Tässäkin (Aamuposti) lehdessä on vähätelty hallituksemme tekemiä uudistuksia ja tulonsiirtoja lapsiperheille. Jokaisella on tietenkin siihen oikeus ja olen samaa mieltä, että jokainen varmasti toivoisi itselleen lisää rahaa ja korotuksia omiin etuuksiin jne.
Kokoomuslaiseen arvomaailmaan kuuluu, että niitä, jotka todella tukea tarvitsevat, on tuettava eniten. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi juuri pienituloiset lapsiperheet ja opiskelijat sekä eläkeläiset ja vammaiset. Nämä ryhmät olemmekin nyt asettaneet etusijalle ensimmäisiä korotuksia tehtäessä.
Esimerkkinä voi mainita vaikkapa sen, että 15 vuoden odotuksen jälkeen opintotuki nousi tänä syksynä 15 prosentilla ja opiskelijoiden arkea on parannettu myös vapaantulonrajoja korottamalla. Olemme myös muuttaneet opiskelijan asumislisää niin, että puolison tulot eivät enää vaikuta tuen saatiin.
Ensi vuonna tulemme tekemään historiaa. Koskaan aiemmin ei nimittäin yksittäistä sosiaalietuutta ole korotettu peräti 170 eurolla kuukaudessa. Nyt niin tapahtuu. Hallitus aikoo korottaa minimiäitiys-, isyys-, vanhempain- ja kuntoutusrahat sekä sairauspäivärahat työmarkkinatuen tasolle vuoden 2009 alusta lukien. Korotus on noin 170 euroa/kk ja se kohdistuu juuri sinne, missä tukea eniten tarvitaan. Näin esimerkiksi lapsia saavien opiskelijoiden tilanne paranee huomattavasti.
Perheitä muistetaan ensi vuonna muutenkin. Kotihoidontuen hoitorahaa korotetaan 20 eurolla kuukaudessa ja yksityisen hoidon tukea 22,67 euroa kuukaudessa heti vuoden alusta lähtien. Yksityisen hoidon tuki nousee 160 euroon kuukaudessa ja kotihoidontuen hoitoraha ensimmäisestä lapsesta 314,28 euroon kuukaudessa. Näin perheille annetaan valinnanmahdollisuuksia sujuvan arjen takaamiseksi.
Stakesin tutkimuksissa on todettu, että suomalaisperheistä taloudellisen aseman parantamista tarvitsevat kipeimmin monilapsiset perheet sekä yksinhuoltajaperheet. Hallitus on tarttunut nimenomaan näiden perheiden aseman parantamiseen erityisin toimin. Esimerkiksi lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostettiin tämän vuoden alussa 27 prosentilla 46,60 euroon. Nyt vuoden vaihteessa monilapsisten perheiden taloudellinen tilanne kohenee, kun lapsilisiä nostetaan kolmannesta lapsesta alkaen kymmenellä eurolla kuukaudessa. Lapsilisien indeksiin sitominen on tärkeää ja olemme edelleen kokoomuksessa sen kannalla. Nyt kuitenkin oli tärkeää hoitaa ensin kohdennetut suuremmat tasokorotukset. Eli tuki kohdistuu jälleen suoraan sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Se on sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa.
Lapsiperheitä tukee myös kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotus 3000 euroon. Samalla kotitalousvähennyksestä poistetaan käyttötarkoituksen sisällä olleet rajoitukset. Nyt esimerkiksi perhe voi käyttää koko summan vaikkapa oman kodin, lastenhuoneiden tai keittiön remontoimiseen. Niin ja ensi vuonna toteuttava ruoan arvonlisäveron alennus on myös varsinainen täsmähuojennus pienituloisille opiskelijoille, eläkeläisille ja lapsiperheille. Mitä suurempi osuus käytettävissä olevista tuloista menee jokapäiväiseen leipään, sitä suurempi suhteellinen hyöty ruoan arvonlisäveron alentamisesta koituu.
Vahva tahto parantaa heikoimmassa asemassa olevien taloudellista tilannetta näkyi myös päivähoitomaksu-uudistuksessa. Perhekäsite uudistettiin vastaamaan perheen todellista kokoa maksua määriteltäessä. Aiemmin päivähoitomaksun suuruuteen vaikutti vain kaksi lasta, jatkossa maksu määräytyy perheen todellisen koon mukaan. Uudistuksen myötä päivähoitomaksut siis laskivat kolmannesta lapsesta eteenpäin. Myös ns. nollamaksuluokka säilytettiin ja uudistuksen myötä päivähoidosta tuli maksutonta yhä useammalle tulorajojen noustessa. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava sekin, että osan perheistä päivähoitomaksut myös nousivat. Olen myös siitä saanut palautetta. Mutta esimerkiksi juuri yksinhuoltajaperheiden asema maksu-uudistuksessa helpottui. Uudistuksen jälkeen esimerkiksi kahden päivähoitoikäisen lapsen yksinhuoltaja ei enää nykyisin joudu maksamaan lasten päivähoidosta mitään vielä 1500 euron kuukausitulolla. Ja noin 2000 euroa tienaavalla yksinhuoltajalla päivähoitomaksu kahdesta lapsesta on nyt uudistuksen jälkeen noin 120 euroa, kun se ennen oli yli 160 euroa. Ylimpään maksuluokkaan kahden hoitoikäisen lapsen yksinhuoltaja kuuluu vasta noin 3900 euron kuukausituloilla.
Yhteenvetona voisi todeta, että lapsista 48 prosentin päivähoitomaksu laski, 12 % päivähoitomaksu pysyi ennallaan ja 40 % nousi. Kuitenkin 53 % perheistä maksaa nyt aiempaa pienempää maksua. Tällä toteutetulla maksu-uudistuksella tuettiin nimenomaan pienituloisempia perheitä, monilapsisia perheitä ja yksinhuoltajaperheitä.
Perheiden taloudellisen aseman parantamisen lisäksi hallitusohjelmassamme on runsaasti panostuksia perheiden hyvinvointiin laajemminkin. Yksi hallituksen kolmesta politiikkaohjelmasta on nimenomaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Ohjelmalla vahvistetaan lapsiystävällistä Suomea, jossa tuetaan lasten, nuorten ja perheiden arjen hyvinvointia, vähennetään syrjäytymistä, lisätään
lasten ja nuorten osallistumista ja kuulemista sekä lasten oikeuksista tiedottamista.
Lapsiperheiden osalta erityisinä painopisteinä politiikkaohjelmassa on mm. matalan kynnyksen palveluiden ja avoimen toiminnan lisääminen vanhemmuuden tukemiseksi, perheväkivallan vähentäminen, ja syrjäytymiskehityksen varhainen ehkäiseminen. Konkreettisina toimenpiteinä esimerkiksi perheille suunnattuja palveluita kootaan perhekeskuksiin. Palvelut tuodaan jatkossa suoraan kotiin, päivähoitoon, kouluun ja vapaa-ajan toimintaan laitoskeskeisyyttä purkaen. Politiikkaohjelmassa on myös määritelty mittarit, joilla kehitystä seurataan. Tämän hallituksen perhepolitiikka ei todellakaan jää vain sanojen tasolle, vaan perheiden hyvinvointia tuetaan monipuolisesti sekä taloudellisesti että palveluiden laatua kehittämällä.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)