Hyvät ystävät – hyvät taiteen ystävät – hyvät suomalaisen maiseman ystävät.
Tämän näytellyn nimeä miettiessä ei voi välttyä ajattelemasta omaa suomalaista suosikki maisemaa.
Itseasiassa meille jokaiselle varmasti piirtyy nytkin silmiin joku meille rakas maisema Suomesta, kun sanon tänään avattavan akvarelli- ja veistosnäyttelyn nimen. Suomen maisemissa.
Varmasti osan mieleen piirtyi järvimaisema – joillekin tyyni ja hiljainen – ehkä jollekin myrskynkin värittämä.
Toinen varmasti näkee silmissään suomalaisen peltomaisen, joku tunturit ja revontulet tai yöttömän yön valon tahi ruskan loisteen.
Joku saariston, toinen Porvoon vanhan kaupungin ehkä joku jo tänään 70-luvullakin rakennetun maiseman. Vai eilen tehdyn.
Suomalainen maisema on myös siinä mielessä ainutlaatuinen lähes koko maailmassa, että jokainen maisema – kehysten väliin rajattu maisema – saa ainakin neljä erilaista värimaailmaa – neljän vuodenajan laveeraamana.
Suomalainen luonto yllättää – maisema.
….
Hyvät ystävät minulla on tänään ilo avata taidenäyttely, joka on kunnianosoitus – ylistyslaulu – suomalaiselle maisemalle.
Pekka Ryynäsen akvarellit puhuttelevat. Juuri haluttu hetki on kuvattu teokseen. Suurempi kokonaisuus joka avautuu silmien eteen tai sitten yksittäinen kukka.
Tänä kesänä meillä on ilo saada taiteilijan näyttely tänne kotikulmille. Töitä jotka ovat syntyneet luonnossa. Kahvilleet siveltimen vedoin juuri sen hetken ja tuodakseen sen meille.
Jollain tavalla juuri akvarelli sopii suomalaisen maiseman kuvaamiseen. Onko se sen pehmeys. Vai muuntautuminen. Vain vain lyhyt hetken mahdollisuus kahlita alati muuttuva maisema.
….
Kauniin ja puhuttelevan lisän tähän näyttelyyn tuo professori Terho Sakin veistokset. Suomen maisemissa näyttely kokoaa menestyksekkään taitelijan töitä nyt yhteen. Sakin ura oli upea ja siitä muistona lukuisat kuvanveistokilpailujen voitot ja niiden seurauksena toteutuneet julkiset monumentit kuten Kalevala ja Yrjö Jylhä –muistomerkit Tampereella ja lukuisat taiteilijan suunnittelemat mitalit.
…..
Tämän aluemme missä nyt saamme nauttia tästä upeasta taidenäyttelystä. Riihimäen seutukunta on tullut tunnetuksi kesäisistä tapahtumistaan. Riihimäki on jo kauan sitten ottanut ensiaskeleensa kokous- ja kulttuurimatkailussa ja kaupungin yritykset ovat saaneet ansaittua kiitosta ja huomiota valtakunnallisestikin.
MUTTA – kuinka moni tietää, että matkailutoimiala on Kanta-Hämeen toiseksi tärkein työllistäjä heti metalliteollisuuden jälkeen?
Kasvavan työllistävän vaikutuksensa johdosta matkailu on myös yksi koko Kanta-Hämeen strategisista toimialoista.
Museot ja taidenäyttelyt ovat tärkeä osa kulttuurimatkailua – kesämatkailusesongin aikana.
Matkailun merkitys Kanta-Hämeen ja Riihimäen seutukunnan kehittymisen ja vetovoimaisuuden kannalta on tunnustettu. Toimialan kehittämiseen on viime vuosina ansiokkaasti panostettu Hämeen matkailun toimesta, mutta myös kuntien ja kaupunkien omin toimin.
Ensimmäisiä tuloksia toimialan kehittymisestä on saavutettu jo valtakunnan tasolla – Kanta-Häme on noussut tuoreimmissa tilastoissa vuonna 2006 valtakunnallisten yöpymistilastojen kärkeen ja tänä vuonna 2010 alueemme sai kiitosta ja arvostusta myös kongressialueena.
Matkailu on todella tulevaisuuden kasvuala Kanta-Hämeessä – itse asiassa tässä piilee meidän mahdollisuutemme myös tiukan euron aikaan.
Kanta-Hämeen alueelle matkailu tuo vuosittain jopa 250 miljoonaa euroa sekä välillistä, että välitöntä matkailutuloa.
