Taantuma taitettu ja talous käännetty kasvu-uralle – Hentoinen talouskasvu vaatii vahvistamista

Blogi, keskiviikkona 14.12.2016

​Maamme talous on vihdoin palannut kasvu-uralle. Talouskasvu nojaa erittäin vahvasti erityisesti yksityisen kulutuksen ja investointien varaan. Kasvu jää kuitenkin aiempiin noususuhdanteisiin ja muuhun euroalueeseen nähden hitaaksi, kun talouden rakenteelliset ongelmat ja väestömme ikääntyminen hidastavat elpymistä. Juuri julkistetun Suomen Pankin tuoreimman talousennusteen mukaan maamme kokonaistuotanto kasvaa 1,3 % vuonna 2017 ja seuraavina kahtena vuotena 1,2 %. Suomen Pankin talousennusteen riskit painottuvat heikomman kehityksen suuntaan ja liittyvät siihen, että epävarmuus maailmantalouden kehitystä kohtaan on lisääntynyt. Ilmassa on isoja kysymysmerkkejä niin Venäjän, Iso-Britannian kuin Yhdysvaltojenkin suunnasta.

Yksityinen kulutus on edelleen merkittävin kasvua ylläpitävä tekijä. Työllisyystilanteen paraneminen sekä hidas inflaatio tukevat kotitalouksien reaalisia käytettävissä olevia tuloja. Keskiansioiden kasvun hidastumista kilpailukykysopimuksen seurauksena vuorostaan kompensoi nyt juuri päättämämme työn verotuksen keventäminen ensi vuonna. Jokaisen suomalaisen työtä tekevän ja eläkkeellä olevan verotus kevenee ensi vuonna. Samaan aikaan vienti elpyy kilpailukyvyn parantuessa ja ulkoisen kysynnän voimistuessa. Kotimaisen kysynnän kasvu ja heikkenevä vaihtosuhde pitävät vaihtotaseen kuitenkin alijäämäisenä. Keveä rahapolitiikka tukee sekä euroalueen että Suomen kasvua. Euroalue onkin muodostunut yhä tärkeämmäksi vientialueeksi maallemme.

Suomen Pankin mukaan kysynnän elpyminen lisää investointitarpeita. Yksityisten investointien kasvu onkin vauhdittunut maassamme erityisesti rakentamisen elvyttyä. Yksityisen pääomakannan kasvu on kuitenkin vielä vaimeaa vuosina 2017–2019, ja tuotannolliset investoinnit suhteessa bruttokansantuotteeseen jäävät edelleen tavanomaista pienemmiksi. Usean vuoden investointitaantuman johdosta investoinnit ovat yhä lähes 6 % vähäisemmät kuin vuonna 2011. Työtä ja tehtävää siis riittää.

Tyytyväinen täytyy olla siihen, että nyt tehdyt toimenpiteet tuottavat tulosta myös työmarkkinoilla. Maamme työmarkkinoiden tilanne on parantunut edelleen ja työllisyyden kohenemista tukevat kilpailukykysopimuksen myötä lisääntyvä työn kysyntä ja talouskasvun painottuminen työvoimavaltaisiin palvelualoihin sekä rakentamiseen. Toisaalta työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat, pitkäaikaistyöttömien suuri määrä ja nuorten aikuisten syrjäytyminen jarruttavat talouden elpymistä. Meidän täytyy etsiä pikaisesti lisää toimenpiteitä ennen muuta nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseksi. Tämä on minusta maamme suurin huolenaihe tällä hetkellä velkaantumisen rinnalla.

Inflaatio on ollut maassame myös nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Lähivuosina inflaatio pysyy kuitenkin hitaana maltillisen kustannuskehityksen johdosta. Suomen Pankin ennusteen mukaan inflaatio nopeutuu vuosina 2017–2018 vajaan 1 prosentin tuntumaan raakaöljyn hinnanlaskun väistyessä. Kilpailukykysopimus vaikuttaa osaltaan hintakehityksen hitauteen, sillä työvoimakustannusten vaimea kehitys näkyy lopputuotteiden hinnoissa.

