Hallituskausi on nyt puolessa välissä. Tämä on hyvä hetki tarkastella julkisen talouden ja työmarkkinoiden kehitystä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kiistaton tosiasia on se, että talouden suunta on onnistuttu kääntämään. Käytännössä kaikki mittarit osoittivat hallituksen aloittaessa alaspäin lukuun ottamatta työttömyyskäyrää. Vain siis työttömyys nousi. Nyt kaksi vuotta myöhemmin suunta on toinen; talous kasvaa, työllisyys paranee, työttömyys vähenee ja niin kansalaisten kuin yrityksienkin luottamus tulevaan on paremmalla tolalla kuin mies muistiin.
Hallitus asetti riman kuitenkin vielä korkeammalle. Se oli pakko tehdä, sillä pelkkä käänne parempaan ja tämä nykytilanne ei riitä tulevaisuudessa. Tavoitteeksi asetettiin pysäyttää julkisen talouden velkaantuminen, nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja tehdä tarvittavat päätökset kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Hallitus ei ole kuitenkaan pääsemässä nykymenolla näihin. Olemme jäämässä jälkeen keskeisistä tavoitteistamme, vaikka tänä keväänä olemme kuulleetkin suotuisia talousuutisia. Toivotaan, että ennusteistakin myönteisimmät toteutuisivat.
Näillä näkymin nyt toteutetut työllisyys- ja kasvutoimet eivät kuitenkaan riitä vahvistamaan julkista taloutta hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetetulla tavalla. Työllisyystavoitteenkin saavuttaminen on epätodennäköistä ilman uusia tehokkaita politiikkatoimia, jotka vahvistaisivat edelleen työn kysyntää ja tarjontaa. Näitä toimia olisi pitänyt tehdä enemmän jo nyt keväällä, mutta onneksi uusi paikka on jo elokuussa, kun valtiovarainministeri Petteri Orpon johdolla valmistellaan ensi vuoden talousarviota.
Toimia tarvitaan myös siksi, että tuoreimpien talousennusteiden mukaan maamme BKT kasvaa tänä vuonna kuitenkin vain 1,6 prosenttia ja tämän jälkeenkin kasvu ei kiihdy vaan hiipuu. Ensi vuodelle ennustetaan 1,5 % ja vuodelle 2019 enää 1,3 % talouskasvua. Emme pysy mukana näillä luvuilla muun Euroopan kasvussa ja se luo omia synkkiä pilviä maamme päälle.
Maamme tulevaisuuden haasteita ei ole siis missään tapauksessa vielä voitettu. On koruttomasti todettava, että edes tuo hallituksen tavoittelema 72 prosentin työllisyys ei riitä kattamaan maamme väestön huoltosuhteen aiheuttamia kustannuksia. Lähivuosien tavoitteen pitää olla vähintään 74 prosentin työllisyysasteessa ja jo vajaan kymmenen vuoden päästä riman korkeuden tulee olla jopa yli 80 prosentissa. Työllisyyden tulisi siis tasaisesti nousta väestön huoltosuhteemme heikentyessä.
Ratkaisu siis tulevaisuuteemme löytyy vain työn kautta. Hallituksen pitää löytää lisää keinoja työllisyyden parantamiseksi niin, että mahdollisimman moni suomalainen pääsisi takaisin töihin. Samaan aikaan pitää muistaa sekin, että vain menestyvä yritys työllistää ja turhan vastakkainasettelun sijaan pitää etsiä ratkaisuja yhdessä.
Timo Heinonen
kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan jäsen