Yksinomaan hotelliyöpymisillä mitattuna matkailijat jättävät jopa 6 miljoonaa euroa majoitustuloa Riihimäen seudulle.
Yksi alueen matkailun vahvan kehittymisen perusta viime vuosina onkin ollut kyky jatkuvasti kiristyneessä kilpailussa ylläpitää ja lisätä alueen matkailullista vetovoimaisuutta vahvalla verkostoitumisella, yhteistyöllä, tuotekehityksellä ja näkyvyydellä. Niin kunnat, kuin ennen muuta yritykset ja muut toimijat ovat lähteneet aktiivisesti tekemään tätä työtä. Perisuomalainen kateus on onneksi monessa tilanteessa käännetty voimavaraksi.
Jos tavanomaista on se, että usein naapurin, on se sitten yritys tai kunta tai asukas, menestyminen herättää meissä suomalaisissa tunteen – miksi hän menestyy noin hyvin? Ja jopa ajatuksen, mitä voisin tehdä ettei hän menestyisi? Tämä ajattelu pitää kääntää toisin päin, ja Riihimäen seudulla ja myös koko Kanta-Hämeessä yrittäjät ja kaikki toimijat ovatkin matkailualalla kääntäneet ajatuksensa muotoon – tuo menestyy noin hyvin. Mitä me voisimme tehdä, että me menestyisimme vielä paremmin.
Tämä on hyvät ystävät kateellisuuden kääntämistä positiiviseksi voimavaraksi.
Edellä mainittuihin Riihimäen seutukunnalle majoituksen tuomiin yli 6 miljoonaan euroon kun vielä lisätään ravintolapalvelut, sisäänpääsymaksut ja muut välilliset matkailutulot, puhutaan todella merkittävästä toimialasta Riihimäen seudullakin.
Lisäksi tehty matkailubisnes säteilee moneen toimijaan ja on siten nimenomaan verkostolaji, jossa oma tärkeä osansa on erilaisilla kunnallisilla ja yksityisillä näyttelytiloilla.
Näin korostuu erityisesti päiväkävijöiden määrä- suuret tapahtumat, käyntikohteet, kuten näyttelyt, messut, konserttitilaisuudet ja museot jne. Nämä kaupungin kirjaston näyttelytila yhtenä – vetävät vuosittain parhaimmillaan ehkä jopa 150 000 päiväkävijää Riihimäkeen.
Pääkaupunkiseudun sekä suurten väestökeskusten läheisyydessä toimittaessa ei tältä voida ”välttyä”. Toisaalta tämä on vahvuus, jota pitää entisestään vahvistaa mm. vetovoimaisten tapahtumien ja näyttelyiden avulla.
On siis syytä pitää mielessä alueelle saapuva päiväkävijöitten valtava määrä, kun seutukuntaan luodaan matkailustrategiaa. Mainitsemani miljoonat eurot ovat käypää rahaa ylläpidettäessä ja kehitettäessä seutukuntaa. Väitän, että kulttuurimatkailu on Riihimäen seudulla yksi luontevimmista sijoituskohteista ajatellen alueen suotuisaa tulevaisuutta. Käsittääkseni infrastruktuuri on jo olemassa, ja siksi kyse on enää vain timantin hiomisesta! Viimeistelyn taito on puhdasta taidetta!
Hyvät ystävät –
Julkiselle sektorille matkailun merkitys korostuu erityisesti vetovoimatekijänä; matkailu on yksi toimialoista, millä voidaan nostaa alueen mielikuvaa erinomaisena asumisen ja yrittämisen alueena; vastaavaa on vaikea tehdä teollisuudella.
Kehittäminen on jatkuva prosessi. Kehittämisessä on yksi myönteinen piirre; se ei koskaan pääty tai se ei ole koskaan valmis.
Tämä pätee myös matkailutoimialan kehittämiseen. Loistavia timantteja on kiillotettava aika ajoin!
****
Kuvataide kuuluu suomalaiseen suveen. On sykähdyttävää koota yhteen erilaisia tunnelmia ja kohdata ne usein juuri täysin toisenlaisessa säässä. Ehkä se on osaltaan sitä rakkautta suomalaista luontoa ja maisemaa kohtaan.
Itseäni puhuttelee usein parhailla tavalla paljas luonto. Mustavalkea koivu ilman lehtiä tai karu kallioinen ja honkainen suomalaismaiseman. Perinnemaisema.
Näillä luovan talouden matkailupainotteisilla sanoilla julistan tämän ihastuttavan kesänäyttelyn avatuksi! – toivon samalla näyttelylle parhainta menestystä tänä suvena!