Taantuman väistyminen vahvistaa julkisyhteisöjen rahoitusasemaa yhdessä julkisten menojen säästöjen kanssa. Samalla eläkemenojen kasvu jatkuu kuitenkin nopeana. Julkisen velan suhde BKT:hen yltää jo 70 prosenttiin vuonna 2018. Vaikka velkasuhteen kasvun pysäyttäminen näyttää keskipitkällä aikavälillä mahdolliselta, julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysongelma on edelleen ratkaisematta.

Kilpailukykysopimus ei vielä yksin riitä vahvistamaan kasvua ja työllisyyttä ja siksi on tärkeää, että mm. ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy uusia työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistä tukevia toimia, kuten työvoimapalvelukokonaisuuden tehostaminen sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten työllisyyden edistäminen. Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi hallituksen tulee edelleen lisätä työn vastaanottamisen kannustimia ja edistää työvoiman liikkuvuutta ja kohtaanto-ongelman poistamista.

Myös maailmataloudessa elpyminen on jatkunut. Tosin samaan aikaan talouden näkymiin tuovat omaa epävarmuuttaan mahdolliset kansainväliset politiikkamuutokset. Venäjä ja Putin ovat edelleen kysymysmerkki, mutta nyt myös Britannia ja Brexit ja Yhdysvallatkin Trumpin johdossa. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen totesi Euro ja talous -julkaisun lehdistötilaisuudessa, että ”puheet kansallisesta eristäytymisestä ovat lisääntyneet samaan aikaan, kun kansainvälisen yhteistyön tarve ympäristö-, pakolais- ja talouskysymysten ratkaisemiseksi on suuri”. Edellisten lisäksi siis myös Syyrian ja Pohjois-Afrikan tilanne luovat omaa epävarmuutta.

Euroalueella talouden kasvun odotetaan jatkuvan maltillisena, mutta lujittuvan. Näkymiin liittyy heikomman kehityksen mahdollisuus, ja inflaatiopaineet ovat edelleen vaimeita. EKP:n neuvosto päätti joulukuussa 2016 jatkaa laajennettua arvopapereiden osto-ohjelmaa vuoden 2017 loppuun asti ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes inflaatiovauhti saadaan palautumaan kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Ostot jatkuvat 80 mrd. euron suuruisina maaliskuuhun 2017 saakka. Sen jälkeen ostoja tehdään 60 mrd. euroa kuukaudessa. Liikanen totesikin, että ”rahapolitiikalla tuetaan jatkossakin kasvua vahvasti. Hintavakauden ja talouden elpymisen kannalta on tärkeää, että euroalueen rahoitusolot pysyvät suotuisina”.

EKP:n rahapolitiikka onkin tukenut talouskasvua myös meillä. Euroalueen talouden kasvu parantaa myös meidän yritysten mahdollisuuksia lisätä vientiä alueen muihin maihin. Lisäksi rahapolitiikan toimet ovat laskeneet rahoituksen hintaa ja kotitalouksien ja yritysten lainakorot ovat matalat. Tällä on ollut kulutusta ja investointeja tukeva vaikutus.

Maamme talous on siis alkanut toipua pitkän heikon jakson jälkeen. Toistaiseksi kasvu on ollut pitkälti kotitalouksien kulutuksen ja asuntoinvestointien varassa, mutta kehityksen ennustetaan asteittain tasapainottuvan. Vienti toipuu vähitellen, kun talouskasvu meidän vientimaissa jatkuu ja maamme kustannuskilpailukyky paranee.

Talouden kasvumahdollisuuksia onkin tärkeää vahvistaa jatkamalla rakenteellisia uudistuksia ja varmistamalla yritysten suotuisat toimintaedellytykset. Nuorissa yrityksissä työn tuottavuuden kasvu on usein nopeampaa kuin vanhoissa. Toisaalta tärkein tuottavuuskasvun lähde koko taloudessa on vanhojen yritysten vähittäinen uudistuminen. Suuri osa työpaikoista taas syntyy nopeasti kasvavien ja uusien yritysten keskuudessa. Vauhdikkaasti kasvavia yrityksiä on vaikea tunnistaa etukäteen, eikä toteutunut nopea kasvu välttämättä ennakoi samanlaisen kehityksen jatkumista. Talouspolitiikan tehtävänä onkin luoda tasapuoliset mahdollisuudet erilaisille yrityksille.

