Suomi tarvitsee kunnon korjausliikkeen

Kynästä, maanantaina 09.02.2015

Suomi on samanaikaisesti monien suurten haasteiden edessä. Työikäisen väestön määrä supistuu samalla, kun väestö ikääntyy. Julkisten palveluiden rahoitus lepää osittain tyhjän päällä, kun menotaso on jäänyt nykyistä taantumaa edeltävälle tasolle. Nykyiset rakenteet eivät pysty riittävällä kustannustehokkuudella vastaamaan palveluiden kasvavaan tarpeeseen.

Samalla suomalaisen työn kilpailukyky on heikentynyt, ja elinkeinoelämää ravistelee maailmanmarkkinoilta tuleva rakennemuutos. Monet aiemmat hyvinvointimme kivijalat ovat rapistuneet, eikä tilalle ole syntynyt samassa määrin uutta tuotantoa ja liiketoimintaa vaikka hyviäkin merkkejä ja onnistumisiakin on ollut.

Jokainen on kohdannut Suomen ongelmat omassa elämässään tai lähipiirissään tavalla tai toisella. Kaikki eivät löydä itselleen työtä, vaikka kuinka etsisivät. Verot ja muut pakolliset kustannukset vievät yhä suuremman osan kovalla työllä ansaitusta rahasta. Byrokratia ja liian pitkälle mennyt sääntely lannistaa pienet yritykset, moni ei jaksa ja laittaa mieluummin lapun luukulle. Lääkäriinkin pääsyn kanssa on ongelmia. Koulut ovat vaarassa jäädä laadullisesti jälkeen maailman kärjestä. Ja erot eri puolilla maata palveluissa kasvavat.

Tilanne on niin vaikea, ja ongelmia on samanaikaisesti niin paljon, että hienosäätö ei riitä. Ei riitä, että lisätään hiukan rahaa tuonne tai tänne. Enää ei ole mahdollista toimia vanhan sulle-mulle –politiikan periaatteella. Jakovaraa ei ole. Helppoja vastauksia ei ole ollut pitkiin aikoihin.

Julkinen talous on saatava tasapainoon. Velan kerryttäminen tulevien sukupolvien maksettavaksi on saatava loppumaan. Tämä tarkoittaa rakenneuudistusten jatkamista. Se tarkoittaa normien keventämistä ja sääntelyn laadun parantamista. Se tarkoittaa tuottavuuden vahvistamista. Mutta se tarkoittaa myös valtion ja kuntien tiukkaa menokuria.

Suomi on pysähtynyt paikalleen. Nyt tarvitaan liikettä. Se tarkoittaa, että on tehtävä valintoja ja saatava päätöksenteko toimimaan.

Suomen saaminen liikkeelle vaatii poliittiselle päätöksenteolle selkeää tulosvastuuta. Suomi tarvitsee päätöksentekojärjestelmän, jossa hallituspuolueet sitoutuvat toteuttamaan riittävän määrätietoisen ja vaikuttavan uudistusohjelman. Ohjelman, joka toteutetaan, vaikka se ei nauttisikaan jakamatonta suosiota eri eturyhmien keskuudessa. Ohjelman, jossa kaikki päätökset vievät asioita oikeaan suuntaan. Päätöksiä, jotka saavat liikettä aikaiseksi.

Me julkistimme ensimmäinen strategisen hallitusohjelman helmikuun alussa. Etusijalle asetimme tässäkin työn. Suomi nousee vain suomalaisella työllä. Sitä tarvitaan lisää. Työn vastaanottamisen kynnystä pitää alentaa. Ihmisen palkkaaminen on tehtävä helpommaksi ja alennettava työnverotusta kaikissa tuloluokissa ostovoiman vahvistamiseksi. Ja minusta kannattaa nyt kokeilla myös ns. Viron-mallia yritysverotuksessa. Muita keskeisiä tavoitteitamme ovat osaamisen kääntäminen uuteen nousuun, hyvinvointipalveluiden kehittäminen, puhtaiden ja kestävien energiaratkaisujen kehittäminen sekä Suomen turvallisuuden ja kansainvälisen aseman vahvistaminen. Jokaisen tavoitteen alle on listattu useita toimenpiteitä, joilla tavoitteisiin voidaan päästä. Ja starteginen hallitusohjelma täydentyy lisäksi joka vuosi yksityiskohtaisemmalla vuosisuunnitelmalla.

Kokoomus on valmis käärimään hihat ja toivottaa kaikki tervetulleiksi mukaan korjausliikkeeseen.

Timo Heinonen
kansanedustaja

Kommentit