Susihavaintojen määrä on kasvanut dramaattisesti.
Tämä on ollut kuluvan talven ja vuoden havainto monissa paikoissa. Kuvia on netti täynnä ja olen kuluneen talven aikana saanut myös vähintään viikoittain ja joskus jopa päivittäin susikuvia myös omasts kotikunnastani Lopeltakin. En muista ainakaan viiteenkymmeneen vuoteen tulleen näin paljon susihavaintoja? Pahimpina päivinä kuvia on tullut monesta eripaikasta niin autoilevien ihmisten ottamina kuin riistakameroidenkin taltioimina. Myös susien tappamia eläimiä on löytynyt ennätysmäärä. Itseasiassa maamme susikanta on ollut kasvussa vuodesta 2017 lähtien ja valitettavasti sudesta on tullut jonkinlainen uusi normaali, mistä syystä havaintoja ei enää edes raportoida Tassu-järjestelmään viranomaisille, kuten kuuluisi tehdä.
Susitilanne vaikuttaa jo monissa paikoissa myös lasten ja koululaistenkin arkeen. Kunnissa on jouduttu jo pitkään järjestämään koulukuljetuksia vaaralliseksi käyneen susitilanteen johdosta. Tilanne ei siis ole hyväksyttävä. Arjen turvallisuuden tulee koskea myös ihmisten liikkumista kotipihoissaan ja lasten matkoja kouluteillä.
Meillä suurpetojen metsästys on perustunut kannanhoitosuunnitelmiin. Näin on itseasiassa nimenomaan haluttu turvata suurpetokantojen säilyminen elinvoimaisina, mutta toisaalta myös ihmisarkoina. Itseasiassa kannat ovat myös tällä tavalla vahvistuneet, mutta turvallisesti ja hallitusti. Nyt valitusrumba ja oikeuden päätökset estää kannanhoidollinen metsästys ovat vieneet tilanteen toiseksi ja arjen vaaralliseksi.
Jotain suomalaisten huolesta kuvasi se, että jo vuonna 2020 kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen jatkamaiseksi ja susivahinkojen estämisestä keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta vajaassa viikossa. Viidessä vuodessa tilanne on vain metsästyksen estäneiden valitusten vuoksi pahentunut ja pahenee joka päivä.
Tärkeimmät kansalaisaloitteen tavoitteet olivat kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen uudelleen, susien luotettava kanta-arvio, susikannan genetiikan ja lajipuhtauden tuntemus ja uusien menetelmien käyttöönoton turvaaminen, nopea ja tehokas reagointi häirikkösusiin. Tähän vastatakseen myös maamme hallitus ryhtyi toimii heti saatuaan vetovastuun tämän maan tilanteesta kevään 2023 vaalien jälkeen.
Hyvin toimineen kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena on ollut siis susikannan säätely yhteiskunnallisesti siedettävälle tasolle. Tosiasia on nimittäin se, että…
Ihmistä ja ihmisen elinpiiriä pelkäämätön susikanta ei ole kenenkään etu – ei myöskään susien itsensä.
Maamme susikanta on siis vahvistunut huolestuttavalla tavalla vuodesta 2016 lähtien, jolloin kannanhoidollinen metsästys estettiin. Jotain kannan hallitsemattomasta kasvusta kertoo se, että syksyll’ metsästäjien viestiverkostoon kirjattiin yhdessä kuukaudessa liki 600 susihavaintoa. Samaan aikaan viranomainen raportoi suden pihavierailuja kahdeksan päivässä.
Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta ei pihoihin.
