Ulkoministeri Ilkka Kanerva jatkaa aktiivisten suhteiden ja toiminnan ulkopolitiikkaa. Muutoksen näkee sokea Reettakin aiempaan. Puolen vuoden sisällä Kanerva teki jo toisen vierailun Yhdysvaltain virkasisarensa Condoleezza Ricen luo. Esillä tällä kertaa keskusteluissa ainakin Etyj-kysymykset, joista pinnalla erityisesti Venäjän vaalien tarkkailun kaatuminen ja sitten Afganistanin haasteellinen tilanne kuten myös Kosovon itsenäistyminen.
Mutta yhdeksi pääaiheeksi nousi kuitenkin nopean toiminnan joukot. Rice lähetti Kanervan välityksellä terveisiä meille ja Ruotsiin ja toivoi myönteisiä ratkaisuja.
Turvallisuuspoliittinen keskustelu on meillä saanutkin viime kuukausina uutta sisältöä. Oma osansa varmasti joulukuussa julkistetuissa Ulkopoliittisen instituutin ja suurlähettiläs Antti Sierlan Nato-selvityksissä. Kaksi asiakirjaa, joissa kummassakin pyritään mahdollisimman objektiivisesti tarkastelemaan Natoa ja sen viime vuosien aikaista kehitystä. Toki varmasti on niinkin, että he kaikki joita nämä raportit eivät tyydytä tai miellytä leimaavat ne asenteellisiksi. Sekin kuuluu tähän.
Mielenkiintoinen oli UPI:n eli Ulkopoliittisen Instituutin Naton muutosta kuvaava otsikko ”Naton tie puolustusliitosta turvallisuusmanageriksi”. Tästä juuri pitäisi enemmän puhua. Tämän Naton turvallisuusmanagerin rooliin kuuluu ennen muuta juuri NRF- eli nopeantoiminnanjoukot. Järjestelmää ollaan muuttamassa mm. erityisesti kumppanuusmaiden vastuunkin suuntaan.
Oma puolueeni on jo pidemmän aikaa kannattanut Suomen osallistumista NRF-joukkojen toimintaan. Syykin on ollut varsi käytännönläheinen. Nato ja NRF muodostavat kaiken monikansallisen sotilaallisen yhteistoiminnan perustan. Naton nopean toiminnan joukoista on muodostunut kaikkein kehittynein kriisinhallinnan standardi, jonka piirissä Suomenkin on syytä pysyä ja kantaa vastuuta, jos haluamme säilyttää maineemme kriisinhallinnan suurvaltana ja yhtenä tämän toiminnan kärkiosaajista.
Erityisen tyytyväinen täytyy olla siihen ilmoitukseen, että myös maamme suurin oppositiopuolue SDP on huomannut NRF-toimintaan osallistumisen merkityksen. Puolueen puheenjohtaja Eero Heinäluoma ilmoittikin äskettäin lehtihaastattelussa, että SDP on valmis tukemaan maamme osallistumista NRF:ään. Ilmoitus ei tosin yllättänyt, mutta oli hyvä vahvistus. Demarienhan ollessa hallituksessa asiaa vietiin aktiivisesti eteenpäin ja tämä SDP:n nyt antama tuki onkin luonnollista jatkoa puolueen toiminnalle edellisessä hallituksessa, joka oli ilmoittanut periaatteellisesta valmiudesta osallistua NRF-toimintaan. Heinäluoma totesi, että ”NRF-joukkoihin osallistuminen sopii hyvin aktiivisen kansainvälisen osallistumisemme linjaan”. Tämä linjaus merkitsisi myös puolueen turvallisuuspoliittisen linjan selkiytymistä. Heinäluoma on siirtymässä edeltäjänsä Paavo Lipposen linjalle ja samalla tekemässä pesäeroa Tuomioja-Halosen linjaan. Lipponenhan vaati jo tasan vuosi sitten Suomea tekemään yhdessä Ruotsin kanssa myönteisen päätöksen osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkoihin.
Mutta mielenkiintoista onkin nyt nähdä mitä tapahtuu kun Heinäluoma on ilmoittanut jättävänsä puheenjohtajan paikan. Tarkoittaa se paluuta toiselle tielle vai löytyykö puolueesta nyt jatkoa Lipposen linjalle. Se on mielenkiintoinen kysymys monestakin näkökulmasta ja yhteistyönkin näkökulmasta. Mutta se ratkeaa aikanaan.