Eduskunnassa tänään aloitimme ensi vuoden budjetin ns. palautekeskustelun.

Ensi vuoden talousarvio Valtiovaroista valmiiksi

Eilen illalla saimme eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa valmiiksi vuoden 2017 talousarvioesitystä koskevan mietintömme (VaVM 35/2016 vp). Talousarvion loppusumma on noin 55,5 miljardia euroa, mikä on noin 0,4 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2016 talousarvio.

Meidän osoittamat lisäresurssit ovat yhteensä noin 40 miljoonaa euroa ja ne on suunnattu mm. syrjäytymisen ehkäisyyn, varhaiskasvatuksen ja opetuksen laadun vahvistamiseen, maaseudun elinkeinojen kehittämiseen, viennin ja matkailun edistämiseen sekä METSO-ohjelmaan, liikenneturvallisuutta edistäviin hankkeisiin ja terveydenhuollon tutkimukseen.

Suurimmat määrärahalisäykset halusimme hallituspuolueiden toimesta osoittaa nyt koulutukseen, sivistykseen ja nuorille. Rahoitusta ohjataan esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen, esi- ja perusopetuksen laadun kehittämiseen ja koulujen kerhotoimintaan. Lisärahoitusta osoitamme myös eräille museoille ja kulttuuritapahtumille.

Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan määrärahoja lisäsimme noin 11,2 milj. eurolla. Rahoitusta osoitetaan mm. yliopistollisen terveydenhuollon tutkimukseen, päihdeäitien kuntoutukseen, ruoka-apuun erityisen tuen tarpeessa oleville sekä päihdeongelmista kärsivien hoidon ja tuen järjestämiseen. Lisärahoitusta kohdennetaan myös sisäisen turvallisuuden parantamiseen ja erityisesti nettirikosten torjuntaan ja selvittämiseen.

Kello 21.04 ja hetki sitten päätökseen eduskunnan tämänpäiväinen täysistunto. Aamusta aloitimme siis ensin puolustusvaliokunnassa ja sitten valtiovarainvaliokunnassa ja kaiken tämän päälle pitkä talouskeskustelu valtion ensi vuoden talousarviosta. Itse pidin vielä illalla pääpuheenvuoroni talouden isosta kuvasta ja myös muutaman lyhyemmän puheenvuoron mm. eduskunnan remontin kustannusten karkaamisesta Länsimetron ja Olympiastadionin tapaan. On hämmästyttävää, että isot rakennushankkeet viivästyvät tai ainakin paukkuvat budjetiltaan aina yli. Tähän pitää löytää ratkaisu ja saada muutos.

RAY:n toimitusjohtaja Velipekka Nummikoski piti tänään hallituksellemme historian viimeisen toimitusjohtajan katsauksen.

Minun päivääni mahtui tänään myös RAY:n puheenjohtajisto ja iltapäivällä vielä RAY:n hallituksen tämän vuoden viimeinen kokous. Saimme päätetty ensi vuoden RAY:n tuet ja muutamia muutoksia teimme esitykseen vielä tänään. Esityksestäni lisäsimme mm. tuen Kriha-veteraanien Vaikeasti Korvattavat ry:lle kriisinhallintatehtävissä haavoittuneiden vertaistukeen. Muutamia muita muutoksia myös ja sen kautta jakoon työnsä päättävän RAY:n kaikkien aikojen suurin jakopotti. Palaan tähän tässä joku päivä hieman tarkemminkin. Itseasiassa teemme tänä vuonna koko lopettavan yhtiön historian parhaan tuloksen ja on ollut kunnia saada toimia tämän hienon yhtiön hallituksen varapuheenjohtajana. Ensi vuonna työtä jatkaa uusi Veikkaus eli monopolipeliyhtiömme mihin yhdistetään RAY, Veikkaus ja Fintoto. Tänään RAY:n toimitusjohtaja Velipekka Nummikoski pitikin historian viimeisen RAY:n toimitusjohtajan katsauksen ja sai siinä kertoa meille yhtiön parhaista tuloksista. Jätämme siis jälkeemme erinomaisesti toimivan kokonaisuuden osaksi uutta Veikkausta.

 

 

 

Kommentit