Tilanne on meillä absurdi ja huolestuttava. Samaan aikaan kuitenkin Ruotsissa on metsästetty, saman nykyisen EU-lainsäädännön puitteissa, susia kannanhoidollisesti koko ajan, eikä EU ole asettanut länsinaapurin toiminnalle esteitä eikä sanktioita. EU-lainsäädäntö ja 
direktiivit siis sallivat susikantojenkin pitämisen turvallisella tasolla. Ruotsissa malli on toiminut hyvin ja sille on myös luonnonsuojelijoiden hyväksyntä. Siellä suurpetotilannetta arvioidaan paikallisemmin ja suden suojelun viitearvoksi, eli käytännössä susikannan kooksi, ollaan määrittelemässä 170 sutta nykyisen 300 suden sijasta. Meillä kevättalvinen susikanta on ollut Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 300 sutta. Ruotsissa muuten susikanta lasketaan syksyisin ja vertailuna tällöin meillä oli Luken mukaan lähes 500 sutta tuoreimman kanta-arvion mukaan.
Mutta keväällä 2023 säätytalolla hallitusneuvotteluissa sovimme, että tilanne tulee ratkaista. Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamisesta on linjattu hallitusohjelmassa seuraavaa: ”Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä. Jo aloitettua työtä kannanhoidollisen sudenmetsästyksen mahdollistamiseksi jatketaan eduskunnan päätöksen mukaisesti”. Tällä viikolla esitys saatiin valmiiksi ja suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistava metsästyslain 41 §:n muutos eduskuntaan. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen esitys mahdollistaa siis jälleen susien ja karhujen kannanhoidollisen metsästyksen.
Suurpetojen, kuten suden, karhun ja ilveksen määrän kasvaessa eläimet ovat liikkuneet yhä enemmän pohjoisesta ja idästä kohti Etelä- ja Länsi-Suomea. Vaikka kannat ovat kasvaneet, puutteellinen lainsäädäntö ja EU:n luontodirektiivin tiukat tulkinnat ovat käytännössä estäneet kannanhoidollisen metsästyksen, koska hallinto-oikeudet ovat järjestään kumonneet myönnetyt luvat luontojärjestöjen valitusten seurauksena. Nyt hallitus tarttuu ongelmaan selkeyttämällä ja täsmentämällä lainsäädäntöä.
Haasteita liittyy myös EU:n luontodirektiiviin, jossa esimerkiksi susi on luokiteltu täysin rauhoitetuksi lajiksi. Kansallisen lainsäädännön uudistamisen lisäksi hallitus on aktiivisen EU-vaikuttamisen kautta edistänyt suden siirtämistä alemmalle suojelutasolle luontodirektiivissä.
Nyt tehty hallituksen esitys pohjautuu teknisesti ns. suurpetotyöryhmän asiantuntijatyölle. Suurpetotyöryhmä koostuu tärkeimpien sidosryhmien edustajista ja parhaista asiantuntijoista. Suurpetotyöryhmän yksi tehtävä oli pohtia sitä, kuinka metsästyslakia voidaan muuttaa siten, että sen pohjalta myönnetyt kannanhoidolliset metsästysluvat ovat oikeudellisesti mahdollisimman pitäviä. Tavoitteena on käsitellä laki pikaisesti eduskunnassa, jotta karhun kannanhoidollinen metsästys saataisiin käyntiin jo syksyllä 2025 ja suden kannanhoidollinen metsästys marraskuussa 2025.
Kannanhoidollisella metsästyksellä tarkoitetaan suurpetokannan kokoon, kannan kasvuun ja alueellisiin tiheyksiin vaikuttamista suunnitelmallisella ja kannanvaihteluihin reagoivalla metsästyksellä. Lakimuutoksella pyritään luomaan lakiin niin selkeät kriteerit, että suurpetojen kannanhoidolliset metsästysluvat eivät jatkossa kaadu hallinto-oikeudessa. Lisäksi suurpetojen kantojen arviointiin käytettäviä kriteereitä tarkennetaan ja tuodaan lähemmäs poliittista
Työministeri Arto Satonen ja kansanedustaja Timo Heinonen saapuvat Riihimäen vaalikahvilaan perjantaina 4.4. 💙
Paikan päällä kahvitarjoilu☕️
Tervetuloa mukaan!☀️
ohjausta.