Mutta NRF-etenee ja myös meidän on syytä jatkaa avointa ja rehtiä keskustelua jolle nyt annetaan maassamme sen vaatima tila. Yksi näkökulma ja tosiasia on sekin, että samaan aikaan kun Pohjoismaat kartoittavat mahdollisuuksia tiivistää maiden keskinäistä puolustusyhteistyötä kaikuu taustalla on puolustusvoimain komentajan amiraali Juhani Kaskealan lausuma totuus: ”Yksikään länsieurooppalainen valtio ei enää kustannussyistä kykene ylläpitämään itsenäistä puolustusta.”
Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan linjaa määriteltäessä on joka tapauksessa muistettava, että mahdollisen NRF-joukkoihin osallistumisen myötä tiivistyvä kumppanuutemme Naton kanssa tai eurooppalaisen puolustuspolitiikan kehitys tai pohjoismaiden keskinäisen yhteistyön kehittäminen eivät ole vaihtoehtoja toisilleen, vaan itse asiassa ne ovat hyvin vahvassa keskinäisessä riippuvuussuhteessa.
Esimerkiksi EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan näkyvin toimintamuoto eli EU:n omat nopean toiminnan joukot koulutetaan ja harjoitetaan Naton standardien mukaan NRF-harjoituksissa. Esillä ollut integroitu ilmavalvonta Ruotsin, Suomen ja Norjan kesken puolestaan vaatisi toteutuessaan Ruotsin ja Suomen liittymistä Naton yhteiseen ilmavalvontajärjestelmään, sillä Norjalla ei ole lainkaan kansallista ilmavalvontaa. Naton puolelta tähän ei liene esteitä, sillä järjestelmään on Keski-Euroopassa Nato-maiden lisäksi liitetty myös sotilaallisesta liittoutumattomuudesta tarkat Sveitsi ja Itävalta. Tämä tästä tällä erää.
Mutta vielä Kanervan matkaan. Kanerva otti USA:ssa esille myös Venäjän. Kanerva kiteytti tilanteen: ”Vaikka joskus se näyttää vaikealta niin, niin en näe mitään muuta mahdollisuutta kuin yrittää saada Venäjä mukaan vuoropuheluun ja yhteistyöhön, ulkoministeri totesi puheessaan. Keinot ovat kuitenkin rajallisia.”
Ricen lisäksi Kanerva tapasi matkallaan myös varapuolustusministeri Gordon England ja tänään ohjelmassa on joukko merkittäviä kongressin edustajia ja keskiviikkona turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Steven Hadleyn.
Tänään oma päiväni alkaa urheilupaikkarakentamiseen liittyvällä tapaamisella eduskunnassa heti aamusta. Sitten lounaspalaveri ja tämän jälkeen täysistunto ja illalla vielä kuntaliitosinfo kuntalaisille Lopella ja sen jälkeen vielä myöhäisillan kokous seutukuntamme kokoomuspuheenjohtajien kesken. Kello siis pyörähtää hyvinkin ympäri.
…
Ja pyörähti ja hyvinkin. Kello nmyt 21.43 ja juuri kotiin. Hyvöä ruuantuoksu, mutta ei enää. Liian myöhä. Päivä meni siis todellakin työnteossa. Aamulla ensin eduskunnalle ja työhuoneen nopean sähköpostirumban ja muutaman powerpointkoonnan ja puhelinsoiton jälkeen kahvitapaamiseen. Liikuntapaikkarakentaminen puhuttaa kovasti ja onkin hyvä, että hankkeita suunnitellaan perusteellisesti ja käydää keskustelua. Tänään esillä eräs hyvinkin merkittävä urheilupaikkarakentamisen hanke Etelä-Suomesta. Sillä alueellista vaikutusta varsinkin huippu-urheilun kautta varsin laajalle alueelle – koko pääkaupunkiseudulle ja kehyskunnille. Toivotaan, että suunnitelmat paikallisella tasolla saadaan pian kuntoon ja hanke listoille ja eteenpäin.
