oli mukava nähdä, että ystävä oli jälleen kunnossa ja kun paiskasimme kättä niin siinä oli jo tuttua Ikeä. Eli eteenpäin.
Kokoomusnuorten ja Kokoomusopiskelijoiden taholta on tullut viime aikoina runsaasti yhteydenottoja koskien ensi kesäkuun puolueemme varapuheenjohtajien valintaa. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Toivotaan, että asiat etenevät mahdollisimman pian.