Kannanhoidollisen metsästyksen sallitut määrät pohjautuvat suotuisan suojelun viitearvoon, joka määritellään jatkossakin parhaaseen tieteelliseen tietoon perustuen. Suurpetojen määrä on myös poliittinen päätös, johon vaikuttaminen on jatkossa helpompaa. Jatkossa kriteeristö, jolla suurpetojen suotuisa suojelutaso määritellään, voidaan tarkemmin ohjata MMM:n asetuksella, jolloin se perustuu nykyistä enemmän poliittiseen harkintaan ja se tulee myös olemaan juridisesti pitävämpi.
Uudistus tuo suurpetopolitiikan nykyaikaan ja lähemmäs kansalaisten oikeustajua. On kohtuutonta, että ihmiset joutuvat välttelemään ulkoilua tai kuljettamaan lapsiaan kouluun autolla petovaaran vuoksi. Järkevä ja laajasti hyväksyttävä suurpetopolitiikka on myös suden kaltaisten uhanalaisten lajien etu ja parantaa suojelun hyväksyttävyyttä.
Suurpetojen suojelu perustuu sekä kansalliseen lainsäädäntöön että EU-sääntelyyn. Luontodirektiivin ja voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaan ahman, ilveksen, karhun ja suden metsästys on lähtökohtaisesti kielletty. Suomen onnistuneen EU-vaikuttamisen ansiosta Euroopan komissio on käynnistänyt valmistelut suden suojeluaseman muuttamiseksi täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Asia etenee siis myös EU-tasolla. Suojeluasemanmuuttaminen helpottaa todennäköisesti entisestään kannanhoidollisten lupien myöntämistä.
Vaikka kehitys etenee myös EU:ssa, on kansallinen lainsäädäntö saatettava kuntoon ja sen nyt siis kiireellisenä teemme.
Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksien valmistelu kansallisesti vuonna 2025 koostuu metsästyslain muutoksista, suden ja karhun kannanhoitosuunnitelmien päivittämisestä sekä lajikohtaisten asetusten antamisesta. Lisäksi jatketaan aktiivista vaikuttamista suden suojeluaseman alentamiseksi EU:n luontodirektiivissä.
Lakimuutokset tuodaan nyt eduskuntaan kevään 2025 aikana ja ne tulevat voimaan toukokuussa.
Eli…
Karhukannan hoitosuunnitelma päivitetään kevään 2025 aikana. Karhuasetus valmistellaan kevään ja alkukesän aikana, ja se tulee voimaan heinäkuun alussa. Riistakeskus käsittelee poikkeuslupahakemukset heinäkuussa. Karhun kannanhoidollinen metsästyskausi on 20.8.-31.10.2025.
Suden hoitosuunnitelma päivitetään kesän ja syksyn 2025 aikana. Susiasetus valmistellaan syksyn aikana, ja se tulee voimaan marraskuussa. Riistakeskus käsittelee poikkeuslupahakemukset marraskuussa.
Ilveksen hoitosuunnitelma päivitetään keväällä 2026. Ilvesasetus valmistellaan syksyn 2025 aikana, ja se tulee voimaan marras-joulukuussa.
Eduskunnassa perjantai ja tänään montussa puolustusvaliokunnan kanssa nyt aamusta Saksan tilannetta ja päivitystä. Kuultavana suurlähettiläs Kai Sauer. Ja sitten valtiovarainvaliokunta ja istunto ja illalla vieraaksemme Hämeeseen ministeri Arto Satonen.
….
Kello 22.49 ja kotona ja öitä kohden. Illalla onnistunut tilaisuus työministeri Arto Satosen kanssa Riihimäen vaalikahvilalla. Arto puhui taloudesta, talouskasvusta ja yrittäjyydestä ja minä sitten turvallisuudesta ja mm. Ottawan sopimuksesta ja rajasta. Kiitos kaikille!
Huomenna pitkä päivä jälleen luvassa. Sitä kohden.