Tiukan työpäivän lomaan mahtui myös mukava lounashetki. Sain vieraakseni minulle erittäin rakkaan pikkuserkkuni Tanjan. Aikanaan lapsena ja nuorina olimme paljonkin tekemisissä, mutta nyt aikuisina vain jostain harmillisesta syystä tuo yhteydenpito aivan liian harvaa. Olikin mukava jutella ja hetki vetää henkeä lounaalla. Lounaalla myös törmäsin ensimmäisen kerran viikonlopun jälkeen Heinäluomaan. Itse tutustuin mieheen ensimmäisen kerran suuressa salissa. Istuimme ensimmäiset viime kevään täysistunnot aakkosjärjestyksen mukaan vierekkäin ja siinä mies kyllä keräsi minun pisteet. Ei mikään Don-Eero vaan äärimmäisen mukava ja huumorintajuinen ja reilu mies. Sen jälkeen lukuisia kertoja juteltu, mutta harmi ettemme varsinaisesti ole kokoustyöskentelyssä päässeet tekemään työtä yhdessä. Ehkä joskus samoissa valiokunnissa vielä – sen aika näyttää ja äänestäjät päättää. Mutta nyt oli sanat vähissä – perinteinen tsemiä ja hymy. Ehkä se oikea. Ajatus kuitenkin ehdottomasti sitä. Olen vakuuttunut, että SDP ei tiennyt mitä teki kun tähän nurkkaan Heinäluoman ahdisti. Minä olisin uskonut vielä häneen. Mutta se oli heidän päätöksensä. Lounaan jälkeen sitten täysistuntoon, jossa aiheena ensin kuultuna vasemmisto-opposition välikysymys omistajapolitiikasta ja sitten keskustelussa pääministerin ilmoitus kevään politiikan aiheista. Samat aiheet esillä myös Ylen Politiikan Puhemyllyssä. Huomenna keskustelut jatkuvat välikysymyksen ympärillä ja siihen nivoutuu vahvasti myös muutamia muita hallituksen toimia. Varmasti mielenkiintoinen ja kiivas ja populistinenkin päivä luvassa.
Illalla vielä kuntamme valtuustosali täyttyi viimeistä penkkiä myöten kun järjestimme kuntamme infotilaisuuden koskien Hyvinkää-Riihimäen talousalueen neljän kunnan kuntaliitosselvitystyötä. Tänään siis esittelimme selvityksen tuloksia ja halusimme ennen muuta kuulla kuntalaisten ajatuksia ja myös kysymyksiä asiaan liittyen. Tulos ei yksiselitteinen – kantoja selvitystyön jatkamisen suuntaan, mutta myös siihen suuntaan, että pärjätty on ennenkin. Pari tuntia esittelyjen kanssa ja toivon todella, että keskustelu vielä jatkuu. Tämän vaiheen päätöksenteon aika meillä maaliskuun alussa valtuustossa. Silloin katsotaan haluamme jatkaa selvitystyötä vain pyrimmekö tulemaan toimeen itsenäisenä. Mielelläni otan ajatuksia ja kommentteja myös sähköpostiinkin vastaan eli timo.heinonen(a)eduskunta.fi. Ja kysymyksiinkin erittäin mielelläni vastaan. Ja nuo raportit siis kotisivuillamme www.loppi.fi ja myös kirjastossa paperiversioina luettavana. Tarvittaessa niidenkin kanssa autan.
Infosta vielä Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kokoomuspuheenjohtajien iltakouluun. Aiheena seutuyhteistyö, päätökseen tulevat asiat eli kuntaliitosselvitys, toisen asteen ammatillinen koulutus ja vanhustenhuollon tulevaisuus. Mutta esillä myös lähestyvät kuntavaalit ja siihen liittyvät aiheet. Tässä vaikka nyt ensi-infona kerrottakoon, että ulkoministeri Ilkka Kanerva tulee seutukunnallemme vieraaksi 3.3. Järjestämme isomman seutukunnan tapahtuman silloin. Yhdessä Hausjärvi-Riihimäki-Loppi. Seurailkaapa ilmoittelua.
Mutta nyt kello niin paljon, että kiitän tästä päivästä ja kaikesta tapahtuneesta. Palataan huomenna aiheisiin – mitä se päivä sitten ikinä tuokaan.