Kokoomuksen tavoitteena on Suomi, jossa työn tekeminen ja teettäminen on kannattavaa. Hyvinvointi syntyy nimittäin vain työnteosta. Tavoitteenamme on myös, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tulevaisuudessa hiilineutraali. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotamme energiamme päästöttömästi tai vähintäänkin vähäpäästöisesti sekä huolehdimme luonnon hiilinielujen toiminnasta ja ympäristöstämme yleensäkin. Tämä on arvovalinta. Mutta olemme myös sitoutuneet osana Eurooppaa koviin päästörajoitteisiin ja panostamaan valtavasti fossiilisten polttoaineiden sijaan uusiutuviin energianlähteisiin. Tämä myös sitoo meitä.
Tavoitteet edellyttävät konkreettisia tekoja, pelkät juhlapuheet eivät riitä. Hyvä osoitus tehdyistä arvovalinnoista on vihreä verouudistus. Kela-maksun, eli käytännössä työllisyysveron poisto tarkoittaa sitä, että työnantajilta, yrityksiltä, mutta merkittävänä työllistäjänä myös kunnilta poistui maksu, jota on kerätty suoraan osuutena maksetuista palkoista. Kela-maksun poistolla on siis alennettu työntekijän palkkaamisesta koituvia kustannuksia ja vahvistettu osaltaan kuntatalouttakin. Se on auttanut yrityksiä ja kuntia pitämään kiinni henkilöstöstä vaikeina vuosina ja jatkossakin se alentaa kynnystä tarjota työtä suomalaisille.
Jo Kela-maksun poiston yhteydessä kerrottiin, että työn teettämisen lisämaksun poistoa tullaan kompensoimaan mm. energiaverotuksen korotuksella. Tuo korotus tehdään nyt ympäristöperusteisesti, niin että ihmisiä ja yrityksiä kannustetaan tekemään ympäristöfiksuja valintoja. Ympäristöperusteinen autovero ja ympäristöperusteinen ajoneuvovero ovat jo tuottaneet tulosta: parissa vuodessa uusien autojen päästöt ovat laskeneet 15 prosenttia ja suunta jatkuu. Ympäristöperusteinen verotus tarkoittaa energian osalta tulevaisuudessa sitä, että verotus perustuu kaikissa polttoaineissa energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin. Liikennepolttoaineissa huomioidaan myös lähipäästöt, eli vaikutus hengitysilman laatuun.
Muutos keventää siis merkittävästi ympäristöystävällisten liikennepolttoaineiden verotusta. Tarkoituksena on houkutella uusia investointeja kotimaisten, vähäpäästöisten polttoaineiden kehitykseen. Koko polttoaineverouudistuksen tavoitteena on samalla kannustaa niin yksittäisiä kuluttajia kuin teollisuuttakin käyttämään ympäristölle ystävällisiä polttoaineita. Saastuttaminen on siis tulevaisuudessa valinta, joka maksaa enemmän.
Vihreän verouudistuksen lähtökohtana on tukea ilmastonmuutoksen torjuntaa. Hallitus on jo verouudistuksesta päättäessään sopinut, että uudistuksen vaikutuksia seurataan ja jos on syytä, muutoksia tehdään. Näin on toimittu aikaisemmin ja toimitaan jatkossakin. Vastuullinen päättäjä huomioi toimissaan aina uudet tiedot ja näkökohdat. Tämän takia mielelläni otan edelleenkin myös teiltä kaikilta arjen palautetta ja ideoita vastaan.
Saadun palautteen perusteella hallitus päättikin jo hienosäätää päätöstään, kun ilmeni huoli maakaasun epätarkoituksenmukaisesta korvautumisesta hiilellä joissain voimalaitoksissa. Jotta tavoite päästöjen vähentymisestä toteutuisi myös lyhyellä aikavälillä, maakaasun veron kiristystä porrastetaan siten, että lopullinen taso saavutetaan vuonna 2015. Tämä tuo mahdollisuuden seurata kehitystä esimerkiksi vuonna 2013 uudistuvan päästökaupan seurauksena. Vuonna 2013 päästöoikeudet muuttuvat maksullisiksi. Tämän arvioidaan vaikuttavan kivihiilen kilpailukykyyn heikentävästi.
Vihreän verouudistuksen linjaus on koko ajan ollut selvä: energiaa saa käyttää, mutta on kaikkien kannalta parempi, että se on puhtaampaa. Uudistuksen myötä ympäristöystävällisempien energiaratkaisujen tekeminen on myös taloudellisesti aiempaa kannattavampaa. Ohjaamme esimerkiksi ensi vuonna 30 miljoonaa myös yksityisten kiinteistöjen remonttien tukemiseen kohti uusiutuvaa energiaa. Samalla lisäämme 90,5 miljoonaa euroa asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksiin.
Jotkut ovat ilmoittaneet vastustavansa vihreää verouudistusta. Tämä tarkoittaisi yksiselitteisesti kireämpää työn verotusta. Se kannustaisi siis työllistämään vähemmän, muttei vähentämään päästöjä. Kokoomukselle on selkeä valinta, että verotaakkaa siirretään nimenomaan toisin päin. Kannustetaan työllistämään ja tekemään työtä, ja verotetaan ympäristön kuluttamista. Ne, jotka kuluttavat enemmän, maksavat myös enemmän veroja.
Huolta on kannettu siitäkin, että myös pienituloisimpien energiaverot nousevat. On syytä muistaa, että perusturvaetuudet on pääosin sidottu indeksiin, joka huomioi hintojen muutokset – siis myös energian kallistumisen. Ensi keväänä indeksiin sidotaan myös minimisairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, kuntoutusrahat, erityishoitorahat, lapsilisät sekä kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki. Näin etuuksien ostovoima suojataan, vaikka esim. kulutusverot nousevat. Se on oikeudenmukaista politiikkaa ja turvaa pienituloisimpien asemaa yhdessä mm. kunnallisverotuksen perusvähennyksen korotuksen kanssa.
Mielestäni on täysin oikea suunta, että verotuksen painopistettä siirretään työn verottamisesta kulutus-, haitta- ja ympäristöveroihin. Vihreä verouudistus osoittaa, että teemme vaikuttavaa ympäristö- ja työllisyyspolitiikkaa, emmekä pelkästään puhu siitä.
Timo Heinonen
kansanedustaja
eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen